Ihmiset & kulttuuri

Islam näkyy Maaseudun Tulevaisuuden sivuilla harvemmin kuin muissa lehdissä, mutta viittauksen kansanomaiseen uskonnollisuuteen näkyvät selvästi

Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollinen maisema on valtaosin kristillinen, mutta myös kansan­omaista uskonnollisuutta esiintyy lehdessä, selviää Emma Mäkisen pro gradu -tutkielmasta.
Kari Salonen
Kangasalalta kotoisin oleva viljatilan kasvatti Emma Mäkinen valmistui maisteriksi uskontotieteen oppiaineesta Turun yliopistolta. Tulevaisuuden suunnitelmat ovat vielä auki. ”Näinä vuosina huomasin, että minulla on kaipuu kotiseudulle ja pois kaupungista.”

Päivän sana sivun yläaidassa. Joka perjantai hengellisiä ajatuksia kolumnimuodossa.

Vaikka Maaseudun Tulevaisuus ei ole uskonnollinen lehti, näkyy kristinusko sanomalehden vakiopalstoilla. Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollinen maisema on kuitenkin tätä monipuolisempi, kertoo Emma Mäkinen.

Mäkinen valmistui juuri Turun yliopistosta pääaineenaan uskontotiede, ja päättötyössään hän tutki Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollista maisemaa.

Mäkinen oli pohtinut monia vaihtoehtoja tutkimusaiheeksi, mutta lopulta idea löytyi käynniltä lapsuudenkotiin. Kangasalla sijaitsevalle viljatilalle on tullut iät kaiket Maaseudun Tulevaisuus, ja nyt pöydällä makaavasta lehdestä syntyi ajatus.

”Se lähti vähän vitsinä, että pitäisikö tutkia, miten uskonto näyttäytyy Maaseudun Tulevaisuudessa. Sitten ajatus muuttui vakavammaksi”, Mäkinen kertoo.

Lopulta hän päätyi tutkimaan uskonnollisia viittauksia Maaseudun Tulevaisuudessa ja Kantrista vuoden ajalta.

Maalta kaupunkiin muuttaneelle ja maatalousyrittäjille suunnattua lehteä läpi elämänsä lukeneelle Mäkiselle tutkimusaihe osoittautui jopa henkilökohtaiseksi.

”Aihe tarjosi mahdollisuuden tuoda omaa taustaani mukaan aineistovalinnan kautta. Minusta on tärkeää, että maaseutu pysyy uskontotieteessä tutkimuskohteena.”

Mäkinen myös yllättyi, että Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollista maisemaa ei ole aiemmin tutkittu, vaikka vastaavaa tutkimusta on tehty muun muassa maakunta- ja iltapäivälehdistä.

Kuten Mäkinen osasi etukäteen arvellakin, valtaosa uskonnollisista viittauksista Maaseudun Tulevaisuudessa koskee kristillistä uskoa ja nimenomaan evankelisluterilaista kirkkoa. Uskonnollisia ilmaisuja käytetään usein esimerkiksi mielipideteksteissä.

Kiristinuskoa käsiteltiin vuosien 2017 ja 2018 aikana MT:ssä suunnilleen samalla tavalla kuin maakuntalehdissä. Poikkeuksellista sen sijaan ovat viittaukset kansanomaiseen uskonnollisuuteen. Sitä MT:n sivuilla on enemmän kuin maakuntalehdissä.

”Lehdessä kirjoitettiin esimerkiksi luonnonpaikoista, joihin liittyy uskomuksia. Luonto nähdään pyhänä, se antaa mitä antaa.”

Mäkinen uskoo, että koska maa- ja metsätaloustuottajat ovat ammatissaan niin riippuvaisia luonnosta, liitetään siihen usein pyhyyttä ja uskonnon kaltaista arvostusta.

Islamista MT kirjoittaa huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa Helsingin Sanomat. Se on Mäkisen mielestä selvää, sillä MT:ssä ei käsitellä kovin laajasti ulkomaan uutisia. Juutalaisuuteen viitattiin vuoden aikana pari kertaa, muutamiin muihin uskontoihin kerran.

Nyt kun Mäkinen on sukeltanut varsin syvälle MT:n uskonnolliseen maisemaan, lienee paikallaan kysyä puuttuuko lehdestä joitain tärkeitä näkökulmia.

Mäkisen mukaan uskontoa käsitellään lehdessä usein kirkon kautta esimerkiksi seuraamalla arkkipiispanvaaleja.

”Itse pidän siitä, että haastatellaan uskonnon harjoittajia ja tuodaan esille heidän ajatuksiaan ja arkeaan. Uutisissa on tärkeää käyttää asiantuntijoita, mutta muuten voisi tuoda esille arkipäiväistäkin uskoa.”

Aivan uudenlaisen juttuaiheen voisi saada haastattelemalla ulkomaisia kausityöntekijöitä, joiden arvomaailma voi kummuta muualta kuin evankelis-luterilaisesta kirkosta.

”Olisi kiinnostavaa ja hyödyllistäkin lukea kausityöntekijöiden katsomuksista ja näkyvätkö ne heidän työssään.”

Uskonto MT:ssä

  • Emma Mäkisen pro gradu -tutkielma käsittelee Maaseudun Tulevaisuuden uskonnollista maisemaa.
  • Eniten lehdessä viitataan kristinuskoon (166 viittausta), sitten kansanomaiseen uskonnollisuuteen (16), islamiin (8) ja juutalaisuuteen (2), buddhalaisuuteen (1) ja Jehovan todistajiin (1). Moneen uskontoperinteeseen viitattiin viidesti.
  • Kansanomainen uskonnollisuus liitetään luontoon.
  • Uskonnollista sanastoa esiintyy usein mielipidekirjoituksissa tai haastateltujen puheessa.
  • Aineisto on kerätty ajanjaksolla lokakuu 2017–syyskuu 2018.
Lue lisää

Tikku nokkaan ja muut unohtumattomat kansikuvat – äänestä suosikkisi Viikonvaiheen vuoden 2020 kansista

Nykyaikaisista kirkkotekstiileistä löytyy mustikanvarpuja ja rantakoivikkoa – Helena Vaari on eräs harvoista alan ammattilaisista

Maaseudun Tulevaisuus painetaan myös jatkossa kotimaiselle paperille

Ylen linjasta kuuluu keskustella