Ihmiset & kulttuuri

Suomessa joulun kaupallisuus elää hengellisyyden rinnalla – mutta rajansa kaikella, sanoo professori: "Kaikki tekopirteän pinnallinen ja mauttoman ylenpalttinen herättää paheksuntaa"

Suomessa perhejoulun vaihtoehdoksi on nähty lähinnä risteily, hotelli tai työvuoro. Aika näyttää, muistetaanko tuleva joulu verkkojouluna.
Jarkko Sirkiä
Suomalaisesta joulunvietosta tuttu hiljentyminen ja hengellisyys koskettaa monessa muussa länsimaassa vain uskonnollisia henkilöitä, kertoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska.

Suomalainen joulunvietto eroaa monista muista länsimaista perhekeskeisyydellään ja hengellisyydellään, kertoo sosiologian professori Terhi-Anna Wilska Jyväskylän yliopistosta.

”Vaikka valtaosa suomalaisista on maallistuneita, uskonnollisuus kaivetaan esiin jouluna. Se näkyy esimerkiksi tapana käydä haudoilla jouluna ja joululaulutapahtumien jokavuotisena suosiona.”

Wilska on itse viettänyt jouluja ja adventtiaikoja Britanniassa ja Belgiassa, joissa joulu on valtaosalle ihmisistä puhtaasti kaupallinen juhla. Suomalaisesta joulunvietosta tuttu hiljentyminen ja hengellisyys koskettaa monessa muussa länsimaassa vain uskonnollisia henkilöitä.

Suomessa joulun kaupallisuuden paheksumisessa voidaan Wilskan mukaan nähdä kaksi piikkiä. 1980-luvun nousukaudella joulu alkoi kaupallistua, mikä herätti kritiikkiä. Toinen kritiikkipiikki nähtiin vuosituhannen vaihteessa, kun Nokia-huumaisessa Suomessa alettiin markkinoida ja ostaa entistä useampia, kalliimpia ja hienompia lahjoja lapsille.

Kaupallisuus on Wilskan mukaan kuitenkin hyväksytty osaksi suomalaista joulunviettoa, sillä joulusta on tullut tärkeä sesonki, joka lisää sekä fyysisten tuotteiden että palveluiden myyntiä.

Nykyään joulusuklaita näkee myynnissä jo syyskuussa, ja kunnon rytinä alkaa viimeistään marraskuun alussa. Suomeen rantautuneet kauppapäivät, kuten Black Friday, osaltaan pidentävät joulusesonkia siirtämällä kulutusta jo marraskuun puolelle.

Kaupallisuuden hyväksymisellä on silti rajansa, Wilska huomauttaa. Kaupallisuus hyväksytään Suomessa hengellisyyden rinnalle, jos se liittyy joulun tunnelman luomiseen, mutta angloamerikkalaiseen joulunviettoon yhdistettävä ylikaupallisuus on eri asia.

”Kaikki tekopirteän pinnallinen ja mauttoman ylenpalttinen herättää paheksuntaa.”

Suomalaiseen joulunviettoon liittyy jonkinlainen sisäänrakennettu kaipuu menneeseen, Wilska huomauttaa. Suomessa joulu on sisäänpäinkääntynyt juhla, ja se vietetään yleensä perheen tai suvun kesken.

”Joulun perhekeskeisyys näkyy esimerkiksi siinä, että palvelut ovat suurelta osin kiinni, toisin kuin pikkujoulukaudella. Perhejoulun vaihtoehdoiksi on nähty lähinnä hotelli, risteily tai työvuoro.”

Useissa perhepiireissä tapahtuu vuosittain joulun kulttuuriperinnön siirtämistä: asiat tehdään jouluna tietyllä tavalla, joka eroaa arkipäivästä, mutta toistuu samanlaisena joka joulu.

”Esimerkiksi joulupöytään tehdään aikaavieviä ruokalajeja, joita kokataan se yksi kerta vuodessa ja joista perheen nuoriso todennäköisesti ei pidä. Tällä tavoin halutaan tuntea, että ollaan osa sukupolvien ketjua.”

Korona-ajan joulusta tulee monelle erilainen kuin ennen: jouluostoksia tehdään entistä enemmän verkossa ja joulunviettoon joudutaan miettimään perheissä erilaisia etäratkaisuja.

”Aika näyttää, muistetaanko tämä joulu verkkojouluna”, Wilska pohtii.

Jouluna kauppa käy

  • Vähittäiskaupan joulusesonki keskittyy joulukuuhun, jolloin liikevaihto on keskimäärin 25 prosenttia koko vuoden kuukausikeskiarvoa suurempaa. Myös marraskuun merkitys joulusesongissa on alkanut kasvaa esimerkiksi Black Friday -kampanjoinnin takia.
  • Keskivertosuomalainen käyttää joululahjoihin noin 330 euroa ja muihin joulukuluihin 200 euroa.
  • Suunnittelemansa joulubudjetin ylittäneistä joka kuudes on rahoittaa jouluostoksiaan luotolla.
  • Keskivertosuomalainen käyttää joulun ruokaostoksiin noin 160 euroa. Vaihtelua perinteisiin jouluruokiin kaipaavat henkilöt käyttävät noin 15 euroa keskiarvoa enemmän rahaa jouluruokiin.
  • Lähteet: Kaupan liitto: Joulukauppa 2019; Nordean kyselytutkimus joulubudjetista (2019); Kantar TNS:Lidlin tilaama jouluruokatutkimus (2018)
Lue lisää

Kriisi ajaa suomalaiset säästämään, mutta sijoittaminen on edelleen suositumpaa länsinaapurissa

Juuriaan voi vaalia myös huonekasvien muodossa – huonekasviharrastajan kaktuksen esi-isä lähti isoisoäidin matkaan ja selvisi jopa evakkomatkasta

Kansallispukujen valmistaminen pitää yllä työtapoja, jotka olisivat muuten painuneet unholaan – "Kansallispukujen avulla saa aavistuksen siitä, miten taitavia ihmiset olivat vuosisatoja sitten"

Kestosuosikkien suosio säilyy ja vanhat konstit nousevat uudelleen suosioon – lue tästä, mitkä vanhat ilmiöt pitävät pintansa nykyajan myllerryksessä