Hevoset

Hevosopisto olisi joutunut konkurssiin kolmessa vuodessa – ongelmien taustalta paljastuu heikkoa hallintoa ja erikoista toimintakulttuuria

Toimiva johto toivoo tosiasioiden tunnustamista ja katsetta yhdessä tulevaan.
Jarno Mela
Hevosopiston toimisto sijaitsi aiemmin Kartanonkylän päärakennuksessa, joka odottaa nyt tyhjillään mahdollista kunnostusta. Se on yksi kulttuurihistoriallisesti arvokkaiksi määritellyistä Hevosopiston alueen rakennuksista.

Hevosopiston ongelmien takaa löytyy muutakin kuin ammatillisen opetuksen rahoituksen leikkaus, vaikka se onkin ollut merkittävin syy rajuun toiminnan ja talouden muuttamiseen sitten vuoden 2016.

Hevosopiston tavoissa oli jäänteitä menneistä vuosikymmenistä, jotka eivät sovellu osakeyhtiömuotoiselle koulutusyhtiölle ja siihen, mitä oppilaitoksilta nykyisin edellytetään.

"Taloushallinto oli vuonna 2017 siinä kunnossa, että tilintarkastajat eivät suostuneet enää jatkamaan sen kanssa. Myös ohjelmisto, joka oli ollut pitkään käytössä, tuli tiensä päähän", kuvaa rehtori-toimitusjohtaja Pauliina Mansikkamäki.

Hallinnossa oli talous- ja henkilöstöjohtaja Teemu Rämön mukaan periaatteellisia puutteita. Esimerkiksi oli mahdollista, että samat yksittäiset henkilöt pääsivät tuomaan sisään laskun ja myös hyväksymään sen maksamisen. Myös palkkojen korotuksia saattoi esittää henkilö itse eikä hänen esimiehensä.

Palkkauksessa oli epätasa-arvoa: samanlaisella osaamisella ja kokemuksella olevista henkilöistä yksi saattoi saada lähes tuplapalkan toiseen samaa työtä tekevään verraten.

Erikoisuuksia löytyi Siittolanmäen toimintakulttuurista muutenkin. Henkilökunnalle maksettiin vaihtelevia etuja: Ypäjällä asuvat työntekijät saivat kotiin kuljetettuina kuivikkeet oman tallinsa hevosille. Samaa etua ei kuitenkaan tarjottu kauempana asuville.

Kiinteistöjen avaimia oli monella sellaisellakin, joka ei ollut koulutusyhtiön palveluksessa.

Kumpikin toteaa, että toimintakulttuurin muuttaminen on hyvin haastavaa. He eivät kiellä tilannetta, jossa henkilöstön joukossa on monenlaisia tuntemuksia ison muutoksen keskellä. Työterveyshuoltoon ja muihin henkilöstön kannalta tärkeisiin palveluihin panostetaan, kuten aiemmin on jo uutisoitu.

"Se vaatii tahtoa meiltä kaikilta. Johto taistelee, ettei ajauduta konkurssiin ja samaan aikaan on yksilöitten kokemuksia siitä, että kaikki oli aiemmin paljon paremmin. Tässä on se ristiriita, missä olemme", Mansikkamäki toteaa.

Teemu Rämö tuli Hevosopiston talous- ja henkilöstöjohtajaksi reilu vuosi sitten. Hän siirtyi Hevosopistolle hoidettuaan Tilitoimisto Rantalaisella talouspäällikköpalveluja. Tämän kautta hän tuli tutuksi myös Hevosopiston taloushallinnon kanssa noin vuoden, vaikka katselee muutoin hevosalaa ulkopuolisen yritysten asiantuntijan silmin.

"Jos olisi opetuksen rahoituksen pudottua jatkettu samalla tyylillä kuin, millä taloutta oli harjoitettu, olisi tilitoimiston ja omien laskelmieni mukaan ajauduttu konkurssiin noin kolmessa vuodessa. Hevoskanta vaati sopeuttamista ja toki myös henkilöstömäärä", Rämö arvioi.

