Sää kylmenee − ravikilpailijoiden epävarmuus jatkuu

Kylmä sää tuo omat ongelmansa ravihevosten treenaamiseen ja kilpailuttamiseen. Kuvituskuva. Kuva: Elina Paavola

Sää kylmenee jälleen. Forecan julkaiseman tiedotteen mukaan alkavan viikon keskilämpötilat ovat Suomessa jopa 10 astetta tavanomaista kylmempiä ja selkeimpinä päivinä pakkasen odotetaan kiristyvän 20:n ja 30:n asteen välille aivan etelärannikkoa myöden.

Ravivuosi 2024 alkoi kovien pakkasten aiheuttamalla viikon mittaisella kilpailutauolla. En usko, että lajin parissa on ketään, jolta aiheen käsittely eri näkökulmista olisi päässyt menemään ohi. Kuumia tunteita herättäneet peruutuspäätökset saivat somekansan lisäksi myös menestysvalmentajat jakautumaan vastakkaisiin leireihin. Jopa Veikkauksen Juha Ahjolinna jyrähti peruutusten vaikutuksesta pelivaihtoihin.

Kaikesta huomiosta riippumatta ajattelin kolumnien osalta ohittaa ravien pakkasperuutukset vanhoina uutisina ja liian lähelle kotia osuvana aiheena. Tulevan viikon ennusteet lupaavat kuitenkin kilpailijoiden epävarmuuden ja kuumana käyvän keskustelun jatkumista, joten aiheen käsittelemättä jättäminen tuntui lähes mahdottomalta.

Nykyään aiempaa nopeammin toimeen tarttuva raviurheilun keskusjärjestö Suomen Hippos on jo tehnyt ravien peruutukseen ja siirtoon liittyviä uudistuksia ennakkotapausten ja erinäisten keskustelujen pohjalta. Uskon, että myös pakkasrajojen ja niitä koskevien sääntöjen osalta tullaan näkemään muutoksia viimeaikaisten tapahtumien johdosta. Vähintäänkin tulemme näkemään nykyisissä joustavissa tulkinnoissa hienoisia nyanssieroja.

Hippoksen uudistumisvalmius on yllättänyt ainakin minut positiivisesti. Ratojen kunnon arviointiin ja ravien peruutus- tai siirtopäätösten tekemiseen luotiin selkeä prosessi. Samalla opittiin huomioimaan hevosten tavallisimmat viimeistelyaikataulut ja niiden tuoma aikaikkuna tiedotukselle. Vermon lauantairavien tilannetta kilpailijan näkökulmasta seuranneena koin vahvaa luottamusta keskusjärjestöä ja päätöksentekoprosessia kohtaan ja ajattelin jopa kehuvani sitä TV-kameroiden mahdollisesti osuessa kohdalle. Mutta voi kuinka minä mieleni pahoitin.

En kritisoi ravien peruuttamista. Lukemieni kommenttien mukaan sää pääkaupunkiseudulla oli oikeasti hyytävä voimakkaan tuulen vuoksi ja aiemmin viikolle aikataulutettujen ravien peruutuksessa ei pakkaslukemien perusteella ollut mitään epäselvää. Epäselvyyttä kuitenkin aiheuttivat tavat, joilla päätöksiin tultiin. Se, mikä lopulta söi luottamusta järjestelmään ja sai veren kiehumaan, oli tapa perustella päätökset.

Vermon toimitusjohtaja Pertti Koskenniemi kertoi MT Hevosissa 8.1. julkaistussa haastatteluartikkelissa, että ratojen urheilupäälliköt soittivat kilpailuihin ilmoitettujen hevosten valmentajia läpi hakeakseen mielipiteitä kilpailujen järjestämistä koskien. Julkisesti mainittiin Pekka Korpi, joka on kiistatta esikuva kaikille ja kovimman luokan ammattilainen. Siitä huolimatta edes Pekan sanan ei pitäisi painaa sen enempää kuin muidenkaan. Tällaisia päätöksiä tehdessä pitäisi soittaa joko kaikille kilpailupäivän valmentajille tai ei yhdellekään.

