Harva uusi joululaulu nousee hitiksi, mutta vanhojen suosio säilyy – "Sama henkilö, joka ei siedä kuunnella virsiä, saattaa kuunnella ja laulaa hyvinkin hengellisiä joululauluja"
Kirkon jäsenmäärän väheneminen ei näy joulun ajan kirkollisissa musiikkitapahtumissa.
Kauneimmat joululaulut -nimiset yhteislaulutilaisuudet ovat säilyttäneet vuodesta toiseen asemansa joulun ajan suosituimpana musiikkitapahtumana Kuva: Kari SalonenJoulun musiikkitapahtumat säilyttävät suosionsa vuodesta toiseen.
”Jos pandemiaa ei oteta huomioon, joulukonserttien suosio ei näytä laantumisen merkkejä”, kertoo Kirkkohallituksen asiantuntija Teija Tuukkanen.
Tuukkanen pitää yhtenä syynä sitä, että kirkollisista juhlista joulun sanoma on Suomessa korostunein, ja se jättää varjoonsa myös pääsiäisen. Ilmiö näkyy vahvasti kirkon musiikkitilaisuuksien kävijämäärissä.
Esimerkiksi koko viime vuonna evankelis-luterilaisen kirkon musiikkitilaisuuksissa kävi 1,4 miljoonaa henkilöä. Joulukuun tapahtumat keräsivät puolet koko vuoden kävijämäärästä ja marraskuukin lähes tuplamäärän kävijöitä keskivertokuukauteen verrattuna.
”Voisi sanoa, että joulu pelastaa tilastoja melkoisesti”, Tuukkanen tiivistää.
Hänen mukaansa kävijöiden keskittymisellä on hyvät ja huonot puolensa.
”Jokainen kävijä on totta kai tervetullut, mutta kanttorien ammattitaitoa olisi tarjolla vuoden ympäri. Usein kanttorien oma jouluvapaiden vietto pääsee alkamaan vasta loppiaisena.”
Tuukkanen korostaa, että tämä vuosi tulee tietenkin näkymään kävijämäärissä poikkeuksena. Vasta ensi vuoden puolella nähdään, millaisen poikkeuksen korona-ajan rajoitukset tekevät kävijämääriin, kuinka paljon tapahtumia esimerkiksi järjestettiin ulkona tai striimattiin.
Joulusta puhuttaessa mainitaan usein joulun tunnelma, jota luodaan ja johon pyritään erilaisilla teoilla. Tuukkanen huomauttaa, että musiikki on monille yksi tapa virittäytyä joulun tunnelmaan.
Kauneimmat joululaulut -nimiset yhteislaulutilaisuudet ovat säilyttäneet vuodesta toiseen asemansa joulun ajan suosituimpana musiikkitapahtumana. Tilaisuuksissa jaettavaan lauluvihkoon valitaan vuosittain hieman eri valikoima kappaleita, mutta uudet kappaleet eivät ole horjuttaneet vanhojen klassikoiden suosiota.
Miksi ihmiset sitten haluavat laulaa esimerkiksi Jouluyö, juhlayön vuodesta toiseen? Tuukkanen alkaa perata joululaulujen suosion taustaa.
Ensinnäkin suosikkiohjelmisto on suurelta osin 1900-luvun alusta tai vielä kauempaa.
”Jos ottaa huomioon, miten paljon uusia joululauluja luodaan joka vuosi, voi pitää jopa hieman uskomattomana, miten vaikea niiden on horjuttaa klassikoiden suosiota. Joululauluja siis tehdään, mutta ei jouluhittejä.”
Tuukkanen huomauttaa, että joulu on se aika, jolloin perinteet jylläävät. Haluavathan ihmiset syödä samoja jouluruokiakin vuodesta toiseen, ja sama koskee niitä joululauluja, jotka ihminen kokee omakseen.
”Sanoisin, että uudempia kappaleita ollaan valmiimpia kuulemaan toisten esittämänä, mutta itse kun lauletaan, pitäydytään vanhoissa hyvissä niihin liittyvän tunnemuiston vuoksi”, Tuukkanen tiivistää.
Joululauluihin ja kirkon jäsenmäärän vähenemiseen liittyy paradoksi, huomauttaa Tuukkanen.
”Sama henkilö, joka ei siedä kuunnella virsiä, saattaa kuunnella ja laulaa hyvinkin hengellisiä joululauluja. Jeesuksen syntymäjuhlan musiikkia ei koeta uskonilmaukseksi tai ajattelua leimaavaksi, vaan joululaulut nähdään enemmänkin yhteisenä kulttuurisena omaisuutena.”
Suomen evankelis-luterilaisen kirkkoon kuuluu tällä hetkellä 69 prosenttia suomalaisista, ja viime vuonna kirkon jäsenmäärä väheni 56 000 henkilöllä.
Yksi vuosittain keskusteluun nouseva aihe liittyy koulujen kevätjuhlassa laulettavaan Suvivirteen tai uskonnollisesti neutraaliin Kesälauluun. Tuukkanen huomauttaa, että joululauluista ei ole käyty yhtä suuressa määrin keskustelua, vaikka joitain joululauluja onkin sanoitettu uudelleen.
”Kuten sanottua, joululaulut ovat eräänlaista yhteistä omaisuutta, mutta mielestäni kannattaa pohtia, tehdäänkö esimerkiksi säveltäjän vakaumukselle hallaa, jos hengelliseen tekstiin sävelletty laulu muokataan eri tarkoitukseen.”
Musiikkia jouluna
- Tilastokeskuksen mukaan 2017 joulumusiikkikonserteissa kävi 18 prosenttia suomalaisista, kun vuonna 2002 luku oli 10 prosenttia.
- Kauneimmat joululaulut -nimisiä tapahtumia on järjestetty vuodesta 1973. Ne ovat viime vuosina keränneet yli miljoona suomalaista kirkkoihin laulamaan, ja tapahtumissa on kerätty Kirkon Lähetysseuralle noin miljoona euroa vuosittain.
- Vuonna 2019 suomalaiset äänestivät Kauneimmat joululaulut -tapahtuman suosikkijoululauluikseen kappaleet Varpunen jouluaamuna, Tulkoon joulu ja Sydämeeni joulun teen.
- Vuonna 2018 suomalaisten kuuntelijoiden kuunnelluimmat joululaulut Spotifyssa olivat Mariah Careyn All I Want for Christmas Is You, Wham!in Last Christmas ja Ariana Granden Santa Tell Me.
- Lähteet: kauneimmatjoululaulut.fi, Iltalehti, Tilastokeskus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
