Ihmiset & kulttuuri

Täältä Suomen koronataival alkoi: Ivalon terveyskeskuksesta tuli tammikuussa uutisoinnin hermokeskus – puhelimet kävivät kuumina mutta johtava lääkäri katsoi tuloksia odotellessaan Uuno Turhapuroa

Outi Liisanantti kohtasi Ivalossa yhdeksän kuukautta sitten Suomen ensimmäisen koronaepäilyn.
Juha Kauppinen
”Epäilys heräsi heti ja ilta oli hurja”, Inarin johtava lääkäri Outi Liisanantti muistelee tammikuista iltaa, kun sai puhelinsoiton kuumeisista kiinalaisista. Nyt koronan uuden nousun kynnyksellä mielessä ovat kevään opit, mutta mitään ei periaatteessa tehtäisi toisin.

Tammikuun 23. päivä 2020.

Sen torstain Inarin johtava lääkäri Outi Liisanantti muistaa hyvin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL oli lähettänyt päivää aiemmin tiedotteen uudesta viruksesta, joka leviää maailmalla.

Läheisessä hotellissa oli kiinalaisia turisteja, isä ja poika, joilla oli flunssan oireita.

”Päivystyksemme sairaanhoitaja soitti torstai-iltana, ja ohjeistin ensihoitoa hakemaan potilaat aamulla terveyskeskukseen voinnin tarkistusta ja näytteitä varten. Matkustajat olivat kuumeisia ja Wuhanista.”

Epäilys heräsi heti, ja ilta oli hurja, Liisanantti muistelee. Hän sai toimintaohjeita toiselta puolelta maata ja piti epäilystä seuraavana päivänä tiedotustilaisuuden hoitajien kahvihuoneessa yhdessä kunnanjohtajan Toni K. Laineen kanssa.

”Puhelimet kävivät kuumina aina puolilleöin THL:ään ja Husiin (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri). En oikein saanut loppuyönäkään nukuttua, vaan heräsin aamuviideltä ja menin terveyskeskukseen seitsemältä.”

Kun koronatestiä ei vielä ollut, potilaista otettiin sars-testit. Näytteet lähtivät aamukoneella Helsinkiin.

”Puhelin alkoi soida, ja puhelutulva oli valtava.”

Koko Suomi halusi tietää testien tulokset. Niiden piti tulla perjantaina iltapäivällä kello 15, mutta tieto lykkääntyi.

Liisanantti ehti hakea lapsensa Ivalosta iltapäiväkerhosta ja palata töihin.

”Katsoin hänen kanssaan tietokoneelta Uuno Turhapuroa tuloksia odotellessamme.”

Iltaseitsemältä Liisanantti sai soiton, tulos tuli ja THL ilmoitti tiedottavansa siitä kello 20.

”Terveyskeskuksen käytävällä olevat sitkeimmät toimittajat olivat mielestäni ansainneet nopean tiedotuksen. Kerroin heille ohi kiiruhtaessani, että kohta tulee uutisia ja että ne ovat hyviä.”

Tulos oli negatiivinen. Tieto kerrottiin ensin potilaille ja hoitohenkilökunnalle ja pian myös toimittajille.

Liisanantti kohtasi siis Suomessa ensimmäisenä koronaepäilyn. Potilaita pidettiin terveyskeskuksessa tavalliseen tapaan eristyksissä, ja henkilökunta oli heti tilanteen tasalla.

”Laitoshuoltajat keksivät ihan itse ottaa käyttöön esimerkiksi kertakäyttöastiat.”

Tuolloin ei vielä tiedetty, että virus on tappava ja sekoittaa pian koko maailman. Sitä pidettiin pienenä ja paikallisena.

Liisananttikin rauhoitteli ihmisiä toteamalla, että kiinalaisturistien oireiden johtuminen koronasta olisi ”varmasti yksi miljoonasta” ja ettei matkustamista tarvitse rajoittaa.

Tietoa ei vain ollut. Pahimman korona-ajan kiihkeydestä kertoo, että Liisanantti luki tuoreimmat tiedot ja maskisuositukset lehtien verkkosivuilta, joille ne ehtivät ennen virallista tiedottamista.

”Oli aika rasittavaa seurata joka ikistä uutislähetystä, että mitähän uutta sieltä nyt tulee. Nyt tilanne on parantunut.”

Ennen kevään mediapyöritystä Liisanantti ei ollut ollut tekemisissä sen paremmin koronan kuin toimittajienkaan kanssa. Silti hän esiintyi rauhallisesti eri medioissa.

Jälkikäteen ajatellen hän oli juuri oikea nainen paikallaan. Hän oli nuorena kympin tyttö koulussa, reipas ja toimeen tarttuva partiolainen ja urheilija Keravalta.

Päätyminen Lappiin ei ole sattumaa. Liisanantin äiti on kotoisin Sodankylästä ja isä Kemijärveltä.

”Paljon oltiin perheen kanssa lomareissuilla pohjoisessa, ja sielu on jotenkin täältäpäin. Ja kun etelän talvet alkoivat mennä lumettomiksi eikä hiihtäminen enää onnistunut, päätin hakea pohjoisimpaan mahdolliseen lääkikseen eli Ouluun.”

