Trafalgar-hevonen on ollut Eva Maria Kontion elämässä 9,5 vuotta. ”Ihan joka ikinen päivä kun olen Tampereella, olen käynyt Trafalgarin hoitamassa”, hän kertoo. Kuva: Hanna Heinonen
Eva Maria Kontio sai kotoaan vahvan hevososaamisen – ”Nyppy” kiertää auttamassa Juuli-siskoa kilpailuissa Euroopassa ja valmentaa Suomessa
Tiukoissa paikoissa hevosten kanssa ollessa Eva Maria Kontion mieleen nousee kuvia tilanteista, joista isä Jorma Kontio on hevosmiestaidoillaan selvinnyt.
Juuli-siskon kilpahevonen Lopez vd Oude Heihoef on yksi Nyppy Kontion hoidettavista hevosista Euroopan kisakentillä. Kuva: Anna-Julia KontioTämän viikon Hevosalan Helmi Eva Maria ”Nyppy” Kontio on saanut hevosrakkauden verenperintönä. Hänen isänsä on liki 39 000 startilla yli 27 miljoonan euron voittosumman ajanut raviohjastaja Jorma Kontio, äitinsä esteratsastaja Tuula Kontio ja sisarensa Suomen parhaimmistoon kuuluva, kansainvälisesti menestynyt esteratsastaja Anna-Julia Kontio.
Helmeksi Nyppy Kontiota ehdotti Heinättimiä valmistava Katja Kulmakorpi Pinsiöstä.
”Nyppy on kerrassaan mahtava tyyppi. Iloinen ja positiivinen, jalat maassa oleva hevosalan ammattilainen, joka saa ihmiset ja hevoset aina hyvälle mielelle ja yrittämään parhaansa. Alamme tarvitsee Nypyn kaltaisia kokeneita ja luottamusta ympärilleen luovia ammattilaisia kasvattamaan junioreistamme alalle lisää uusia iloisia Helmiä”, Kulmakorpi toteaa.
Kontio kertoo, että koko perhe kahta velipuolta lukuunottamatta ovat eri tavoin hevosihmisiä ja kolmen sisaruksen elämässä hevosia on ollut aina. Tampereella asuva Nyppy Kontio on pitkään työskennellyt ja auttanut sisartaan Anna-Julia eli Juuli Kontiota tämän kansainvälisellä esteratsastajan uralla.
”Suomessa käyn pitämässä tunteja ja Juulille menen avuksi aina, kun hän kisaa Euroopassa. Itselläni on yksi hevonen, enempään ei aika riittäisikään.”
1. Eva Maria Kontio, kerro toiminnastasi hevosalalla, millaisen tien olet kulkenut tähän pisteeseen?
”Poniratsastajan kilpailin maajoukkuetasolla esteitä. Perheessämme ei ole koskaan ollut mahdollisuutta ostaa kilpailuihin heti valmista superhypertykkiä, joten hevosissamme oli aina jotain laitettavaa ja ongelmia ratkaistavana. Siinä oppi, että hevonen pitää saada sun puolellesi ja luottamaan suhun. Sieltä on työkalupakkiin kertynyt kaikkea − ja koko ajan tulee lisää.
Olen koko ajan ratsastanut, mutta kilpailuissa oli pitkä tauko. Yhdeksän vuotta sitten aloitin uudelleen, kun löytyi sopiva hevonen Trafalgar. Sen kanssa hyppäsin 135-tasoa. Nyt Trafalgerilla on ikää jo 22 vuotta, ja vaikka se on kunnossa, niin en sillä enää kisaa. Lapsesta asti olen vähän neuvonut, opettanut ja opastanut ratsastajia. Siitä ura pikkuhiljaa lähti. Tykkään, että ne joita autan, toimivat niin että hommassa on joku pointti. Silloin kaikki on turvallista ja hevoset pysyvät ehjänä, ratsastajat pysyvät hyvällä mielellä ja kehitystä tapahtuu. Kaikelle tekemiselle pitää olla hyvä perusta.”
2. Mistä opista tai vinkistä on ollut sinulle eniten hyötyä jokapäiväisessä työssäsi hevosten kanssa? Mistä oppisi olet saanut?
”Isä on erinomaisen mahtava hevosten käsittelijä ja urheilija. Hän on esimerkki siitä, miten asiat tehdään päättäväisesti ja ystävällisesti. Tiukoissa paikoissa ja muutenkin minulle tulee aivan valokuvina mieleen, miten isä on selvinnyt erilaisista tilanteista hevosten kanssa. Vanhemmiltani opin, että hevosen kanssa täytyy aina olla johdonmukainen ja rauhallinen. Pitää ymmärtää, että hevosen käsittely on ratsastuksessakin kaiken pohja ja perusta.”
3. Mikä tuottaa sinulle eniten iloa ja tyydytystä työssäsi?
”Tyytyväiset hevoset, tyytyväiset ihmiset. Kun kaikkeen on varma pohja, joka kerta ratsastajien kanssa tavatessa tiedetään, mitä lähdetään yrittämään. Näin ilmapiiri pysyy turvallisena. Ruusukkeet ja menestys eivät ole tärkein asia.”
4. Millaisista hevosista sytyt?
”Jos itselleni valitsen, otan yleensä sellaisen, jota kukaan muu ei halua. Trafalgar oli kaikkien mielestä menetetty tapaus, mutta niin se vain on ollut aivan paras pian kymmenen vuotta. Hevonen saa olla siis kuuma ja hankala, jos siinä on jokin kipinä, vaikka se kipinä olisi piilossakin.”
5. Millaisia haasteita työssäsi on?
”Ajankäytön hallinta ja se, että jokainen ratsastaja malttaisi tarpeeksi rauhallisesti omaksua perusasioita. Taikatemppuja ei voida tehdä, vaan on rakennettava hyvä pohja. Sitten eteneminen voi olla joskus nopeaakin. Hevonen on kuitenkin se kaikkein tärkein juttu aina, jonka pohjalle asioita rakennetaan. Hevosen terveyden kustannuksella ei voi tehdä mitään.”
6. Miten haluaisit vielä kehittää itseäsi hevosten kanssa?
”Yritän joka päivä ja kaikista asioista oppia. Ulkomailla näkee satoja erilaisia hevosia ja ihmisiä. Katson tarkasti kaikkea mitä tapahtuu ja yritän ottaa opikseni. Vaikka sitä paljon tietääkin, vielä on enemmän sitä mitä ei tiedä.”
7. Milloin viimeksi ajattelit, että tämä on sinun juttusi?
”Joka päivä. Tänään sisareni Hannan tytär Vanessa hyppäsi 23-vuotiaaalla Eppu-ponillamme aivan mahtavasti. Sitä oli ihanaa katsoa! Ihan parasta, kun siskontyttö tietää jo ihan pienestä merkistäni, mitä tarkoitan.”
8. Kenet haluat nimetä Hevosalan Helmeksi ja mistä syystä?
”Mielestäni erinomaista ruohonjuuritason työtä tekevä ammattilainen on Majan tallin yrittäjä Riina Maja. Riinan tallilla ihmiset ja hevoset saavat tilaa. Hänen tyylisä on johdonmukainen, mutta pehmeä. Hevoset asuvat pihatoissa, ovat hyvin käyttäytyviä ja iloisia ja Riina pitää niistä erityisen hyvää huolta. Ei varmasti ole ratsutalliyrittäjälle helpoin mahdollinen tie tehdä rauhallisesti perusjuttuja ja opettaa ihmisiä hoitamaan hevosia ja huolehtimaan niistä.”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
