Ihmiset & kulttuuri

Jatkosodan Joen taistelun johtaja paljastetaan ensimmäistä kertaa Antti Rasilon kirjassa – hänen isänsä pelasti juomaan sortuneen esimiehen

Kajaanilainen Osmo Rasilo (1917–2014) dokumentoi poikkeuksellisen laajasti talvi- ja jatkosodan tapahtumia. Antti Rasilo koosti isänsä teksteistä kirjan
Osmo Rasilon arkisto
Lähettiupseeri Osmo Rasilo pataljoonan esikunnassa Ontrosenvaarassa 21.9.1943. Pataljoonan johtaminen kenttävartio "Joen" taistelussa syyskuussa 1943 oli Osmo Rasilon sotavuosien henkisesti kovin kokemus.

Antti Rasilo on koonnut kansien väliin isänsä, kajaanilaisen Osmo Rasilon (1917–2014) sotatien. Sotahistorian harrastajien odottama "Vastuunottoa ja harkintaa" -kirja ilmestyi 2. lokakuuta Antti Rasilon 70-vuotispäivänä.

Lähes 400-sivuinen teos perustuu Osmo Rasilon laajoihin talvi- ja jatkosodan päiväkirjoihin, sekä hänen 50 vuotta myöhemmin kirjoittamiinsa teksteihin. Kirjassa julkaistaan myös yli 200 Rasilon rintamalla ottamaa valokuvaa.

Osmo Rasilo toimi etulinjassa reserviupseerina talvisodassa Kuhmossa ja jatkosodassa Rukajärvellä. Teoksen toimittaminen julkaisukuntoon kesti 2,5 vuotta.

"Isän sotasukupolvi käytti viisi parasta vuotta elämästään rintamalla, jotta Suomi säilytti itsenäisyytensä. Se että minä kulutan eläkeläisenä joutoaikaani kirjan kokoamiseen, ei ole mitään siihen verrattuna", Antti Rasilo sanoo.

Kirja avaa nykylukijalle ikkunan etulinjan arkeen: mitä yksi 22–26-vuotias opiskelija teki rintamalla ja mitä hänen päässään liikkui.

Rintamallakin sota-aika oli pääasiassa muuta kuin taistelua: elämä oli esimerkiksi marssimista, hiihtoa, väsymystä, nälkää, syöpäläisiä, saunomista, shakin peluuta, riekonmetsästystä ja virkistäviä tuokioita lottakanttiinissa.

Merkillepantavaa on toistuva suru läheisten menettämisestä, kun vierestä kaatuu ystäviä ja aseveljiä.

Pataljoonan johtaminen kenttävartio "Joen" taistelussa syyskuussa 1943 oli Osmo Rasilon sotavuosien henkisesti kovin kokemus. Kyseessä oli Rukajärven suunnan suurin sotatapahtuma vuonna 1943 "Pallo"-tukikohdan taisteluiden ohella.

Joen taistelussa tuhatpäinen venäläisosasto hyökkäsi 27-miehistä suomalaista kenttävartiota vastaan. Kenttävartio piti puoliaan kahdeksan tuntia vihollisen rajua kranaatinheittimillä tuettua hyökkäystä vastaan. Lopulta apuvoimien tuella venäläiset pakotettiin vetäytymään.

Lähettiupseerina toiminut Osmo Rasilo ryhtyi omavaltaisesti johtamaan pataljoonan taistelua majuri Toivo Hannilan ollessa estynyt päihtymyksen vuoksi.

"Joen taistelun todellinen johtaja paljastetaan ensimmäistä kertaa kirjassani. Isäni ei elinaikanaan halunnut kertoa omaa rooliaan, koska se olisi saattanut esimiehen huonoon valoon."

Rasilo antoi pojalleen luvan kertoa asian, kunhan korostetaan, että majuri Hannila oli erinomainen sotilas. Hän sortui kolmen päivän ryyppyreissuun kahden luutnantin houkuttelemana.

Tutkimusten mukaan ylimpien upseerien alkoholinkäyttö sota-aikana oli melko yleistä aina kenraalikuntaa myöten. Alipäälliköt joutuivat toisinaan johtamaan taistelua ylemmän komentajan ollessa päihtynyt.

Jos Osmo Rasilo olisi toiminut ohjesäännön mukaan, hän olisi ottanut puhelun divisioonan esikuntaan kenraali Erkki Rappanalle.

"Se olisi tarkoittanut sota-oikeutta ja majuri Hannilan uran loppua. Isä pelasti toiminnallaan esimiehensä."

