Sattuma saatteli ravivalmentajaksi

Eija Sorvisto ja Fancy Creek sekä Kari Niemelä ja Fenix Creek hiitillä Ylivieskan raviradalla. Kuva: Antti Savolainen

Viidesti kilpaillut ja ennätyksen 1.18,4ke juossut nelivuotias tamma Fancy Creek on kotikasvatti. Kuva: Antti Savolainen

Eija Sorvisto harrasti nuorempana esteratsastusta. Kari Niemelä vastaa tilan maanviljelyspuolesta ja osallistuu päivittäin tallin pyörittämiseen. Yksi treenattavista on nelivuotias tamma One Night Chip (i. Mr Pine Chip, e. Speedy Jessie 1.14,6a). Kuva: Antti Savolainen

Eija Sorvisto harrasti aluksi ratsastusta, kunnes aikaa myöten siirtyi enemmän ravihevosiin. Nyt Ylivieskan Niemelänkylällä sijaitsevassa tallissa on pelkästään ravihevosia ja nainen itse ammattivalmentaja.

"Meillä oli omia hevosia jo aiemmin, ja 2004 tultiin tähän nykyiselle paikalle. Aluksi täysihoidossa oli niin ratsuja kuin ravihevosiakin. Sitten ihmiset alkoivat kysellä, että otettaisiinko ravihevosia valmennukseen. Päädyin siis ravivalmentajaksi vähän sattumalta, vaikka olin ollut hevosten kanssa tekemisissä koko ikäni ja ravitalleilla töissäkin", hän kuvailee.

Hän pyörittää tallia yhdessä puolisonsa Kari Niemelän kanssa. Sorvisto on tallin vastuuvalmentaja, mutta molemmat ajavat hevosia ja tekevät tallitöitä. Ajoapuna käy myös Julia Korkiakoski.

"Kari hoitaa pelto- ja konetyöt, mutta on käytännössä joka päivä mukana tallin toiminnassa", Sorvisto kuvailee.

Ajohevosia on tällä hetkellä 13. Varsat ja siitostamma mukaan lukien kokonaismäärä on 17. Asiakkaiden omistamia hevosia on kymmenkunta.

Sorviston valmennettavat kilpailevat varsin hyvällä menestyksellä. Tänä vuonna ne ovat juosseet 56 starttia ja jääneet rahasijojen ulkopuolelle vain kuudesti. Viiden viimeisimmän vuoden voittoprosentti on 13, ja totosijoja on tullut joka kolmannessa kisassa.

"Yritämme valmentaa hevosia niin, että ne olisivat valmiita kun tulevat radalle. Jotkut vaativat tietysti muutaman startin, ennen kuin saavat itsestään kunnolla irti."

Hevoset kilpailevat pääasiassa lähialueen radoilla noin 300 kilometrin säteellä. Pidempi matkakaan ei pelota.

"Silloin kun päästään ajamaan 76-lähtöjä, niin voidaan aivan hyvin lähteä kauemmaskin."

Suurimman osan tallin hevosten starteista ajaa Niko Jokela.

"Yhteistyö toimii hyvin. Niko passaa hyvin monelle meidän hevoselle. Hän ajaa järkevästi aloittelevillakin hevosilla."

Pariskunta harjoittaa myös pienimuotoista hevoskasvatusta. Toistaiseksi tunnetuin kasvatti on Karin nimiin syntynyt suomenhevostamma Topmar, joka nähtiin viime kesänä kuningatarkilpailussa.

Parhaimmillaan omia siitostammoja oli neljä. Nyt jäljellä on enää Val Capone (i. Muscles Yankee), joka varsoi toukokuussa tammavarsan Andover Hallista.

"Olen pienestä asti ollut hevosten kanssa ja tykännyt niistä aina. Sehän tässä on parasta, jos sattuu saamaan hyvän hevosen talliin. Varsinkin nuoren hevosen kehitystä on aina mielenkiintoista seurata", Sorvisto sanoo.

Eija Sorviston valmennettavat treenaavat talvisin tallin viereisen Kalajoen jäällä. Kesällä hevosia uitetaan joessa. Myös läheinen Ylivieskan ravirata ja sen viereiset ajotiet ovat ahkerassa käytössä.

"Aloittelevilla hevosilla ajetaan vetoja kolmesti viikossa. Yhdellä treenikerralla ajetaan yleensä kuusi tuhannen metrin mittaista vetoa pienillä palautuksilla. Vedot ajetaan Tölppälän suoralla raviradan lähellä", valmentaja kuvailee.

Lähempänä starttia olevilla tai valmiilla starttihevosilla ajetaan kahdesti viikossa vetoja, jolloin vauhteja nostetaan hieman. Yhdellä kerralla ajetaan kuusi 800 metrin vetoa.

"Vetoja ajetaan hiitti- tai jarrukärryillä vähän hevosesta riippuen, kaikille eivät jarrukärryt sovi."

Välipäivinä hevoset uivat tai liikkuvat kävelykoneessa. Ulkona ne ovat mahdollisimman paljon.

Huoltopuolella huippukylmälaite on ahkerassa käytössä jaloille ja lihaksistolle.

"Ja jos tarvitsee tehdä jotain isompia hoitotoimenpiteitä, joihin tarvitaan eläinlääkäriä, niin Tainion Jaana ja Rekilän Riina hoitavat meidän hevosia."

Tallin hevoset ruokitaan heinällä, kauralla ja Horse Balancen täydennysrehuilla.

"Kaurat ja heinät tulevat omilta pelloilta. Heinää saadaan yleensä niin hyvin, että sitä riittää myytäväksikin."