Hevoset

Islannissa kuohuu tammanverikohu – yli 40 vuotta jatkunut verifarmibisnes viranomaistutkinnan ja hevosihmisten vihan kohteena

Islannin elintarvike- ja eläinlääkintävirasto (MAST) on ryhtynyt tutkimaan eläinsuojelujärjestön salaa kuvaamaa videota, jossa kohdellaan raa’asti niin sanottuja veritammoja.
Peppi Leppälahti
Islannissa on kaksi hevosten jalostussuuntaa: ratsu- ja lihahevoset. Teurashevosia on pieni vähemmistö maan hevoskannasta, ja tammanveribisnes on keskittynyt nimenomaan lihahevostiloille. Kuvan hevoslauma on ratsuhevosia kasvattavalta ja kouluttavalta tilalta eikä liity selvitettäviin epäiltyihin eläinsuojelutapauksiin.

80 000 hevosen Islannissa on kuluneen vuoden aikana kerätty verta 5 383:lta tiineeltä tammalta. Alkutiineyden aikana tamman veressä olevasta PMSG-hormonista tehdyllä valmisteella saadaan tehostettua muun muassa sianlihan tuotantoa.

PMSG-hormonia sisältävillä pistoksilla parannetaan lähinnä emakoiden, mutta muidenkin kotieläinlajien tiinehtymistä. Hormonipistosten vaikutuksesta emakoiden pahnuekoot ovat suurempia.

Animal Welfare Foundation/Tierschutzbund Zürich -eläinsuojelujärjestön piilokameroilla kuvaamalla videolla nähdään, miten vähintäänkin puolivillejä tammoja ajetaan islantilaistilalla pakkopilttuurakennelmiin ja lasketaan niistä verta kohdellen niitä väkivaltaisesti. Monilla tammoilla on tilanteessa maitovarsat mukana.

Toiminnan epäeettisyydestä ja erityisesti hevosten käsittelyn raakuudesta on eläinsuojelujärjestön videon julkaisemisen jälkeen noussut suuri kohu sekä Islannissa että sen ulkopuolella.

22 maan islanninhevosjärjestöjen katto-organisaatio FEIF antoi julkilausuman, jossa toivottiin päättäjiä kieltämään Islannin veritammabisnes.

”Suuri osa ihmisistä on tyrmistynyt videon nähtyään, eikä juuri kenelläkään ollut tietoa, että ala on Islannissa kasvanut viime vuosina näin suureksi”, kertoo FEIF:n puheenjohtaja, islantilainen Gunnar Sturluson sähköpostihaastattelussa.

Hän toteaa, että veren kerääminen tammoista lihantuotannon tehostamiseksi ei sovi FEIF:n arvomaailmaan, jossa islanninhevonen edustaa monipuolista urheilu-, ratsu- ja jalostushevosta, ihmisen kumppania.

”Veribisnes voi vakavasti vahingoittaa myös islanninhevosen ja lajimme imagoa. Senkään vuoksi tätä tuomittavaa toimintaa ei mielestäni saa jatkaa”, Sturluson toteaa.

Myös Islannin hevoskouluttajien kansallinen järjestö, Felag Tamningamanna, arvosteli viranomaisia valvonnan puutteista ja vaati merkittäviä uudistuksia säädöksiin ja valvontaan.

“Videolla nähtävät käsittelytavat vaikuttavat rikkovan niitä ehtoja, joiden tarkoitus on varmistaa verenkeräyksessä käytettävien tammojen hyvinvointi”, Islannin elintarvike- ja eläinlääkintävirasto MAST:n tällä viikolla julkaisemassa tiedotteessa todetaan.

Hevosten terveydestä ja hyvinvoinnista vastaava MAST:n ylitarkastaja Sigridur Björnsdóttir huokaa syvään puhelimessa. Viime päivinä hän on saanut vastata kysymyksiin veritammojen elämästä monta monituista kertaa.

