Paljonko olisit valmis maksamaan kissasta? Vapaaehtoiset näkevät työssään lähes päivittäin, miten pieni kissan arvo voi Suomessa olla.
Kankaanpään eläinsuojeluyhdistys Kesy on pyörinyt reilun vuoden. Kiirettä on riittänyt koko ajan. Ensimmäisen toimintavuotensa aikana yhdistys loukutti 400 kissaa.
Tänä vuonna kissoja kulkee yhdistyksen kautta jo nelinumeroinen määrä, sanoo Kankaanpään eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Pellonpää.
Suurin haaste ovat puolivilleinä hallitsemattomasti lisääntyvät kissat eli populaatiokissat.
Loukutettavien populaatioiden koko on yhdistyksen toiminta-aueella kaikkea 20:n ja sadan kissan väliltä. Kissoja on haettu navetoista, suuleista ja muista asumattomista rakennuksista.
Hiljattain ohikulkija löysi pentuja leikkimästä keskellä tietä. Todennäköisesti ne oli heitetty autosta ulos tienvarteen.
”Hullulta koko ajatus tuntuu”, Pellonpää pohtii. ”Mutta kissoja on poimittu paljon tienvarsilta, jonkun on pakko niitä sinne jättää.”
Hän kannustaakin ihmisiä tuomaan eläinsuojeluyhdistyksille kissoja, joita ei itse pysty pitämään.
”Ollaan tehty matalan kynnyksen lähestyminen, ei meille tarvitse tehdä selontekoa.”
Eläinlääkärit pitävät vapaasti lisääntyviä kissoja ja kissapopulaatioita vakavimpana kissoja koskevana eläinsuojelullisena ongelmana. Asia käy ilmi tuoreesta Kissojen hyvinvointi Suomessa 2019 -raportista.
Olennaista ongelman ratkaisussa olisi eläinlääkäreiden mukaan määrätä vapaana kulkevien kissojen sterilointi tai kastrointi pakolliseksi. 72 prosenttia kyselyyn vastanneista oli tätä mieltä.
Helsingin eläinsuojeluyhdistys HESY käynnisti maaliskuussa Katkaistaan kissojen kurjuuden kierre -kampanjan, jonka turvin on leikattu 118 kissaa.
Suuri ongelma on myös kissojen puutteellinen arvostus. Kissa ei ole helppo ja halpa lemmikki, vaikka sillä sellainen maine onkin.
Noin kolmasosassa jäsenyhdistyksiä on huomattu, että villiintyneiden kissojen määrä on kasvanut selvästi, sanoo Pirkanmaan eläinsuojeluyhdistyksen hallituksen puheenjohtaja Riikka Ala-Hulkko.
Syitä on todennäköisesti useita. Talvet ovat leudompia, joten kissoja selviää talven yli aikaisempaa enemmän, hän arvelee.
Viranomaisten on vaikea puuttua asiaan, koska ihmisillä on nykyisen lain puitteissa vapaus pitää suuriakin määriä kissoja. Laitonta siitä voi tulla silloin, jos kissoilla on esimerkiksi terveysongelmia.
Terveysongelmista eläinlääkärit kohtaavat kissoilla eniten hammasongelmia.
Kissat ovat kuitenkin taitavia peittämään kipunsa viimeiseen asti. Terveyttä onkin vaikea arvioida, ellei kissoja ota ensin kiinni, Pellonpää sanoo. Jos omistaja ei ole yhteistyöhaluinen, kiinniotto on mahdotonta.
Saman talon kissaongelmat voivat jatkua useita sukupolvia.
Yksi syy kissojen määrän kasvuun on Pellonpään mukaan se, että ennen tiedettiin, milloin kissat saavat pentuja.
Tuolloin vanhempi väki kävi laittamassa ei-toivotut pennut pois. ”Nykyään ei tiedetä, milloin kissanpentuja syntyy – saati että niitä pystyisi kukaan tappamaan.”
Eikä miten sattuu tehty lopetus ole suotavaakaan, sen sanoo jo laki. Mutta miksi vapaana kulkevia kissoja ei sitten steriloida ja kastroida?
Yksi syy on se, että hintaa pidetään kovana. Ilmaiseen kissaan ei haluta laittaa rahaa, Pellonpää sanoo.
Innokkaat kampanjat kissojen leikkauttamiseksikaan eivät aina auta.
Kaikki kissat eivät ole niin kesyjä, että edes niiden omistajat saisivat niitä kiinni.
”On vaikea varata eläinlääkäriaikaa, jos kissaa ei näy viikkoon tontilla”, Pellonpää toteaa.
Navetassa penikoinut kissa voi tulla kehräämään viereen, kun ihminen antaa ruokaa. Sitä ei silti ehkä ole koskaan otettu syliin – tai yritetty laittaa kuljetuslaatikkoon.
Kesyllä onkin suunniteltu kampanjaa, jossa eläinlääkäri lähtisi kentälle leikkaamaan kissoja. Vapaaehtoiset auttaisivat kiinniotossa.
Vaikka Pellonpää on nähnyt kaikenlaista, silkkaan pahuuteen harvemmin törmää.
”Ihmisiä, joilla on kissapopulaatioita, syyllistetään somessa aika kärkkäästi. Jos ihmisiä syyllistetään, he eivät ota yhteyttä ja hae apua. Ymmärrämme, että homma voi lähteä lapasesta. Kissa-asia voi kaikkien muiden omien ongelmien keskellä tuntua niin mitättömältä.”
Aikuisen villikissan kesytys on pitkä projekti, mutta toivoakin on.
”Meille tuli ihan täysi villikissa, joka oli viimeisillään tiineenä. Muutaman viikon se hyökki päälle ja sai lopulta pentunsa toimitilalla. Kun pennut muuttivat omiin koteihinsa, kissasta tulikin hyvin leikkisä.”
Nyt se on jo saanut uuden kodin.
Lue myös:
