Suomesta löytyy paljon osaamista hevosen ruokinnasta ja valmennuksesta. Hevosen psyyke tunnetaan usein heikommin, vaikka myös sillä on valtava merkitys.
Pitkittynyt stressi voi syödä huolellisellakin hoidolla rakennetut voimavarat, sanoo eläintenkouluttaja ja ratsastuksenohjaaja Anna Kilpeläinen.
Kilpeläinen opettaa hevosten käyttäytymistä Keski-Pohjanmaan ammattioppilaitoksella. Opetus on sisällytetty hevosten kouluttamista käsittelevään tutkintolinjaan.
Pitkittynyt stressi voi esimerkiksi saada lupaavasti kasvaneen nuoren hevosen kehityksen tyssäämään.
”Stressi vaikuttaa merkittävästi valmennuksen tuloksellisuuteen.”
Sykkeen mittaus ravi- ja kenttäratsastuskilpailuissa antaa tietoa hevosen stressitasosta.
Jos syke on jo ennen radalle pääsyä hyvin korkealla, eväät parhaaseen mahdolliseen suoritukseen ja siitä palautumiseen ovat heikot.
Tietty määrä stressiä kuitenkin kuuluu kilpahevosen elämään ja se on hyväksyttävä, Kilpeläinen pohtii.
Lievää stressiä liittyy myös myönteisiin kokemuksiin, kuten rajuihin leikkeihin.
”Tärkeintä on, että hevonen palautuu. Tehdään mitä voidaan esimerkiksi sen eteen, että eläin matkustaa rauhallisesti.”
Riskejä alentaa, kun hevonen saa kilpailusuoritusten ulkopuolella viettää lajityypillistä elämää. Toinen merkittävä tekijä on hevosen koulutus: suhtautuuko hevonen ihmisiin ja arkitoimiin rennosti?
Kun hevonen on arjessa tyytyväinen, se kestää todennäköisesti esimerkiksi kuljetukseen ja kilpailutilanteisiin liittyvät stressipiikit, Kilpeläinen painottaa.
On yleisesti tiedossa, että hevosten stressinsietokyvyssä on yksilöllisiä eroja. Tanskassa tehdyn tutkimuksen perusteella kyky liittyy jo varsa-ajan kokemuksiin.
Käytökseltään stressaantunut hevonen voi olla korostuneen säpsy tai aggressiivinen.
Apatiakin voi kieliä stressistä. ”Hevosten kanssa arvostetaan suuresti kuuliaisuutta, mikä tietysti onkin turvallisuuden kannalta tärkeää. On kuitenkin tärkeää havainnoida, että hevonen toimii kuuliaisesti koulutuksen ansiosta eikä siksi, että se on varuillaan ihmisen seurassa.”
Tunnettuja stressin merkkejä ovat erilaiset häiriökäyttäytymisen muodot, kuten imppaaminen. ”Se, että hevonen imppaa tällä hetkellä, kertoo, että hevonen on ainakin jossakin vaiheessa aiemmin ollut stressaantunut.”
Yksi merkittävä stressiä aiheuttava tekijä on kipu. Kivun vaikutusta ei aina edes huomaa.
Suomalaistutkimuksessa (2018) arvioitiin hevosen käyttäytymistä ennen ja jälkeen tulehtuneen poskihampaan poiston.
Monessa tapauksessa omistaja ei ollut ajatellut hevosen käyttäytymisen viittaavan kipuun. Hampaiden poiston jälkeen käytöksessä oli kuitenkin havaittavissa merkittävää parannusta.
”Kivun aiheuttaja voi tulla hiljalleen. Totutaan siihen, että hevonen on vähän levoton tai aggressiivinen. Muutos havaitaan vasta, kun hevonen saadaan kuntoon.”
Kipukäyttäytymiseen perehtynyt tutkija Sue Dyson uskoo, että jopa valtaosa hankalasti käyttäytyvistä hevosista reagoi kipuunsa.
Myös pelko on stressin aiheuttaja.
Jos tuotantoeläimet esimerkiksi pelkäävät ihmistä, niiden kasvu voi tutkimusten mukaan häiriintyä.
Hevonen on myös hyvin sosiaalinen eläin, jolle laumasta eristäminen aiheuttaa stressiä, vaikka sietokyky siihen onkin yksilöllinen.
Oreilla on usein korostunut tarve valvoa laumaa ja koota sitä, Kilpeläinen pohtii. Oreille on kuitenkaan harvoin mahdollista järjestää ympäristöä, jossa ne voisivat toteuttaa tätä tarvetta. Stressaantunut ori voi olla jopa vaarallinen.
Pitkään ajateltiin hyvinvoinnin takeeksi riittävän, että eläinten elämästä poistetaan negatiiviset asiat. Yksi stressille altistava tekijä on kuitenkin se, ettei hevosella ole tilaisuutta kokea mielihyvää. ”Tällainen asia voi olla esimerkiksi mieluisan hevosystävän läheisyys.”
Ihminen voi olla hevoselle läheisyyden ja turvan lähde. On todella hyvä merkki, jos hevonen tulee oma-aloitteisesti vastaan ja haluaa lähteä töihin.
”Ihmisen rooli on valtava, koska me päätämme, miten hevonen elää.”
Lue lisää:
Tästä on hevosen hyvinvointi tehty – paljon liikuntaa, jotain mitä pureskella ja mieluisaa seuraa
Hevonen ja stressi
- Pitkittynyt stressi vaikuttaa kielteisesti hevosen hyvinvointiin. Stressaantuneen hevosen palautuminen on puutteellista ja sillä voi olla vaikeuksia keskittyä ja oppia uutta.
- Fyysisiä oireita voivat olla esimerkiksi mahahaava ja muut ruuansulatuksen ongelmat.
- Stressiä hevoselle voivat aiheuttaa esimerkiksi ympäristönvaihdokset, nälkä ja epäjohdonmukaisesti käyttäytyvät ihmiset.
- Hevosen stressiä alentavat lajityypilliset olosuhteet ja johdonmukainen käsittely. Levollinen hevonen on kiinnostunut ympäristöstään ja sen on helppo keskittyä.
