Hevoskynnön SM-kilpailut järjestetään Eurajoella 7. syyskuuta. Kuva: Tanja Lundsten
Kyntäminen on panimohevosten DNA:ssa
Sinebrychoffin Tanskassa syntyneet panimohevoset Ludvig ja Gunnar olivat mukana Kumpulan kevättyötapahtumassa.
Sinebrychoffin tanskalaispari mielii PM-kyntökilpailuihin. Kuva: Tanja LundstenMyös opettajana toiminut Jens Juul oli tapahtumassa Sinebrychoffin Sami Lappalaisen kutsumana.
”Viime syksynä olimme toisen panimohevosajurin, Viola Kantolan ja Eurajoen kotiseutuyhdistyksen Osmo Mäki-Jaakkolan kanssa opintomatkalla Jensin luona Tanskassa ja silloin heräsi ajatus Jensin kutsumisesta Suomeen. Hän kysyi vain, että hevosten kanssa vai ilman”, Lappalainen kertoo.
Matkustaminen on paljon vaivattomampaa ilman kahta melkein 600-kiloista friisiläishevosta, joten se vaihtoehto valittiin. Juul vietti lauantain Eurajoella puhumassa kansainvälisestä kyntökilpailuiden tuomarityöskentelystä ja sunnuntain Kumpulassa kurssittamassa sekä vasta-alkajia että pidemmälle ehtineitä työharrastajia.
”Oli todella onnistuneet ja ihanat kyntöpäivät”, Lappalainen sanoo.
”Hevoset korvaavat tekniikkaa usein vauhdilla, ja se pätee myös vetotyöskentelyyn hyvin.”
Panimohevoset aloittivat kyntötyöt vuonna 2017, jolloin ne osallistuivat Suomen Mestaruuksiin vain neljän päivän harjoittelun jälkeen. Silti ne tekivät miltei piste-ennätyksiä.
”Näiden kanssa tehdään töitä vakituisesti, eli ne ovat koko ajan työmoodissa. Toisaalta kaupunkiajelu, jossa päästetään välillä laukkaakin, vaati erilaista mielenlaatua peltotöihin verrattuna. Siellä pitää olla kaikki kiire pois”, Lappalainen selittää.
Hänen mukaansa oikea mielenlaatu alkaa löytymään parhaiten, kun ennen kilpailua on tehty kyntötöitä neljä päivää, kolmesta neljään tuntia päivässä.
Hän korostaa, että kyntöpellolla yksin kyntävä suomenhevonen ja raskas työhevospari ovat eri asemassa.
”On eri asia vetää auraa parilla, jonka yhteismassa on 1400 kiloa, verrattuna vetämiseen yhdellä hevosella, jonka massa on 600 kiloa. Pienemmän on osattava tekniikka paremmin, jotta se vetää saman taakan kuin isommat hevoset. Hevoset korvaavat tekniikkaa usein vauhdilla, ja se pätee myös vetotyöskentelyyn hyvin”, Lappalainen selittää.
Raskailla työhevosilla pienet, rauhalliset käyntiaskelet löytyvät ehkä helpommin kuin suomenhevosilla, ja ne kertovat siitä, että vetotekniikka on kunnossa.
Lappalainen nostaa hyvänä esimerkkinä esiin Jarmo Korkeaniemen suomenhevosoriin Hotlerin (Villihotti – Pysteri).
”Siltä on löytynyt hidas askellus vuosien varrella, ja sitä on ilo katsella kyntöpellolla. Suomenhevosistakin löytyy kyllä se oikea vaihde kyntämiseen, mutta raskaista roduista se ehkä saadaan nopeammin ulos”, hän sanoo.
Hän kertoo, että panimohevoset eivät ole koskaan kieltäytyneet mistään työstä.
”Mutta ehkä pelto- ja kyntötyöt ovat erityisen syvällä heidän DNA:ssaan Jyllantilaiset työhevoset ovat 150 vuotta tehneet nimenomaan peltotöitä”, Lappalainen miettii.
Kyntökilpailut ovat yksi tapaa pitää kyntöosaamista elossa. Lappalainen kertoo, että viimeksi vuonna 2017 järjestettyjä hevoskynnön Pohjoismaiden Mestaruus -kilpailuita ollaan aloittelemassa uudelleen. Ruotsalaiset ovat luvanneet järjestää kisat syyskuun lopussa, ja matkajärjestelyt kahden suomalaisvaljakon lähettämiseksi matkaan on aloitettu. Matkaan lähtisivät panimohevosten lisäksi Åfeltin percheronit.
”Että SM:ien perusteella ymmärtäisimme, millä tasolla me kynnetään.”
Suunnitelmana on myös, että Suomessa kynnettäisiin PM-kyntöjä vuonna 2026.
Lappalainen toivoo, että Jens Juulin käynti tuo Eurajoella syksyllä kynnettävien SM-kilpailuiden tuomaristolle kansainvälistä näkemystä.
”Että SM:ien perusteella ymmärtäisimme, millä tasolla me kynnetään”, hän selittää.
Arvostelussa otetaan huomioon koko valjakon ulkonäkö, hevosten ja kyntäjän käyttäytyminen ja tietenkin vakojen suoruus ja kyntöjäljen muu laatu.
Lappalainen toteaa, että ensimmäinen veto on tärkein, ja jos sen kanssa epäonnistuu, on aika vaikeaa onnistua kirimään kärkeen. Ulkomailla vakojen leveys ja syvyys mitataan ja pisteet nousevat korkeiksi. Jos haluaa pärjätä, viilujen tulee olla muun muassa puhtaat, niin että pintakasvillisuutta ei jää esiin.
Juul vinkkasikin, että avauksen teossa näkyviin jäävä pintakasvillisuus saadaan peitettyä niin, että avauksen jälkeen tulevaa niin sanottua sulkuvaihetta voi vetää kahteenkin kertaan samasta vaosta, jolloin ensimmäisenä käännetyn päälle saa varmasti puhtaan mullan.
Hevoskynnön SM-kilpailut järjestetään aina Eurajoella, ja ne järjestää Eurajoen kotiseutuyhdistys. Tänä vuonna kilpailut järjestetään 7. syyskuuta. Lappalainen paljastaa, että tänä vuonna ulkomaisten rotujen sarjassa saatetaan nähdä jopa neljäkin valjakkoa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
