Yritin pitkin kesää tehdä artikkelia hallitsemattomasti lisääntyvistä kissalaumoista. Tavoitteena oli juttu, jossa mentäisiin paikan päälle seuraamaan loukutusta.
Mielessäni näin näyttävät kuvat sähisevistä villikissoista ja liikuttavista pennuista kyyhöttämässä lautakasan alla. Artikkelissa vapaaehtoiset sankarit pelastaisivat hylätyt, kaltoin kohdellut rievut.
Suunnitelma epäonnistui.
Syynä ei ollut se, etteikö populaatiokissojen loukutuksia olisi tehty. Myöskään eläinsuojelujärjestöjen yhteistyöhalusta artikkeli ei jäänyt kiinni, sillä maamme vakava kissakriisi kaipaa näkyvyyttä. Draamaakaan ei kissojen kohtaloista puuttunut.
Kun soitin ensi kerran Kankaanpäähän, vapaaehtoiset purkivat parhaillaan kohdetta, jossa oli noin 80 kissaa. Kissat kantoivat hengitystieinfektioita aiheuttavaa mycoplasma-bakteeria, ja niillä oli monia sisäsiittoisuudesta johtuvia ongelmia. Parhaillaan he selvittivät, oliko näillä eläimillä edellytyksiä elämään.
Todellisuus on kuitenkin tarinoita mutkikkaampi. Ei ole julmaa kissatehtailijaa eikä kaiken pelastavia sankareita. On vain ihmisiä vaikeassa tilanteessa ja toisia ihmisiä, jotka tekevät auttaakseen sen, minkä voivat.
Kissojen määrä ja kunto ovat usein pienimpiä ongelmia heillä, joiden tonteilla populaatiokissoja on, tietää Kankaanpään eläinsuojeluyhdistyksen puheenjohtaja Anna-Maija Pellonpää.
Mielenterveysongelmat ja talousvaikeudet ovat yleisiä. Tilanteissa toimiminen vaatii viranomaisilta ja vapaaehtoisilta äärimmäistä herkkyyttä.
Koska laki suojaa kissoja puutteellisesti, voi loukutus jopa keskeytyä, jos omistaja niin päättää. Mikään laki ei toistaiseksi kiellä pitämästä vaikka sataa kissaa tontillaan. Oli myönnettävä, että kuvaaja ja toimittaja voisivat olla tilanteessa liikaa. Jos loukutus jäisi kesken, siihen asti tehty työ olisi turhaa, sillä kissojen määrä paisuisi pian ennalleen.
Monet myös aidosti välittävät kissoistaan, Pellonpää muistutti. On vanhuksia, jotka syöttävät vähäisistä roposistaan populaatiokissoja, eivätkä rahat enää riitä lääkkeisiin.
Vaatii ihmiseltä määrättömästi tahdonvoimaa ja rohkeutta myöntää itselleen saati muille, että ei hallitse eläintenpitoaan. Maailma ei kuitenkaan tarvitse kaikki haasteet kestäviä sankareita, vaan viisautta.
Ja oman rajallisuutensa myöntäminen on kaiken viisauden alku.
Lue lisää:
