Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Hevosshiatsun uranuurtaja Susanna Tuisku syttyy hevosista, jotka tulevat ulos kuorestaan ja alkavat kommunikoida hoidon aikana

    Liki 20 vuotta sitten tapahtunut ensikosketus hevosshiatsuun oli Susanna Tuiskulle niin vaikuttava kokemus, että hänestä tuli hevosten shiatsuhoitaja.
     Hevonen rentoutuu Susanna Tuiskun käsissä shiatsuhoidossa.
    Hevonen rentoutuu Susanna Tuiskun käsissä shiatsuhoidossa. Kuva: Susanna Tuiskun albumi

    Tämän viikon Hevosalan Helmi, naantalilainen Susanna Tuisku (58) on päätyönään keittiöpäällikkönä Rymättylän Herrankukkarossa, mutta vapaa-aikaa kuluu runsaasti hevosshiatsun parissa. Helmeksi Tuiskun nimesi hevosalan monipuolinen ammattilainen Minna Wirzenius-Karjalainen.

    Hevosten hoitaminen shiatsulla oli Suomessa vielä tuntematonta alaa, kun Susanna Tuisku 2000-luvulla osallistui silloisen hevosensa Sannin kanssa Piet Nibbelinkin kurssille Suomessa. Kurssilla Nibbelinkin mukana avustajana oli hollantilainen nuori nainen Sofia, joka tarjoutui hoitamaan shiatsulla Tuiskun vieraassa ympäristössä hermoillutta tammaa.

    ”Parikymmentä minuuttia Sofia oli hevoseni kanssa karsinassa, ja sinä aikana Sanni-tamma putosi kiimasfääreistään ja oli hoitajan käsissä kuin taikinaa. Juoksin koko loppukurssin Sofian perässä ja kyselin lisää shiatsusta”, Susanna Tuisku muistelee nauraen.

    Valmistuttuaan vuonna 2010 skotlantilaisen Liz Eddyn koulutuksesta hevosten shiatsuhoitajaksi Tuisku on tehnyt hoitoja ja pitänyt alan introkursseja sekä pää- että sivutoimisesti. Nykyään hän pitää vuosittain 5-10 hevosshiatsun introkurssia ja käy hoitamassa pitkäaikaisia vakioasiakkaitaan shiatsulla.

    1. Susanna Tuisku, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?

    ”Perustarina: lapsena nousin hevosen selkään ja menin ratsastustunneille − oppihan oli silloin mitä oli. Äidiltä perin hevoskärpäsen pureman ja ensimmäinen oma hevonen minulle tulikin äidin kannustamana ja sponsoroimana. Katsoin monenlaisia vaiheita kokenutta lv-tamma Sannia silmiin ja olin myyty. Pitkä ja kivinen tie Sannin kanssa alkoi 1997. Olin ajatellut, että ostan hevosen, joka tyhjentää pääni ja hoitaa minua, mutta ei se ihan niin mennyt. Sanni oli kuitenkin suurin opettajani, sillä sen kanssa oli harjoiteltava läsnäoloa.”

    ”Kun löysin shiatsun, palikat ikään kuin loksahtelivat kohdalleen. Liz Eddy opetti, miten shiatsuhoito lähtee koko kehosta. Ensimmäisen shiatsukurssin jälkeen aloin hoitaa hevostani säännöllisesti shiatsulla ja halusin opiskella sitä lisää. 2010 valmistuin shiatsuhoitajaksi ja sain oikeuden pitää hevosshiatsun introkursseja. Vaikeiden elämänvaiheiden läpi shiatsu eli takaraivossani ja kannatteli eteenpäin.”

    2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?

    ”On tärkeää, että osaa hengittää oikein kun hermostuu tai ärsyyntyy. Pitkään ja rauhallisesti hengittäminen tuo tunteen, että pystyy selviytymään vaikka mistä. Tänä aamunakin töissä oli kauhea kanakatastrofi, mutta tässä sitä naureskellaan.”

    ”Tärkeimmät oppini olen saanut Liz Eddyltä, Sanni-tammalta sekä Centered riding -opettajiltani.”

    3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?

    ”Kun pitää kurssia ja näkee, miten kurssilaiset pääsevät juttuun sisään ja tekevät harjoituksia. Yht´äkkiä joku hevonen haukottelee ihan tosissaan ja rentoutuu kurssilaisen käsittelyssä. Se on ilo silmälle. Myös se lämmittää, kun näkee miten hevoset nauttivat hoidosta. Tällaiset vau-hetket pitää tallentaa sydämeen, koska vastoinkäymisten hetkellä ne voi kaivaa esiin.”

    4. Millaisista hevosista sytyt?

    ”Hevonen osaa koskettaa monella tavalla ja minua koskettavatkin erilaiset hevoset erilaisissa tilanteissa. Yleensä koskettavimpia ovat ne hevoset, jotka hoidon aikana alkavat kommunikoida, tulevat ikään kuin omasta maailmastaan ulos.”

    5. Millaisia haasteita työssäsi on?

    ”Pitkät matkat. Olen edelleen ainoa hevosshiatsun introkurssien pitäjä Suomessa. Lisäksi oman työni hinnoitteleminen on minulle vaikeaa.”

    6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?

    ”Tietenkin haluan koko ajan kehittyä hevosten ja itseni kanssa. Varmaan tarttis ruveta opiskelemaan niin, että voisin pitää jatkokursseja itse. Nyt siihen ei ole ollut aikaa.”

    7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?

    ”Heinäkuun puolivälissä pidin Paimiossa hevosshiatsun introkurssin. Pitkän ja onnistuneen päivän jälkeen kun lähdin kotiin, onnen läikehdintää koin siitä, että saan tehdä juuri tätä työtä. En ikinä jää tästä hommasta eläkkeelle!”

    8. Kenet haluat nimetä Hevosalan Helmeksi ja mistä syystä?

    ”Centered riding -ohjaaja Jutta Kolehmaisen Paimiosta. Kunnioitan häntä hirmuisesti. Jutta jaksaa sairaudestaan huolimatta pyörittää tallia ja useita muitakin yrityksiä.”