Ihmiset & kulttuuri

Kirjamessut peruutettiin ja siirrettiin verkkoon – Löytävätkö lukijat tämän vuoden uutuuskirjojen ääreen?

Ilmassa on pelkoa uutuuskirjojen jäämisestä varjoon, kun ne eivät pääse nauttimaan suurten messujen tarjoamasta nosteesta. MT selvitti kustantamoilta, miten poikkeusaika vaikuttaa kirja-alaan.
Juho Leskinen
Viime vuonna Helsingin Kirjamessuilla riitti kävijöitä. Tänä vuonna tapahtuma on siirretty verkkoon.

Kirja-ala on ollut tänä vuonna myllerryksen kourissa. Maaliskuun kahden viimeisen viikon aikana myynti laski suurimmissa kirjakaupoissa ja kirjakauppaketjuissa lähes 30 prosenttia. Pahimmillaan yksittäisissä liikkeissä myynti romahti jopa 90 prosenttia, kertoo Kirjakauppaliitto.

Aivan koko alkuvuosi ei kuitenkaan ollut näin dramaattinen. Puolen vuoden aikana kirjamyynti laski 6 prosenttia, mikä on jonkin verran enemmän kuin vastaava luku viime vuonna.

Lasten Keskukselle ja Kirjapajalle erityisen tärkeää on kuntamyynti päiväkoteihin ja kouluihin. Kevät pani perinteiset myyntitapahtumat jäihin ja tulevaisuudessa myös kuntatalouden kehitys vaikuttaa kirjamyyntiin, kertoo toimitusjohtaja Juha-Pekka Heinonen.

"Mutta etenkin kuvakirjoja ja pienille lapsille suunnattuja kirjoja on ostettu verkosta enemmän, se paikkasi osittain tilannetta. Ehkä vanhemmilla on ollut enemmän aikaa lukea lapsille", arvelee Heinonen.

Turussa sijaitsevan Sammakko-kustannuksen tilanne on ollut kinkkinen etenkin keväällä.

"Meidän päämyyntikanavamme ovat suomalaiset kirjakaupat, eikä kivijalkakaupoissa tavara liikkunut", kertoo kustantaja Seppo Lahtinen.

Sammakolla on myös kaksi omaa kirjakauppaa Turussa. Kesällä kotimaanmatkailu elvytti myynnin, jota oli kevään aikana syönyt ihmisten liikkumattomuus sekä Uudenmaan sulkeminen.

Alan tilannetta on paikannut verkkokaupan vilkastuminen sekä kirjojen markettimyynti. Suurien markettien kirjavalikoima tosin on erikoisliikkeitä suppeampi ja niissä paitsioon jäävät usein monet pienet kustantamot ja tietyt genret.

Suurella WSOY:llä pohjalla oli jo pari vuotta jatkunut kasvu.

"Meillä on mennyt todella hyvin, tässä on joutunut jopa tarkistelemaan laskemia. Myynti on noussut lähes kolmanneksella vuoden ensimmäisten kahdeksan kuukauden aikana verrattuna viime vuoteen", toimitusjohtaja Timo Julkunen sanoo.

Julkusen mukaan keväällä suomalaisia kiinnostivat viihteelliset kirjat, kesän korvilla puolestaan kädentaitoihin ja puutarhanhoitoon liittyvät teokset.

Syksyllä kotimaista kirjakenttää valaisevat normaalisti kirjamessut, suurimpina Helsingissä ja Turussa järjestettävät monipäiväiset tapahtumat. Helsingin kirjamessut siirrettiin tänä vuonna digitaaliseen muotoon, kun taas Turun messut lykättiin ensi vuoteen.

Kustantamoille messujen peruuntumisessa taloudellisia menetyksiä suurempi haitta on näkyvyyden väheneminen ja lukijakohtaamisten kuihtuminen olemattomiin.

