Ihmiset & kulttuuri

Juoksija keräsi viikonlopun aikana seitsemän pussillista roskaa – se on Kaisu Paulannolle valitettavasti aika tavanomainen määrä: "Ei ole oikein, että muut hoitavat take away -paikkojen roskat ja haitat"

Keväällä Kaisu Paulanto keräsi kertakäyttöhanskoja, nyt maskeja. Ruokapakkaukset ovat piennarten kestoroskaa.
Kimmo Haimi
Pitkän linjan roskajuoksijoiden mukaan roskaaminen on jonkin verran vähentynyt, kertoo nurmijärveläinen Kaisu Paulanto. Siitä huolimatta hän kerää 30 kilometrin lenkiltä helposti seitsemän pussillista roskaa.

Viime viikonloppuna Kaisu Paulanto juoksi kolmekymmentä kilometriä ja keräsi siinä ohessa seitsemän pussillista roskaa. Se on aika tavanomainen määrä, valitettavasti.

"Vaikka piennar näyttäisi autosta käsin siistiltä, juostessa näkee aika paljonkin roskia. Erityisen roskaisia ovat moottoriteiden rampit, kauppojen ympäristöt, bussipysäkit ja paikat, joissa nuoriso viettää aikaa", Nurmijärvellä asuva Paulanto kertoo.

Paulanto on harrastanut roskajuoksua eli ploggingia nyt kolmisen vuotta. Harrastus alkoi työmatkoilla, jotka hän taittaa bussilla Nurmijärveltä Helsinkiin. Kun kunta ei patisteluista huolimatta alkanut siivota roskaisia ramppeja, Paulanto tarttui itse urakkaan.

Plogging-termi on yhdistelmä ruotsinkielisistä sanoista jogging eli lenkkeily ja plocka upp eli poimia.

Keväällä Paulannon lenkkireittien varrelle alkoi ilmestyä kertakäyttöhanskoja, mutta enää niitä ei juuri näy. Sen sijaan kertakäyttömaskit ovat tänä syksynä olleet yleisiä löytöjä etenkin sairaalan lähettyvillä, kauppojen pihoilla ja bussipysäkeillä.

"Saattaa olla, että ihmiset ovat laittaneet maskit roskikseen, mutta esimerkiksi linnut ovat tonkineet niitä. Tuulen mukana maskit leviävät helposti. Ihmiset eivät halua työntää kättään kovin syvälle, joten maskit jäävät roskiksen suulle ja lähtevät liikenteeseen."

Puolessatoista kuukaudessa Paulanto on kerännyt yli sata kertakäyttömaskia. Hän muistuttaa, että niiden leviäminen luontoon on erityisen haitallista, sillä eläimet voivat jäädä kiinni maskien lenksuihin.

Maskeja noukkiessaan Paulanto ei ole erityisemmin pelännyt viruksen tarttumista.

"Tietysti minulla on usein hanskat kädessä ja käytän käsidesiä. Mutta en muutenkaan näpelöi naamaani, kun kerään roskia."

Roskalenkeilleen Paulanto varaa mukaan pussin, johon voi noukkia bongauksensa. Hän suunnittelee reittinsä niin, että niiden varrella on roskiksia, joihin saaliin voi välillä tyhjentää.

"Taannoin joku pysäytti auton ja sanoi, että voin antaa roskat hänelle. Ihmiset ovat myös sanoneet, että voin laittaa roskia heidän roskiksiinsa. Aina jostain löytyy roskis, vain joskus niitä joutuu kantamaan aika pitkänkin matkan."

Vaikka maskit ja kertakäyttöhanskat näkyvät roskajuoksijan lenkeillä, suurin roskanlähde on edelleen pikaruokaravintoloiden kääreet ja muut ruokapakkaukset. Maasta löytyy limsamukeja, kerrosvoileipien muovikolmioita ja mikropitsojen pahvilautasia.

"Olen sitä mieltä, että poikkeustapauksia lukuun ottamatta mukaan otettavista aterioista pitäisi luopua kokonaan. Jos niitä ei olisi, roskaakaan ei olisi melkein ollenkaan. Ei ole oikein, että muut hoitavat take away -paikkojen roskat ja haitat."

Maasta löytyy runsaasti myös tupakkatuotteita kuten nuuskapurkkeja ja tupakantumppeja. Joiltain paikoilta löytyy toistuvasti samoja jätteitä ilmeisesti samojen ihmisten jäljiltä.

"Roskat eivät keräämällä lopu, tarvitaan jotain järeämpää. Toisaalta kuluttamista pitäisi rajoittaa ja vähentää, toisaalta sakottamista tehostaa."

Paulannon mielestä olisi myös tärkeää, että roskiksia olisi riittävän tiheään ja niitä tyhjennettäisiin säännöllisesti. Suljetut roska-astiat olisivat myös avoimia parempia.

"Kertakäyttökulttuurista pitäisi päästä eroon. Joillekin taparoskaajille se on pinttynyt tapa, johon pelkkä valistus ei pure. Tarvitaan parempaa valvontaa ja sakottamista."

Kaisu Paulanto
Pikaruokaravintoloiden pakkaukset ovat yleisiä roskia pientareilla. Kaisu Paulanto olisi valmis rajoittamaan take away -kulttuuria rajusti. "Ei ole oikein, että muut hoitavat roskat ja haitat."
Lue lisää

Lännen Media: Huoltovarmuuskeskuksen varastoista puuttuu suomalaisia maskeja – syynä uupuvat sertifikaatit

Ruotsin Kebnekaiseen hylättiin yli sata telttaa kesän aikana – roskaavatko Suomen retkeilijät yhtä röyhkeästi?

Konekillerissä terveys edellä

Kasvomaskeista työmatkalla tulevia kuluja voi vähentää verotuksessa