Hevonen ansaitsee kaiken arvostuksen ‒ ”Meille hevosihmisille se on arvokkainta mitä on”
Lausuntoja valmisteilla olevaan eläinten hyvinvointilakiluonnokseen tuli lähes 500, joten hallituksella ei ole ollut aivan helppo urakka lakia näiden pohjalta viimeistellä, kirjoittaa Henna Virkkunen vierasblogissa.
Hevosen lajityypilliseen käytökseen kuuluu lauma, muistuttaa Henna Virkkunen. Hän kannattaakin, että uuteen eläinten hyvinvointilakiin kirjattaisiin, ettei hevosta saa pitää tallissa yksin. Kuva: Lina MarkkanenViime viikolla julkisuuteen tuodut tiedot hevosten kaltoinkohtelusta Ruukin luonto- ja hevoskeskuksessa ovat järkyttäneet sekä lajin harrastajia että laajaa yleisöä. Tässä vaiheessa kyse on vasta epäilyistä, jotka on syytä perusteellisesti selvittää ja tutkia. Hyvä, että Suomen Hippos teki aiheesta nopeasti tutkintapyynnön.
Tarpeeton voimankäyttö tai väkivalta hevosia kohtaan ei ole enää tämän päivän yhteiskunnassa sallittua. Ihmisten näkemys eläinten arvosta ja asemasta on muuttunut. Kaikelta eläintenpidolta odotetaan nyt eettisesti korkeaa ja kestävää tasoa.
Tämä on aivan oikein. Eläimellä on oma itseisarvonsa, ja sitä on kohdeltava arvokkaasti ja asianmukaisesti joka tilanteessa. On tärkeää, että eläintenpidossa havaitut epäkohdat rohjetaan tuomaan esiin. Vain tällöin niihin voidaan ajoissa puuttua.
Sekä Suomen Hippoksen kuin Suomen Hevosenomistajien Keskusliitonkin tämän vuoden teemana on vastuullisuus. Se tarkoittaa vastuullista toimintaa niin taloudellisesti, ympäristön kannalta kuin sosiaalisesti.
Hevosten hyvinvointi on aivan keskeinen osa vastuullisuutta. Se on edellytys myös hevosurheilun yhteiskunnalliselle hyväksyttävyydelle. Kuten kaikki hevosurheilun harrastajat tiedämme, hyvinvoiva, lajiin sopiva ja oikein treenattu hevonen nauttii urheilusta ja kilpailusta.
Meille hevosihmisille hevonen on arvokkainta mitä on. Siksi sitä on kohdeltava kunnioittavasti joka tilanteessa.
Suomessa ollaan parhaillaan viimeistelemässä uutta eläinsuojelulakia. On aikakin, sillä nykyinen on yli neljännesvuosisadan takaa. Jo lain uusi nimi: eläinten hyvinvointilaki, kertoo muutoksesta. Enää eläimiä ei pelkästään suojella, vaan pyritään aktiivisesti edistämään niiden hyvinvointia.
Tämä on oikea suunta. Tiede on viime vuosina tuottanut paljon uutta tietoa eläinten fyysiseen ja psyykkiseen hyvinvointiin liittyvistä tekijöistä, jotka on syytä laissa ottaa asianmukaisesti huomioon. Erityisen tärkeää on eläimen mahdollisuus lajityypilliseen käytökseen.
Meille hevosihmisille hevonen on arvokkainta mitä on. Siksi sitä on kohdeltava kunnioittavasti joka tilanteessa.
Toivon, että lopullinen esitys uudesta eläinten hyvinvointilaista on tässä suhteessa riittävän edistyksellinen. Lausuntoja lakiluonnokseen tuli lähes 500, joten hallituksella ei ole ollut aivan helppo urakka lakia näiden pohjalta viimeistellä. Esitys on kuitenkin luvattu antaa eduskuntaan syysistuntokaudella käsiteltäväksi.
Hevosenomistajia lakiluonnoksessa ovat ehkä eniten askarruttaneet hiukan epämääräiset kirjaukset hevosen pysyvästä pitopaikasta ja sen vaatimuksista sekä kilpailueläinlääkärin rooli ja kielletyt varusteet, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa säätää ketterämmin asetuksessa kuin laissa. Uskon, että nämä kohdat saadaan kyllä lopullisessa laissa täsmennettyä.
Eläinsuojeluyhdistys SEY nosti tärkeänä huomiona omassa lausunnossaan esiin, ettei laumaeläimiä, kuten hevosia saisi enää jatkossa pitää yksin. Tämä on kannatettava ehdotus, joka olisi syytä kirjata myös lakiin. Kyse on mitä suurimmassa määrin hevosen hyvinvointiin vaikuttavasta tekijästä. Kuten ravien varikkoalueella nähdään, moni hevonen ei edes ravipaikalle halua lähteä yksin, vaan mukaan on otettava poni kaveriksi.
Kirjoittaja on kokoomuksen europarlamentaarikko ja Suomen Hevosenomistajien Keskusliiton (SHKL) puheenjohtaja.
Lue myös:
Ruukin hevoskoulun ympärillä kuohuu – ”Silmitöntä väkivaltaa en ole nähnyt”
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


