Ihmiset & kulttuuri

Viime vuosisadan lopulla kädentaidoille kuului huonoa: "Suomi kaupungistui, eikä kädentaidoille ollut uudessa ympäristössä enää välttämätöntä tarvetta" – nykyään käsityöt tuovat mielenrauhaa kiireen keskelle

1900-luvun lopulla ehdittiin menettää yksi sukupolvi kädentaitojen osaamisessa, mutta tällä vuosituhannella innostus käsityöhön on kasvanut jatkuvasti.
77 prosenttia suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti.

Käsillä tekemisen suosioon on monia syitä, joista yksi on varmasti se, että käsityöt tarjoavat hengähdystauon nykyajan ärsyketulvasta, pohtii Käsi- ja taideteollisuusliitto Taito ry:n toiminnanjohtaja, Taito-lehden päätoimittaja Minna Hyytiäinen.

”Etenkin tietotyöläisten työelämä on jatkuvaa sähköpostien naputtelua ja videopalavereissa istumista, ja kaikenlaiset viestimet piippaavat koko ajan. Käsityöt tarjoavat keskittymistä, mielenrauhaa ja tunteen siitä, että saa jotain konkreettista aikaiseksi.”

Vielä 1900-luvun puolivälin jälkeen kädentaidot olivat itsestäänselvä osa elämää. Tuotteita valmistettiin itse, koska kauppojen valikoima oli kaukana nykyisestä, ja lisäksi itse tekeminen oli edullisempaa.

Kädentaitojen osaamisessa ehdittiin Hyytiäisen mukaan viime vuosisadan lopulla menettää yksi sukupolvi.

”Elämäntapa muuttui, kun Suomi kaupungistui, eikä kädentaidoille ollut uudessa ympäristössä enää välttämätöntä tarvetta tai välineille säilytystilaa. Monessa perheessä katkesi siinä vaiheessa etenkin isältä pojalle periytyneiden kädentaitojen siirtyminen.”

Muutos tapahtui tällä vuosituhannella, ja Hyytiäisen mukaan kiinnostus käsitöihin on vain ottanut lisää kierroksia viime vuosina. Syyt käsitöiden tekemiseen ovat kuitenkin muuttuneet, Hyytiäinen huomauttaa.

”Nykyään kyse on harvoin siitä, etteikö kaupasta voisi ostaa vastaavaa valmiina, vaan itse tekemällä halutaan tehdä yksilöllisiä ja uniikkeja tuotteita. Käsityöt ovat myös itseilmaisun muoto ja arjen luovuutta.”

Hyytiäinen kokee, että käsityöläisyyden arvostus on kasvanut yhdessä käsitöihin liittyvän innostuksen kanssa. Yltäkylläisyyden kulttuurissa voisi ostaa halvalla paljon massatuotteita, mutta yhä useampi on kiinnostunut ostamaan vähemmän, mutta laadukkaampaa ja sellaista, jonka alkuperä on tiedossa.

Suomalaiset ovat kovia neulomaan, eikä puikkojen kilinä osoita laantumisen merkkejä, Hyytiäinen kertoo.

Perinteisistä käsitöistä myös ryijyt ovat alkaneet nostaa päätään. Entisajan monen neliömetrin ryijyjä ei nykykoteihin välttämättä edes mahdu, mutta samalla tekniikalla voi tehdä myös pieniä ryijyjä, Hyytiäinen muistuttaa.

Taitoliitto valitsi tänä vuonna vuoden käsityötekniikaksi vuolemisen. Hyytiäisen mukaan vuolemisen ajankohtaisuutta korostaa se, että korona-aika sai suomalaiset etsiytymään kansallispuistoihin ja marja- ja sienimetsään.

”Luonto on suomalaisille tärkeä, ja perusvalmiudet puukon käyttöön on suhteellisen helppo hankkia. Vuoleminen on meditatiivista ja hauskaa, ja sitä voivat tehdä kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta.”

Hyytiäinen muistuttaa, että käsityöt tuottavat hyvää monella tapaa: ne jumppaavat aivoja sekä tarjoavat tavan rentoutua ja vastaiskun kulutuskulttuurille. Lisäksi ne ovat osa aineetonta kulttuuriperintöä.

”Joka sukupolven ja yksittäisen henkilön on löydettävä käsityöt uudelleen ja omalla tavallaan. Käsityökulttuuri vaatii vaalimista, jotta se ei jää pelkäksi perinteeksi.”

  • Kädentaidot ovat Suomessa suosittu harrastus. Kolmasosa suomalaisista kertoo tekevänsä käsitöitä, nikkaroivansa tai rakentelevansa ainakin muutaman kerran kuussa, ja 77 prosenttia suomalaisista harrastaa käsitöitä ainakin satunnaisesti.
  • Naisten suosituimpia käsityöharrastuksia ovat neulonta, virkkaus, ompelu sekä sisustukseen ja tuunaamiseen liittyvät käsityöt.
  • Miesten käsityöharrastuksiin kuuluvat yleisimmin nikkarointi, puutyöt, kunnostus, rakentelu ja pienoismallit.
  • Naisille käsityöt ovat useimmin omaa aikaa ja tapa rentoutua, miehille yleensä tarpeeseen liittyvää rakentamista.
  • 35–49-vuotiaiden ikäluokalla on vähiten aikaa käytettävissä käsityöharrastuksiinsa, mutta he käyttävät keskimäärin eniten rahaa käsityömateriaaleihin, -tarvikkeisiin ja -kurssimaksuihin.
  • Keskivertosuomalainen käyttää käsityöharrastuksiin keskimäärin vajaat 100 euroa vuodessa.
  • Lähde: Taloustutkimus: Käsityön harrastaminen Suomessa -kyselytutkimus (tilaaja: Taito ry)

Lue lisää

Lahden kotiseuturakkaudessa yhdistyvät sahat, harjut ja Pelicans

Kun maailma alkoi olla riittävän avoin, murteet alkoivat tuntua muodikkailta – ”Kyse on siitä, missä vaiheessa omien kielellisten juurien etsiminen ja korostaminen alettiin kokea muodikkaaksi”

Innostus lähimatkailuun sataa tulevaisuudessa entistä enemmän maaseudun laariin – asiantuntija: ”Nyt pitäisi rehellisesti ja ylpeästi kertoa kaikesta hienosta, mitä on tarjolla”

Filmikuvaus elää uutta tulemistaan parikymppisten harrastajien ansiosta – ”Filmikuvauksessa on pakko olla harkitseva ja keskittyä siihen, mitä tekee”