Hän sanoo ymmärtävänsä sen, että osa henkilökunnasta on reagoinut muutoksiin kovasti.

"Tämä on ollut ihan oma maailmansa, jossa on ollut omat lainalaisuutensa ja sääntönsä. On pitkään ollut valtion virasto, jota ei kukaan hirveästi vahdi. Kun sellainen törmää osakeyhtiön lainalaisuuksiin ja opetusmaailman isoon muutokseen, on yhteentörmäys raju."

Myös hevosalan ulkopuolelta Hevosopiston johtoon vuonna 2016 tullut Mansikkamäki arvioi, että vanhaan tukeutumisen ja jopa piiilottelun malli on ohjannut aiemmin vahvasti toimintaa Hevosopistolla.

"Ei ole kohdattu tosiasioita", hän sanoo.

Vaikka hallituksella ja omistajilla on luonnollisesti oikeus vaihtaa toimivaa johtoa, tosiasiat eivät sillä katoa, hän toteaa.

"Pitäisi olla katse tulevaan ja hyväksyä rakennemuutoksen väistämättömyys. Sen sijaan, että moititaan, kuka tekee mitäkin väärin, soisin mietittävän, miten rakennetaan yhteinen tulevaisuus. Sitä toivon koko hevosalalle."

Hevosopistolla konkreettisin esimerkki siitä, että faktoja ei ole uskallettu tunnustaa, on kiinteistöjen korjausvelka. Se oli päässyt vielä pahemmaksi kuin kukaan edes osattu ajatella ennen kolmen ulkopuolisen asiantuntijan viime ja tänä vuonna tekemiä raportteja.

Koulutusyhtiön hallitus päätti syyskuun lopussa, että rakennuksista aletaan luopua. Hevosopisto hakee nyt purkulupaa entiselle Ratsastusopiston kurssikeskukselle, jolle ei ole enää käyttöä ja jonka täydelliseen uudistamiseen ei ole varoja.

Lue myös:

Ensin jakautui Hevosopiston henkilökunta, nyt myös omistajat – MT:n kysely: Omistajaohjauksesta kirjattu linja vain valtiolla

Hevosopiston muutoksen vuodet lukuina

  • Vuonna 2016 Hevosopisto Oy tarjosi ammatillisen opetuksen lisäksi valmennuspalveluita, leirejä ja tapahtumia.
  • Alueella toimivien yritysten määrä on kasvanut sen jälkeen kolmesta 13:en.
  • Vuodesta 2017 opiston osana on toiminut valtakunnallinen hevosurheilun valmennuskeskus.
  • Toiminta 2016
  • opetuksen rahoitus 6,4 miljoonaa euroa
  • 17 tutkintoa, 441 opiskelijaa
  • henkilötyövuosia 96
  • Toiminta 2020
  • opetuksen rahoitus 4,2 miljoonaa euroa
  • 23 tutkintoa, 712 opiskelijaa
  • henkilötyövuosia 72, nykyisestä henkilökunnasta: 37 on ollut koulutusyhtiön palveluksessa yli kolme vuotta
  • Hevosopiston omistamien hevosten määrä on laskenut 148:sta 66:en, mutta asiakkaiden hevosten määrä lisääntynyt 42:sta 170:en.
Lue lisää

Hevosopisto lisää yhteistyötä huippuratsastajien kanssa – Ruoste ja Jyläs lajiasiantuntijoiksi

Hevosopiston omistajista osa haluaa ylimääräisen yhtiökokouksen – ei selvää, halutaanko vaihtaa koko hallitus

Hevosopiston yt:t nopeasti päätökseen – koko henkilökunta lomautetaan, ei irtisanomisia

Ensin jakautui Hevosopiston henkilökunta, nyt myös omistajat – MT:n kysely: Omistajaohjauksesta kirjattu linja vain valtiolla