Esteratsastaja Sanna Backlund lopettaa urheilu-uransa – poika seurailemassa MM-pappaansa rallipoluille

Sanna Backlund aikoo jatkaa ratsastamista kotona, mutta valkoisia housuja hän ei aio enää laittaa jalkaansa. Kuva: Elina Paavola

Sanna Backlundin päätöksestä uutisoi Horsemail-julkaisu lauantaina.

Backlund painottaa, että asiaan ei liity mitään draamaa, vaan hän on miettinyt asiaa pitkään ja puhunutkin siitä useaan otteeseen julkisuudessa.

Hän toteaa, että on kilpaillut samalla tasolla jo monta vuotta ja vuosikymmentä, eikä millään osa-alueella ole kapasiteettia isompaan kehitykseen.

Omasta kilpaurasta luopuminen antaa aikaa keskittyä valmentamiseen. Backlundilla on Hämeenlinnassa esteratsastustalli, jonne ratsastajat voivat tuoda omat hevosensa, ja hän valmentaa muutenkin aktiivisesti. Viime kesään saakka hän toimi ikäluokkaratsastajien toisena maajoukkuevalmentajana, mutta silloin paikalle valittiin Markku Söderberg.

Backlund pohtii, että kilpailemisessa on tietysti oma tunnelmansa, mutta on hyvinkin mahdollista, ettei hän tule kaipaamaan sitä ollenkaan. Hän huomauttaa, että hänen tilanteensa on ihan eri kuin nuorella urheilijalla, jonka ura katkeaa esimerkiksi loukkaantumiseen.

”Mä olen saanut urallani kilpailla niin paljon kuin olen halunnut ja sielu on sietänyt”, hän sanoo ja muistuttaa myös täyttävänsä pian 50 vuotta.

Hyviä hevosiakin on ollut paljon: Fortunella, Lilli Marlen, Wilhelmina, Wiseguy ja Zorro sekä nykyiset Jumper, Isabella ja Nolan, joista viimeinen siirtyy Susanna Granrothille.

”Ehkä mä kahden vuoden päästä aloitan kisaamisen uudelleen ja alan mummourheilemaan, mutta tuskin. On tämä niin aikaa ja rahaa vievää touhua”, Backlund sanoo.

Backlund toteaa, että päätökseen vaikutti hänen teini-ikäisen poikansa Maxin urheiluharrastukset. Poika pelaa jääkiekkoa ja ajaa rallia.

”Viime talvena näin kyllä yli puolet Maxin peleistä. Jos taas moottoriurheilu jatkuu, se on niin hintavaa, että toisen pitää lopettaa, että toinen voi jatkaa”, Sanna Backlund sanoo.

”Ei tässä mitään pakkoa ole, mutta mietin silti, onko tässä omassa urheilemisessa mitään järkeä. Olen tätä pitkään myssytellyt. Meillä on tallissa ratsastaja, joka on minua selkeästi parempi ratsastaja. Se riittää, että Suski kilpailee tästä porukasta”, hän sanoo tarkoittaen Hattel Horsen ratsuttajaa Susanna Granrothia.

Backlund kertoo jatkavansa kilpailemista siihen saakka, että hänen hevoselleen Jumperille löytyy ostajaehdokas Hollannista. Mahdollisesti Backund ehditäänkin nähdä vielä Pohjola-finaalissa tai suomenmestaruuksissa.

Toinen huippuratsu, Valtteri Bottaksen omistama Isabella HX on kotona Hattulassa, mutta se on siirtymässä siitokseen. Backlund kertoo, että hyvän kevään jälkeen se ei ole tuntunut kilpailuissa oikein omalta itseltään. Suunnitelma on, että tamma lähtee jossain vaiheessa Hollantiin, niin että siitä otetaan ensin talvella munasoluja talteen ja sitten keväällä tamma astutetaan. Varsat menevät Backlundille, joka huolehtii kuluista.

Formulakuski Valtteri Bottaksen omistama Isabella HX on siirtymässä siitokseen. Kuva: Heidi Lammi

Poikansa ralliharrastukseen Backlundiln on vähän vaikea suhtautua.

”Se on ällöttävän vaarallista!” hän sanoo.

Sitä paitsi ralleissa ei voi kun istua huoltoautossa ja katsoa GPS-paikantimen kautta, eteneekö auto, vai onko se ajanut metsään.

”Hermoja raastava laji koko moottoriurheilu”, Backlund sanoo. ”Mutta olen kyllä onnellinen, että hän ajaa autolla, mieluummin kuin olisi jossain motocrossin yhteislähdöissä, joissa ne lentelee ilman turvavarusteita.”

Backlund huomauttaa, että ralliautoissa turvavarustelu on niin korkealla tasolla, että ensimmäisessä pahemmassa ulosajossa Maxilla ei tullut edes niska kipeäksi.

Muutenkin asiaa pitää suhteuttaa, sillä ratsastuksessa on myös vaaransa, ja kyllähän pelkästään nuoren miehen ajokortti tuo äideille huolta.

”Viime viikolla Max törmäsi fillarilla Teslaan, kun katsoi puhelinta”, Backlund paljastaa hymyillen.