Rauhallisesti kävellen. Harppoen. Juosten. Hypellen.
Etenemistavat ovat monet Koskenvuoren kuntoportaissa Soinin Vuorenmaassa.
Niin pitääkin olla: jokainen tyylillään ja omaan tahtiinsa.
Hyvinvointialan yrittäjä Tiina Väliaho on säännöllinen portaissa kävijä, useimmiten hän kipuaa kavereidensa kanssa.
”Meillä on motivointi- ja hyvinvointiryhmä. Pari kertaa viikossa puuhataan yhdessä. Innostamme toinen toistamme liikkumaan.”
Ryhmän voi nähdä Koskenvuoren portaiden lisäksi vaikkapa pururadalla tai ulkojumpassa.
”Treenin jälkeen on aivan autuaallinen olo”, porukkaan kuuluva Ritva Sippola sanoo.
Kuntoportaiden kipuaminen on hyvää liikuntaa ja mainio lisä muuhun kuntoiluun.
”Syke nousee ja hapenottokyky paranee. Lihakset kiinteytyvät. Varsinkin jalat ja pakarat saavat treeniä”, Väliaho sanoo.
Väliaho muistuttaa, että itseään pitää kuunnella myös porraskuntoilussa.
”Ainakin minulla nousukertojen määrä vaihtelee. Kulloisenkin päivän energiat ratkaisevat, kuinka monta kertaa tulee kiivettyä."
Ja aina kannattaa aloittaa rauhallisesti.
Soini on Etelä-Pohjanmaata, mutta lakeutta ei pitäjästä kannata lähteä etsimään. Vaarat ja harjut ovat soinilaista maisemaa.
Kuntoportaatkin rakennettiin varsin jyrkkään rinteeseen, jossa pohjatöistä vastasi oman pitäjän urakoitsija.
Ammattilaisten taidoille oli kysyntää myös sähkötöissä ja puurakentamisessa.
”Silti talkootyötäkin tehtiin melkoisesti”, Kari Laasala kertoo. Hän oli porrashankkeen projektipäällikkö.
Pienen kunnan voimavarat liikuntapaikkojen rakentamisessa ovat rajalliset.
Silloin hankemalli voi olla yksi ratkaisu.
”Urheiluseura Soinin Sisu oli portaiden toteuttaja", Laasala kertoo.
Eläkeliiton Soinin yhdistyksen väki osallistui aktiivisesti talkoisiin. Myös kuntoilu maistuu.
”Tarkoitus on, että kerran viikossa tullaan porukalla portaisiin”, kertoo yhdistyksen hallituksen jäsen Voitto Vuorenmaa.
Soinilaiset ovat ottaneet uuden kuntoilupaikan omakseen.
Liikkujia on kaikenikäisiä, muksuista mummuun.
Mukava havainto on sekin, että usein portaisiin lähdetään perhekunnittain.
Yhdellä porrastasanteella on postilaatikko ja siinä vihko käyntien kirjaamiseen.
”Kolmen ensimmäisen viikon aikana tuli 550 nimeä", Voitto Vuorenmaa kertoo.
"Oman pitäjän asukkaiden lisäksi kävijöitä riittää naapurikunnista. Ei täällä tarvitse yksin olla.”
Kuntoilu on kunniassa Koskenvuoren portaissa, mutta Kari Laasala korostaa myös elämyksellisyyttä.
Portaisiin saa tulla ihailemaan maisemia. Mikään ei estä pysähtymästä piknikille, tasanteilla on tarjolla pöytä ja penkit.
Portaat voi sisällyttää patikkaretken lähtö- tai päätepisteeksi. Kuninkaanpolun vaellusreitille pääsee näistä samoista maisemista.
Ei ole epäilystäkään, etteikö Koskenvuoreen kokoonnuta vielä moniin hauskoihin tapahtumiin.
Viimeistään sitten, kun turvaväleistä on lupa tinkiä ja kokoontumisrajoitukset voidaan unohtaa.
Soinissa on ideoitu kolmiottelua.
”Kisapaikkoina olisivat Koskenvuoren, Vimpelin Lakeaharjun ja Ähtärin Mustikkavuoren kuntoportaat”, Laasala hahmottelee naapurusten yhteistä tempausta.
Ilmiselvästi portaat innostavat myös kotiseuturetkeilyyn. Porrasbongaus tuntuu olevan yleistyvä harrastus.
Niin kuin Voitto Vuorenmaa kertoi, lähipitäjien väki on löytänyt nopeasti Koskenvuoreen.
Sama on havaittu monissa muissa rinnerappusissa – vaikkapa Vimpelin Lakeaharjulla, joka sai omat portaansa kesällä 2019.
Bongattavia kuntoilupaikkoja tulee lisää koko ajan.
Pohjanmaalla Lapuan Simpsiön portaista osa on ollut jo käytössä. Rakentaminen jatkuu. Koko komeudessaan kuntoportaiden pituus on 400 metriä.
Vähässäkyrössä rappusten rakentaminen alkaa ensi keväänä.
Missä seuraavaksi?
Katso video: Kunto ylös portaita kiiveten – Suomi on rinnerappusten luvattu maa
Lue myös: Kotiseuturakkaus tuo vaikka rappuset rinteeseen
Koskenvuoren kuntoportaat
- Soinissa sijaitsevat kuntoportaat otettiin käyttöön syyskuussa. Soinin kirkonkylästä on portaisiin noin kymmenen kilometrin matka.
- 435 askelmaa. Rakennettu puusta.
- Pituus: noin 260 metriä
- Korkeusero: 57 metriä
- Leveys: kaksi metriä. Kaiteet molemmin puolin. Kaiteissa led-valot.
- Rakentamista varten perustettiin hanke, josta vastasi urheiluseura Soinin Sisu.
- Kustannusarvio 155 049 euroa, osuudet:
- EU ja valtio: 93 029,40
- kuntaraha: 23 257,35
- yksityinen rahoitus 38 762,25. Yksityinen rahoitus saatiin kokoon talkootyöllä.
