Vuosikymmeniä Pariisissa asuneen tv-toimittajan Helena Petäistön mielestä maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa ihan eri tavalla kuin Suomessa – "Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti" - Ihmiset & kulttuuri - Maaseudun Tulevaisuus
Ihmiset & kulttuuri

Vuosikymmeniä Pariisissa asuneen tv-toimittajan Helena Petäistön mielestä maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa ihan eri tavalla kuin Suomessa – "Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti"

Helena ­Petäistö aloitti Maaseudun Tulevaisuuden ­kolumnistina tänään perjantaina.
Vesa Laitinen
Helena Petäistöstä tuli Ranskassa asuessaan intohimoinen maaseudun puolestapuhuja. Nykyään hänellä on kodit Helsingissä ja Pariisissa.

Toimittaja ja kirjailija Helena Petäistö kutsutaan nykyään puhumaan paitsi EU:sta myös maaseudusta erilaisiin seminaareihin. Järjestäjät haluavat Helenan paikalle, koska heitä yllättää, että kaupunkilainen puolustaa niin intohimoisesti maakuntien Suomea.

"Olen asunut koko ikäni kaupungeissa, Oulussa, Helsingissä ja Pariisissa. Minulla oli kuitenkin mummolat maalla Rautiossa. Heräsin maaseudun asialle Ranskassa, jossa ei ole Suomen kaltaista hullua vastakkainasettelua kaupungin ja maaseudun välillä."

35 vuotta MTV:n Pariisin kirjeenvaihtajana toiminut Petäistö aloittaa tänään Maaseudun Tulevaisuuden kolumnistina. Hän on innoissaan mahdollisuudesta kirjoittaa lehteen, jonka toimittajana on aikanaan ollut itse kirjailija Mika Waltari.

Waltarista tuli Maaseudun Tulevaisuuden kirjallisuus-avustaja 1932. Petäistö on antanut Waltarin mestariteosta Johannes Angelosta lukemiseksi Euroopassa jopa ministereille.

Petäistö on asunut puolet elämästään Ranskassa, ja hänellä on yhä toinen asunto Pariisissa. Ranskan pääkaupungissa lähes kaikki unelmoivat maallemuutosta, koska Pariisissa asuntojen keskimääräinen neliöhinta on yli 10 000 euroa.

Maanviljelijöitä arvostetaan Ranskassa eri tavalla kuin Suomessa. Maailman suurimmat maatalousmessut järjestetään Pariisissa, ja tapahtuma on pakollinen käyntikohde jokaiselle ranskalaiselle poliitikolle.

"Jos poliitikko ei osaa taputtaa maatalousmessuilla lehmän takapuolta, häntä ei oteta vakavasti."

Ranskassa maatalousministerin salkku on ponnahduslauta uralla eteenpäin. Esimerkiksi edesmennyt presidentti Jacques Chirac ja EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde ovat entisiä maatalousministereitä.

"Kaikki puolueet pitävät maaseudun puolia, koska mikään ei ole ranskalaisille niin tärkeää kuin herkuttelu."

Kokenut ulkomaantoimittaja on seurannut tarkasti, miten koronakriisiä on hoidettu eri puolilla Eurooppaa. Hän ei voi antaa Suomen hallitukselle kiitettävää arvosanaa, koska toiminta on ollut kompuroivaa.

"Minua hämmästyttää edelleen, mikä maskeissa on vikana, kun ne on todettu hyväksi suojautumiskeinoksi tutkimuksissa."

Hän kävi vastikään terassilla Helsingissä, mutta kerta jää tänä kesänä viimeiseksi. Turvavälejä ei enää pidetä, koska suomalaiset luulevat väärin, että koronavirus on jo voitettu.

"Suomalaisiin on levinnyt itseriittoinen tunne, koska olemme selvinneet taudista vähillä vaurioilla. Meillä unohdetaan se, että Suomi on harvaanasuttu, kaukana, syrjässä ja meren takana. Maassa ei ole yhtään suurta kansainvälisen liikenteen solmukohtaa."

Ranskan 55 päivän mittaisen koronasulun aikana poliisi mätkäisi 135 euron suuruisen sakon, jos kansalainen tavattiin yli kilometrin päässä kotoaan.

"Ranskalaiset miehet keksivät vitsin, että vaimo ei halua minua kotona, eikä poliisi halua minua ulkona."

Tunnettu televisiokasvo lopetti uutistyön MTV:ltä 2016, mutta työntekoa hän ei ole lopettanut. Kalenteri on yhä täynnä, sillä Petäistö pitää esitelmiä, laatii kolumneja useisiin medioihin ja kirjoittaa kirjoja.

Viime vuonna häneltä ilmestyi matkakirja EU-kaupunkeihin ja 2018 Ranskasta kertova Ranska, Macron ja minä. Syksyllä Petäistö jatkaa Kuohuva Eurooppa -luentosarjaansa.

Tyylikäs Helena Petäistö on raportoinut suomalaisten olohuoneisiin uutisia Euroopasta 1980-luvulta lähtien. Hän on tyytyväinen, että Saksa ja Ranska löysivät vihdoin yhteisen sävelen EU:n elpymisrahastosta.

"Vahva EU on Suomen etu. Esimerkiksi maataloudessa olemme koko ajan Ranskan kainalossa. Liittovaltio on turha mörkö. EU on pohjimmiltaan kansojen liitto, vaikka yhteisvaluuttaan kuuluu pakosta myös yhteisvastuu."

Petäistö ei ole päässyt Pariisiin sitten helmikuun. Hän kaipaa Ranskasta erityisesti hyvää ruokaa. Paikalliset loihtivat piskuisissa keittiössään joka ilta kolmen ruokalajin aterian.

Häntä harmittaa, että perheen yhdessä syömisen perinne on rapautunut Suomessa. Ranskassa päivällispöydällä on myös kasvatusfunktio, sillä lasten ja nuorten ongelmat tulevat esiin ruokaillessa.

"Ei tarvitse ihmetellä, miksi ranskalaiset ovat sanavalmiita ja suomalaiset tuppisuita. Ranskalaiset lapset saavat puhua ruokapöydässä vieraiden läsnä ollessa vain, jos heillä on kiinnostavaa kerrottavaa. Siinä oppii."

Lue lisää aiheesta:

Toimittaja-kirjailija Helena Petäistöllä on kiinnostava idea maaseudun matkailun kehittämiseen – "Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia"

Helena Petäistö ihmettelee Suomen metropolihössötystä – "Tällaista maaseudun ja kaupunkien vastakkainasettelua ei ole missään muualla kuin meillä"

Vesurit ja maalipensselit tehokäyttöön!

Lue lisää

"Suomalaisen viljelijän suurin ystävä on ranskalainen poliittinen johtaja"

Pitääkö Macronin Ranskaa tukea?

Toimittaja-kirjailija Helena Petäistöllä on kiinnostava idea maaseudun matkailun kehittämiseen – "Ulkomaalaiset turistit haluavat maistaa paikallisia herkkuja, eivät hampurilaisia tai kebabia"

Vesurit ja maalipensselit tehokäyttöön!