”Kysyn itseltäni, miten tällaista hevosten kohtelua on voinut tapahtua. Kyseisellä videolla nähty poikkeaa paljon siitä, millaista toimintaa olemme tilatarkastuksillamme todistaneet”, Björnsdóttir sanoo.

Vuonna 2014 Islannin eläinsuojelusäädöksissä annettiin tarkat vaatimukset tammojen veren keräämisestä ja hevosten hyvinvoinnin turvaamisesta.

Veren keräämisen saa tehdä vain eläinlääkäri, jonka pitää antaa jokaiselle tammalle paikallispuudutus kaulaan ja valvoa eläinten käsittelyä ja hyvinvointia veren keräämisen aikana.

”Me MAST:ssa selvitämme nyt videolla näkyvän tapahtuman kulun ja kuulemme siihen liittyviä ihmisiä”, Björnsdóttir kertoo.

Hän tähdentää, että verenkeräyksessä käytetyiltä tammoilta otetaan aina kontrollinäytteet hematokriittiarvoista, joilla varmistetaan, ettei eläimelle tule anemiaa. Lisäksi tammat tarkistetaan vielä lepokaudella talven aikana.

Tammojen veren kerääminen nisäkkäiden hedelmällisyysvalmisteisiin alkoi Islannissa vuonna 1979. Alusta lähtien veren keräämisen on saanut tehdä vain eläinlääkäri.

Björnsdóttirin mukaan keruu oli alkuun pienimuotoista lisätuloa tiloille, joiden tuotantosuuntana on teurashevosten kasvatus. Nyt tilanne on taloudellisesti päinvastainen, sillä veriraha on syrjäyttänyt teurastilin.

Islannissa on kaksi hevosten jalostussuuntaa: ratsu- ja lihahevoset. Teurashevosia on pieni vähemmistö maan hevoskannasta, ja tammanveribisnes on keskittynyt nimenomaan lihahevostiloille. Verta kerättiin kuluneena vuonna 119 hevostilalla.

Sigridur Björnsdóttir kertoo, että viimeisten kymmenen vuoden aikana ala on kasvanut nopeasti ja veritammojen määrä lisääntynyt reilusta 3 000 yksilöstä lähelle 5 400 yksilöä.

Verta kerätään tammalta alkutiineyden muutamana viikkona.

“PMSG-hormonia erittyy tamman vereen vain muutaman viikon ajan. Yleisimmin verta aletaan kerätä tiineeksi todetulta tammalta viidennellä tiineysviikolla. Verta otetaan keskimäärin viisi, maksimissaan kahdeksan kertaa per tamma.”

Björnsdóttirin mukaan kerralla saa ottaa viisi litraa verta ja operaatioiden välillä on oltava viikon tauko. Ennen jokaista keruuta tamman kunto ja veriarvot pitää vaatimusten mukaan tarkistaa. Lokakuun 5. päivän jälkeen verta ei enää saa kerätä.

”Islannissa tammoja ei abortoida, kuten joissakin muissa maissa, vaan verta kerätään vain kerran vuodessa muutaman viikon ajan”, Björnsdóttir sanoo.

Tammanveribisnes on globaalia liiketoimintaa. Tammafarmeja on Etelä-Amerikassa, Saksassa ja Islannissa.

Islantilainen hevoslehti Eidfaxi kertoo, että PMSG-hormonia sisältävä tammanveri vietiin pitkään Islannin ulkopuolelle jalostettavaksi. Vuonna 2000 perustettiin bioteknologiayritys Ísteka ehf, joka jalostaa tammanveren Islannissa hormonilääkkeeksi.

Ístekan vuoden 2020 tilinpäätöksen mukaan yritys teki voittoa lähes 600 miljoonaa Islannin kruunua, eli yli neljä miljoonaa euroa.

Ístekan toimitusjohtaja Arnþór Guðlaugsson antoi aiemmin tällä viikolla lausunnon, jossa hän sanoi, että videolla näkyvät työtavat ja menetelmät ovat sopimattomia ja sietämättömiä.