Vielä kilpailupäivän säätä enemmän valmentajien mielipiteitä tuntuivat jakavan mahdollisuudet valmistautua starttiin. Valmentajia ja hevosia on laidasta laitaan enkä ainakaan itse näe, että ne viimeisimmät harjoitukset olisivat kilpailukunnon kannalta niitä merkittävimpiä. Toki hevosia on ihan ehdotonta päästä liikuttamaan juosten edeltävälläkin viikolla. Sanat tasapuolinen valmistautuminen saivat kuitenkin aikaan niin voimakkaan reaktion, että melkein hävettää. Melkein. Suomen olosuhteissa on järkyttävä määrä päiviä, jolloin tasapuoliset mahdollisuudet valmistautua kilpailuihin eivät toteudu esimerkiksi valmennuspaikkojen routimisen takia. Kilpaurheilu ei ole eikä tule koskaan olemaan tasapuolista.

Ratkaisuna tähän kilpailijoiden huutoäänestyspuoleen näkisin sen, että epävarmassa tilanteessa poisjättöoikeus myönnettäisiin hyvissä ajoin ennen kilpailupäivää ja esimerkiksi kilpailuja edeltävänä päivänä tarkasteltaisiin poisjääntien määrää ja tehtäisiin päätös sen perusteella. Näin rajallisia resursseja ei tarvitsisi käyttää koko valmentajakaartille soitteluun. Tällainen toimintatapa vaatisi varmastikin ihan virallisen sääntömuutoksen, eikä siten tule auttamaan nyt alkavalla pakkasjaksolla.

Koskenniemi korosti myös yhteiskunnallisen hyväksyttävyyden tavoittelun ja ylläpitämisen merkitystä päätöksenteossa. Aiheellinen näkökulma. Skenaariotyöskentelyssä mustaksi joutseneksi kutsutaan tapahtumaa, joka on erittäin epätodennäköinen mutta toteutuessaan katastrofaalinen. Raviurheilun musta joutsen olisi eläinurheilun kieltäminen epäeettisenä toimintana. Koskenniemi kuitenkin käytti termiä näyttäisi. Onko napakammassa pakkaskelissä ajaminen epäeettistä vai voisiko se näyttää siltä?

On myönnettävä, että oma ammattitaitoni ei riitä tosiasiallisin perustein arvioimaan hevosen valmiuksia äärimmäiseen suoritukseen kylmässä säässä. Aiheesta on kuitenkin varmasti tutkimuksia ja faktatietoa tarjolla ja uskoisin, että eläinlääkäreillä voisi olla aiheeseen totuudenmukaisempi näkemys kuin kokeneemmillakaan ravivalmentajilla.

Meidän on urheilulajin edustajina itse tiedettävä, mikä on eettisesti oikein ja mikä arveluttavaa. Hevosten mielipidettähän me emme voi tietää, joten näissä asioissa on nykymaailmassa oltava mieluummin varovainen kuin tyhmänrohkea. Jos emme pysty perustelemaan toimintaamme selkä suorassa, meidän ei tule toimia niin. Jos taas pystymme, meillä ei ole syytä kriminalisoida toimintaamme itse. Meidän tulisi keskittyä siihen, kuinka tosiasioista viestitään mielikuvan oikaisemiseksi. Ei siihen, miltä toiminta saattaa näyttää.

Päätöksenteko vaatii johdonmukaisuutta. Välillä ajamme kilpaa aivan saamarin kylmässä kelissä. Välillä ravit perutaan, kun TV:ssä voisi näkyä huurteisia hevosia. Tasapuoliset valmistautumismahdollisuudet 1 157 kilometriä pitkässä ja 542 kilometriä leveässä Suomen maassa on unohdettava. Oli linja lämpötilojen ja tuulen vaikutuksen osalta mikä tahansa toivon sydämestäni, että siinä pysytään.

Kirjoittaja on ylöjärveläinen ravivalmentaja.