MTK:n Mäki-Hakola kommentoi Helsingin Sanomien mansikkatilajuttua: "Toivottavasti ei vaikuta kielteisesti mielikuviin" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Ihmiset & kulttuuri

MTK:n Mäki-Hakola kommentoi Helsingin Sanomien mansikkatilajuttua: "Toivottavasti ei vaikuta kielteisesti mielikuviin"

Helsingin Sanomien haastattelemien nuorten mukaan kokemus avasi silmät sille, miksi suomalaiset eivät halua tiloille töihin. Kertoivat olevansa huolissaan ulkomaalaisten kaltoinkohtelusta.
Jarno Mela
Marko Mäki-Hakola kertoo, että valitukset tilojen oloista eivät ole lisääntyneet kevään aikana.

Helsingin Sanomat kertoo pitkässä artikkelissaan viiden suomalaisnaisen kokemuksista pohjoissavolaisella mansikkatilalla. Koronan takia vaille kesätyötä jääneet parikymppiset päättivät lähteä tilalle, sillä he olivat lukeneet lehdistä suomalaisten viljelijöiden vaikeudesta löytää työntekijöitä.

Kaksi HS:n haastattelemista naisista on oululaisia, kolme helsinkiläisiä.

Kokemukset tilalla saivat nuoret järkyttymään. Työhön tulosta sovittaessa heille oli luvattu tasokasta majoitusta. Majapaikkana ollut navetta oli kuitenkin siivottomassa kunnossa. Sisällä oli runsaasti linnunkakkaa ja rikkinäisiä kodinkoneita. Osassa huoneista oli kerrossänkyjä, joiden patjat olivat silminnähden homeessa. Suihkutilat olivat likaiset ja niissä haisi kosteusvaurio. Majoituksen hinta oli 7,50 euroa yöltä.

Helsingin Sanomien haastattelemien naisten mukaan heidät perehdytettiin työhön puutteellisesti ja työsopimuksen teossa oli epäselvyyksiä. Eri aikaan tilalle saapuneiden naisten harjoittelujakson pituuden muun muassa poikkesivat toisistaan. Osa haastatelluista myös työskenteli toista viikkoa ilman työsopimusta.

Osa lehden haastattelemista naisista oli irtisanottu. Irtisanomisen syyksi ilmoitettiin se, että mäkäräisiä on pellolla niin paljon. Haastateltavat arvelivat jutussa irtisanomisen syyn olevan eriävät näkemykset taukojen pituudessa. Kaksi muuta haastateltua oli irtisanoutunut tapauksen jälkeen.

Suomalaisnaisten mukaan työnantaja oli ihmetellyt, miksi he olivat tulleet tilalle töihin, kun Kelaltakin saisi rahaa. Hän oli irtisanomistilanteessa myös vihjannut ulkomaalaisten olevan parempia työntekijöitä, sillä he eivät vaadi mitään tai valita oloista.

Lehden haastattelemat naiset kertoivat olevansa huolissaan ulkomaisten työntekijöiden kaltoinkohtelusta tilalla.

HS tavoitti haastateltavaksi myös suomalaisia työllistäneen mansikkatilallisen. Hän kommentoi lehdelle sähköpostitse kaikkien naisten esittämien väitteiden olevan valheita. Hänen mukaansa erimielisyys johtui siitä, että naiset eivät olleet tottuneet fyysiseen työhön eivätkä ymmärtäneet alaa tarkemmin. Työnantajan mukaan HS ei olisi saanut julkaista juttua.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kertoo kiertäneensä kevään aikana lukuisia tiloja. Hänen mukaansa suurin osa viljelijöistä hoitaa kausityövoiman majoitukset esimerkillisesti. Mäki-Hakola ei ollut tutustunut Helsinhin Sanomien uutiseen aiheesta antaessaan haastattelun.

Mäki-Hakolan mukaan suomalaisten kausityöntekijöiden tavallista korkeampi määrä ei ole näkynyt MTK:ssa lisääntyneinä valituksina asumisoloista.

Hän toivoo, että Helsingin Sanomien juttu ei vaikuta kielteisesti suomalaisten mielikuviin marja-alasta.

"Nämä kielteiset jutut yleensä ylittävät uutiskynnyksen. Suurin osa tiloista hoitaa asiat hyvin, mutta sitten on tämä toinen ääripää, jolla on todella paljon petrattavaa."

HS:n juttu (Vain tilaajille): Kesätyö pohjois­savolaisella mansikka­tilalla oli kaikkea muuta kuin oli etu­käteen luvattu: ”Koko juttu avasi silmät sille, miksi suomalaiset eivät halua tiloille töihin”

Lue lisää

Kesälahtelaiset mansikat lähtevät yhdeksältä illalla kohti pääkaupunkiseutua ja ovat perillä aamuyöstä – pääsato ei ole vielä kypsä

Vettä sataa lotuuttaa, mutta avomaankurkkupellolle lämmin ja kostea loi ihanteelliset olosuhteet – katso millaisella härvelillä avomaankurkkua juuri nyt poimitaan

Mustaherukoille on taas kysyntää syömämarjoina – Reko-rinki on ollut toimiva myyntikanava pienelle marjanviljelijälle

Jyrki Wallin marjanpoimijoiden majoituskohusta: Yrittäjän oma etu on tarjota työntekijöille mahdollisimman hyvät oltavat