Lausunnossa hän toteaa, että yritys on käynnistänyt sisäisen tutkinnan videon tapauksesta varmistaakseen, että tällainen hevosten kohtelu lopetetaan.

Ennen salavideon julkistamista Ísteka ehti jättää viranomaisille hakemuksen tammanverituotannon tuplaamisesta ensi vuonna.

Sigridur Björnsdóttir ei halua kommentoida Ístekan hakemusta tarkemmin mutta toteaa, että verifarmien ja -tammojen suureen lisäämiseen ei maassa ole kovin realistisia mahdollisuuksia.

Lakialoite veribisneksen lopettamiseksi oli Islannin parlamentin eli Althingin keskustelussa aiemmin tänä vuonna. Tuolloin aloite ei edennyt. Nyt tilanne saattaa olla toinen.

”Verifarmien kieltäminen tullee uudelleen keskusteluun. Meillä oli juuri parlamenttivaalit ja vallanvaihdos tapahtuu pian. Paljon on meneillään poliittisella saralla”, Björnsdóttir toteaa.

Suomessa hevosilta kerätään verta yliopiston hevossairaalassa Helsingissä. Suomalaishevosten verta kerätään lajitoverien hengen pelastamista varten. Lisäksi Viikissä hevoset rauhoitetaan toimenpiteeseen.

Hevossairaalan veripankin toiminnasta vastaava hoitaja Päivi Heino kertoo, että useimmin veren tarvitsijoita ovat vasta-ainepuutoksesta kärsivät pikkuvarsat.

Toinen suuri ryhmä on vakavasti sairaat tai loukkaantuneet hevoset. Onpa kerran käynyt niinkin, että luovuttajahevonen sai sairastuttuaan omat verensä takaisin.

”Luovutustoimintamme perustuu vapaaehtoisuuteen, eikä luovuttajia koskaan ole liikaa. Luovutus tehdään aina hevosen ehdoilla”, Heino korostaa.

Vastaavalla tavalla Suomessa monet hevosklinikat ja eläinlääkärit keräävät hevosilta myös plasmaa, jota ne käyttävät potilaidensa hoitoon. Laboratoriopalvelut Movet Oy pitää plasmapankkia.

Eläinsuojelijoiden piilokameroilla kuvaama video tammojen veren keräämisestä islantilaistilalla. Videon sisältö ei sovi herkille. Sen katsominen on mahdollista Youtubessa vain täysi-ikäisille.

Iceland – Land of the 5000 Blood Mares

Uutista on täydennetty 29.11. kello 11:44: lisätty tieto plasmankeruusta Suomessa sekä poistettu vertaus, että Islannissa ja Suomessa veren keräämisen menetelmät olisivat samanlaiset.

Lue myös: Tammojen verestä kerättävää hormonia yhdessä eläinlääkkeessä Suomessa – Professori: "Käyttö on marginaalista"

Gunnar Sturlusonin arkisto
”FEIF tuomitsee jyrkästi tammanveribisneksen ja siinä paljastuneen eläinten kohtelun”, toteaa hevosmiehenä tunnettu islantilainen juristi ja FEIF:n puheenjohtaja Gunnar Sturluson. Kuvassa hän on hevosensa Lyfting frá Kvistumin kanssa kilparadalla.
MT Hevoset
Lue lisää

Maajussi-ohjelman Ann Winterillä kestänyt islanninhevosten lumo yli 30 vuotta – "Voiko onnea olla enempää, kuin päästä ratsastamaan oman lapsen ja lapsenlapsen kanssa!"

Tammojen verestä kerättävää hormonia yhdessä eläinlääkkeessä Suomessa – Professori: "Käyttö on marginaalista"

Suomalainen kesäihottumatutkimus selvittää yliherkkyysreaktioita – tutkittavana maitohappobakteereja ja kasvien polyfenoleja sisältävä hoitotuote

”Aina naurattaa, kun ratsastaa!” – Lajin vaihto ja tavoitteellinen valmentautuminen muuttivat Susanna ja Aava Porrin hevoselämän

MT Hevoset