Jaana Kankaanpää
Entinen yritys­johtaja Antti Rasilo on koonnut isänsä Osmo Rasilon sotakokemukset kirjaksi. Lähes 400-sivuinen teos perustuu Osmo Rasilon laajoihin talvi- ja jatkosodan päiväkirjoihin, sekä hänen 50 vuotta myöhemmin kirjoittamiinsa teksteihin.

Rasilo kuului veteraaneihin, jotka kertoivat sotakokemuksistaan, mikäli joku oli kiinnostunut kuulemaan. Puheen sävy oli vakava, hurmahenkisyyttä ei esiintynyt.

"Isän tyyliin eivät kuuluneet kosteat illanistujaiset veteraanitoverien kanssa. Hän kunnioitti myös venäläistä sotilasta. Isän mukaan vastustaja oli talvisodassa sitkeä ja jatkosodassa myös taitava."

Jatkosodan alussa heinäkuussa 1941 Rasilo haavoittui. Luoti meni olkapään läpi, mutta ei vahingoittanut luita. Antti Rasilo muistaa, että sieni- ja marjametsässä isä saattoi säpsähtää nähdessään ruskeapukuisia hahmoja.

"Hänelle syntyi mielikuva venäläissotilaista."

Metsäpolulla Osmo Rasilo varoitti leikillisesti poikaansa polun poikki kaatuneen mäntyrungon kohdalla.

"Isä sanoi, että pitää hypätä ensin rungolle ja ponnistaa kauemmaksi. Tyypillinen polkumiinan paikka oli polulla rungon vieressä."

Kirjan nimi Vastuunottoa ja harkintaa kuvaa Osmo Rasilon luonnetta. Komppanianpäällikkönä hän korosti kurin ylläpitoa, mutta oli johtajana myös tavattoman huolehtivainen.

Antti Rasilo toivoo, että teos auttaa sotasukupolven kokemusten säilyttämistä ja niiden ymmärtämistä.

"Jos reserviläisistä koottu armeija ei olisi pysäyttänyt maahantunkeutujaa, olisimme kokeneet Baltian maiden kohtalon."

Osmo Rasilo Vastuunottoa ja harkintaa, Kokemukseni etulinjan reserviupseerina talvisodassa ja jatkosodassa. Toimittanut Antti Rasilo, omakustanne.

Lue lisää aiheesta:

MT julkaisee otteita jämsäläisen tykkimiehen talvisodan päiväkirjasta: ”Ryssä ampui koko päivän mutta iltapäivällä vielä paransi ampumistaan niin, että ei tuntunut jouluaatolta vähääkään"

101-vuotias talvisodan veteraani Unto Poutala haavoittui Taipaleenjoella – "Rukoilin sodassa apua ja korkeimman suojelusta"

Jaana Kankaanpää
Kirjassa julkaistaan myös yli 200 Osmo Rasilon rintamalla ottamaa valokuvaa. Rasilo kuului veteraaneihin, jotka kertoivat sotakokemuksistaan, mikäli joku oli kiinnostunut kuulemaan. Puheen sävy oli vakava, hurmahenkisyyttä ei esiintynyt.

Osmo Rasilon rintamapäiväkirjat

  • Antti Rasilo on toimittanut isänsä Osmo Rasilon (1917–2014) autenttiset ja laajat sota-ajan päiväkirjat. Kajaanilainen maanmittariopiskelija Rasilo komennettiin etulinjaan joukkueenjohtajaksi jalkaväkeen.
  • Kirja sisältää sekä Rasilon sota-ajan päiväkirjat että hänen 50 vuotta myöhemmin kirjoittamansa tekstit. Lisäksi kirjassa on Rasilon haastatteluja. Kronologista esitystä tukevat valokuvat ja kartat sekä otteet sotahistoriasta.
  • Espoossa asuva Antti Rasilo teki työuransa teollisuuden palveluksessa. Hän toimi muun muassa Okmeticin toimitusjohtajana ja Perloksen Liitin-liiketoimintayksikön johtajana.
Lue lisää

Sotainvalidit ottivat videoloikan – iltapäivähetkessä pärähti onnittelulaulu 100-vuotiaalle Taitolle

MT julkaisee otteita jämsäläisen tykkimiehen talvisodan päiväkirjasta: ”Ryssä ampui koko päivän mutta iltapäivällä vielä paransi ampumistaan niin, että ei tuntunut jouluaatolta vähääkään"

101-vuotias talvisodan veteraani Unto Poutala haavoittui Taipaleenjoella – "Rukoilin sodassa apua ja korkeimman suojelusta"

104-vuotias Martti Mikkonen asuu yksin omassa kodissaan – yli satavuotiaanakin hän vielä kokkasi itse