"Olen itse ollut kohta 25 vuotta messuilla myymässä ja siellä on paljon tuttuja. Etenkin kun Helsingissä ei ole omaa kauppaa, monet käyvät ostamassa kirjojamme messuilla", Sammakon Lahtinen sanoo.

Jyväskyläläisen Atena-kustantamon kustantaja Ville Rauvola sanoo messutonta syksyä henkisesti hiljaiseksi. Tavallisesti Atena myy messuilla kirjoja kymmenillä tuhansilla euroilla, mutta liikevaihdollisesti se ei ole kovin merkittävää etenkin kun messupaikka on varsin tyyris. Tärkeämpää ovat kohtaamiset.

"Kun on tehnyt koko vuoden uusia kirjoja, messuilla näkee oikeita ihmisiä, jotka niitä ostavat ja ovat kiinnostuneita. Se on vuoden henkinen huipentuma", Rauvola sanoo.

Kirjamessujen aikaan mediat tarttuvat myös tavallista hanakammin kirja-aiheisiin. Kustantamoissa ollaan huolissaan, menetetäänkö tämä etu digitaalisten messujen myötä.

"Myyntiin vaikuttaa se, kuinka paljon mediat kirjoittavat messukaudella syksyn hyvistä kirjoista. Messut ovat katapultti mediakirjoituksille", WSOY:n Julkunen sanoo.

Tavallisia lukijoita houkuttelevien messujen lisäksi myös alan ammattilaisten omat messut on peruttu tai siirretty etämuotoon. Atenan Rauvola näkee tässä käännöskirjallisuuteen liittyvän vaaran.

"Tänä vuonna on ollut haastavampaa pysyä kärryillä siitä mitä maailmalla tapahtuu. Messut ovat todella tärkeä osa oikeuksien ostamista. Keväällä agentit sanoivat, että oli selvästi hiljaisempaa oikeuksien ostamisessa ja myymisessä, mutta tilanne on nyt piristynyt", Rauvola kertoo.

Gummeruksen toimitusjohtaja Anna Baijars huomauttaa, että kevät oli maailmalla pysähtynyt, monin paikoin paljon dramaattisemmin kuin Suomessa. Se näkyi myös varovaisuutena suomalaisen kirjallisuuden oikeuksien hankkimisessa. Yhteydenpito kirjallisuusagenttien ja kustantajien välillä siirtyi kuitenkin nopeasti etämuotoon.

Digitaalisissa kirjallisuustapahtumissa on myös omat hyvät puolensa. Kun tapahtuma ei ole sidottu tiettyyn paikkaan, pääsevät paikalle myös ne, joilta on tavallisesti liian pitkä matka messukeskuksiin.

"Syyskuussa järjestetty Dekkarifestivaali tavoitti monta tuhatta ihmistä, Kuinka usein yhden kirjailijan esiintyminen pystyy keräämään niin suuria joukkoja ympäri Suomea?" Gummeruksen Baijars huomauttaa.

Normaalisti Dekkarifestivaaleilla on viitisensataa kävijää, tänä vuonna katsojamäärä oli kymmenkertainen. Etätapahtumien järjestäminen on myös pakottanut kustantamoja uudistumaan.

"Luulen, että kirja-ala on kaivannut herättelyä, joten tämä on synnyttänyt myös paljon hyvää", jyväskyläläisen Kumma-kustannuksen toimitusjohtaja Henna Santalahti sanoo.

Äänikirjabuumi on jyllännyt Suomessa jo jonkin aikaa, ja koronakevät nosti kierroksia entisestään. Keväällä digitaalisten äänikirjojen suosio kasvoi valtavasti.

"Samaan aikaan printtimyynti laski jonkin verran, mutta ei niin paljon kuin pelkäsimme. Kokonaisuutena katsottuna koronakeväänä ihmiset kääntyivät kirjallisuuden puoleen", Baijars sanoo,

Kuukausimaksullisten kirjapalveluiden yleistyminen on tarkoittanut kuluttajille vaivatonta ja edullista pääsyä lähes rajattomien äänikirjavalikoimien ääreen, mutta kirjailijoiden ja kustantamojen saamat korvaukset ovat hyvin matalat.