Opiskeluja seurasi vielä pyrähdys etelässä, mutta erikoistumisopintonsa anestesiaan ja yleislääketieteeseen Liisanantti teki taas Oulussa.

Lapseton tuplalääkäri hakeutui jo sijaisperhekoulutukseen mutta alkoikin odottaa omaa lasta. Tyttären nimeksi tuli enteellisesti Inari.

”Mietin, että nyt olen saanut elämässäni kaiken, mutta vielä voisin haluta nähdä Lapin neljää vuodenaikaa.”

Liisanantti hommasi au pairin ja alkoi etsiä töitä.

”Soittelin Lapin terveyskeskuksiin ja ajattelin, että saan varmaan toivoa palkan ja punainen mattokin laitetaan, kun lääkäri hakee Lapista töitä. Mutta ei niitä ollutkaan.”

Elettiin vuosia 2012–2013.

”Ajattelin, että voi harmi. Pääsin Inariin yksityiselle työterveysasemalle ja tein vuoden verran töitä Ivalossa ja Utsjoella. Mietin, että neljää vuodenaikaa voisi katsella vielä uudemmankin kerran, onhan Lapissa saamelaisten mukaan kahdeksan vuodenaikaa. Kun Ivalon terveyskeskuksesta sitten pyydettiin hakemaan johtavan lääkärin paikkaa, en kauan miettinyt.”

Liisanantti sai viran. Oli vuosi 2014, eikä koronasta ollut kuultukaan. Kuusi vuotta myöhemmin hän vastaanotti ensimmäisenä suomalaisena maailmaa mullistanutta virusta.

Koronan uusi aalto on nyt ovella. Keväästä on opittu paljon, mutta mitään ei periaatteessa tehtäisi toisin. Maskeja ja muita suojaimia on aina ollut varastossa, mutta vasta nyt niiden merkitys todella on paljastunut.

Koronatapauksia on ollut kaikkiaan neljä, mutta näytteiden määrä on lisääntynyt roimasti: kun koronatestejä otettiin koko keväänä 190, pelkästään elokuussa määrä oli 580.

Johtavana lääkärinä Liisanantin vastuulle kuuluu budjetin teko. Nyt kahden koronan välissä, se on tavallistakin vaikeampaa.

”Korona rasittaa kunnan taloutta. Se mietityttää, maksaako valtio todella kaikki kulut. Olemme tilastoineet korona­kulumme erilliselle tilille ja odottelemme hyvitystä.”

Keväällä kunta maksoi karanteenissa olevien asumisesta ja ruokailuista aiheutuneet kulut, jos matkailijan vakuutus ei korvannut niitä.

Majoituksesta tulleet tupakka- ja alkoholipyynnöt evättiin.

Vajaan 7 000 asukkaan Inari on ollut Lapin ainoa muuttovoittokunta.

Peruspalvelut, kuten koulut ja terveydenhoito on mitoitettu nykyisen väkimäärän mukaan. Lääkäreitä on kuusi, Inariin ja Ivaloon on tulossa uudet koulukampukset.

Periaatteessa isonkin, turisteja paikkaavan etätyövyöryn vastaanottaminen kuitenkin onnistuisi, Liisanantti arvioi.

”Meille se ei olisi ongelma, koska olemme tottuneet, että parhaimman sesongin aikaan meillä yöpyy 30 000 turistia ja sesonkityöntekijät lisäksi.”

Liisanantti ei ole sesonki­työntekijä, sillä rinnalle on löytynyt poromies.

”Kävin ostamassa porontaljoja, ja katsoin, että onpa miehellä ystävälliset silmät. Olin suunnitellut tyttäreni kanssa automatkaa Murmanskiin, mutta kun en uskaltanut lähteä yksin, pyysin poromiestä mukaan.”

Niin toimii Lapin taika.

Outi Maarit Liisanantti

  • Syntynyt 6. lokakuuta 1972 Keravalla
  • Asuu Inarin Nellimissä
  • Anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri, yleislääke­tieteen erikoislääkäri
  • Inarin kunnan johtava lääkäri, kerran kuussa myös Oulun kaupungin diabetes- ja maahanmuuttoterveyden­huollon lääkäri
  • Perehtynyt myös diabetes­hoitoon ja perehtyy parhaillaan saattohoitoon.
  • Puoliso poronhoitaja Kalevi Paadar
  • Tytär syntynyt vuonna 2011
  • Harrastukset: taidekeräily, klassinen musiikki, hiihto, polkujuoksu ja entisöinti.

Lue lisää

Turkistarhoilla vallitsee "tiukka ryhmäkuri" – kausityöntekijät testataan ja kokoontumisia vältellään myös vapaa-ajalla

Korona voi tarttua lemmikkeihin, muttei niistä ihmisiin kuten minkeistä – testaukset käynnissä Suomen turkistarhoilla

Koronan toinen aalto iskee nyt päin yrityksiä – luvassa lisää lomautuksia ja irtisanomisia, EK:n kysely kertoo

EU:n sianlihamarkkinat kriisiytymässä koronan ja ASF:n takia