"Äänikirjoista ei nyt hyödy kukaan muu kuin kuuntelija, joka saa halvalla kirjoja. Kustantamolle se on aika plus–miinus-touhua, sama kävi musiikkipuolella Spotifyn yleistyessä", Sammakon Lahtinen sanoo.

Kirjailijoiden perustyöhön eli kirjoittamiseen koronapandemialla ei ole ollut varsinaisesti vaikutusta, mutta esiintymistilaisuuksia on peruttu runsaasti, kertoo Kirjailijaliiton toiminnanjohtaja Suvi Oinonen. Monet kirjailijat kiertävät ahkerasti kouluilla ja kirjastoilla, mutta keväällä vierailut peruttiin täysin ja edelleen puhetilaisuudet ovat normaaliin verrattuna harvassa.

Suurimpien kirjamessujen peruuntuessa kirjailijat menettävät toki myös mahdollisuuden puhua lukijoilleen livenä. Opetuskeikat esimerkiksi kansalaisopistojen kirjoituskursseilla ovat myös olleet katkolla.

"Lisäksi kirjailijat kirjoittavat myös paljon näyttämölle ja heidän romaaneistaan dramatisoidaan näyttämösovituksia. Kirjailijat saavat lipputuloista oman osan, joten teattereiden hiljeneminen näkyy myös kirjailijoilla", Oinonen sanoo.

Oinosen mukaan on vielä hyvin vaikea arvioida kuinka paljon korona vaikuttaa kirjamyyntiin. Osviittaa antaa se, että keskivertoasiakas ostaa Helsingin kirjamessuilta kuusi kirjaa. Erityisen hankalassa asemassa ovat ne kirjailijat, joilta ilmestyy tämän vuoden aikana uusi kirja.

"Kirjailijat saavat myynninmukaiset palkkionsa vasta ensi keväänä, joten vaikutukset tulevat näkymään jälkijunassa."

Vaikka esimerkiksi mahdolliset työttömyysaallot saattavat vaikuttaa kirja-alaan, tähyävät etenkin suuret kustantamot luottavaisina tulevaan.

"Olemme olleet hirveän onnellisessa asemassa, koska nyt kirjoja luetaan ja kuunnellaan enemmän kuin pitkään aikaan. Ihmiset ovat löytäneet kirjat uudestaan. Alku oli lamaannuttava, mutta nyt myyntimme on jo yli viime vuoden", Otavan myyntijohtaja Nona Ratia sanoo.

Myös pienempien kustantamojen puolella vaalitaan toivonkipinää.

"Kyllä valoisampiakin aikoja tulee, kunhan tästä talvesta selvitään hengissä", Seppo Lahtinen Sammakko-kustantamosta sanoo.

Lue myös:

Kirja-alan hinnoittelussa alkutuottaja on heikoilla: kirjailija saa myydystä kovakantisesta kirjasta kolme euroa, äänikirjasta vain hiluja

Lue lisää

Läheisen kirjakaupan merkitys valkeni monelle vasta koronan iskettyä – ”On ehkä oivallettu, että ei niitä lähipalveluja kauaa ole, ellei niitä myös käytetä”

Lastenkirjailijaksi sattumalta: Karri Viitalan kirjoittamat saimaannorppa-Mikaelin seikkailut saivat alkunsa piirroksista ja YouTube-videoista

Täällä riittää kirjaintoilijoita! Pienessä Parkanossa on toiminut parhaimmillaan neljä lukupiiriä – konkari antaa parhaat vinkit oman lukupiirin perustamiseen

Lukeminen on supervoima, jonka voi löytää uudelleen vaikka vuosien tauon jälkeen – Vesa Sisättö kertoo, miten siinä voi onnistua