Joona Puhakka on kävellyt toimistolleen kuuden kilometrin matkan. Kolmet olympialaiset kisannut, uimahypyn MM- ja EM-kisojen mitalisti sanoo opettelevansa liikkumaan.
"Olin sohvaperunana kahdeksan vuotta. Sain lapsia, enkä ehtinyt treenaamaan. 35-vuotiaana tajusin että kunto laski kuin lehmän häntä. Siitä asti olen opetellut kestävyysurheilua. Koen että on pakko, vaikka olen siinä huono."
Perhe-elämän ohella myös työ on naulinnut entisen urheilijan paikoilleen. Puhakka johtaa yhdessä kaverin kanssa perustettua it-konsultointiyritystä.
Viime vuonna yrittäjyys laajeni, kun Puhakka osallistui Puuni-nimisen osakeyhtiön perustamiseen. Se kompensoi yritysten hiilipäästöjä istuttamalla puita kuntien joutomaille.
Taustalla oli havainto siitä, että maailmalla suuret sijoittajat ovat tosissaan alkaneet vaatia yrityksiltä kestävää kehitystä.
Kun Puhakka pohdiskeli yritysideaa yhtiökumppaninsa Petri Kämäräisen kanssa, he olivat aluksi vastahakoisia perustamaan uutta firmaa. Toisaalta miehet ymmärsivät, että tekemättä jättäminen jäisi kalvamaan mieltä.
"Helpompaahan se olisi, jos pyörittäisi vain yhtä yritystä. Mutta puhuimme, että jos ei taistella tämän puolesta, emme pysty elämään itsemme kanssa."

Moni hyväntekijä perustaa aatteellisen yhdistyksen tai säätiön. Miksi Puhakka valitsi yhtiön?
"Uskon, että todellinen muutos tapahtuu, kun kompensaatiosta saadaan kannattavaa liiketoimintaa. Silloin ollaan pois tukiviidakosta ja varainkeruusta."
Puhakan mielestä monet toimijat myyvät hiilikompensaatiota liian abstrakteilla lupauksilla. Puiden istuttaminen 100 vuodeksi entiselle pellolle on näkyvää ja ymmärrettävää hiilensidontaa.
"Minua ärsyttää, että firmat eivät pysty kertomaan, mitä käytännössä on tehty päästöjen vähentämiseksi. Missä ne toimet ovat, mikä muuttuu kun on kompensoitu?"
Tähän mennessä Puuni on istuttanut puita Mikkelin kaupungin maille. Tarkoitus ei ole jäädä vain Suomeen, vaan suunnitelmia on jo laajentumiseksi Intiaan, Puhakka paljastaa. Hän tuntee maata kohtuullisen hyvin toisen yrityksensä kautta.
"Intian lainsäädäntö velvoittaa yrityksiä käyttämään kaksi prosenttia voitosta yhteiskunnalliseen hyvään. Kompensaatiolle on siellä satojen miljoonien markkinat."
Puunistuttajaksi Puhakka on tullut pystymetsästä. Hän on kasvanut Keravalla. Suhdetta metsään ei tullut edes kesämökin kautta, kuten monilla suomalaisilla.
"Suurimmalla osalla on joku tällainen paikka perheessä tai suvussa, minulla ei ollut. Siinä on puhdas kulttuurinen aukko. Olisin tykännyt omasta kesämökistä, mutta se jäi lapsuuden unelmaksi."
Puhakka iloitsee, että on saanut oppia Puuni-yrityksessä paljon sellaista, mikä olisi muuten mennyt kaupunkilaiselta ohi. Hän korostaa, ettei ole mukana metsäasiantuntijana, vaan hänen roolinsa on myydä ja puhua asiakkaiden kanssa.
"Minut voi istuttaa vaikka presidentin viereen, ja voin keskustella asioista. Esittelin Puuni-yritystä Tarja Haloselle jo ennen sen perustamista. Keskustelu rohkaisi ja kannusti yrityksen perustamiseen."
Metsiin ja hiilensidontaan perehtyminen on tuonut ahaa-elämyksiä.
"En ollut tiennyt, että Suomessa on yli 100 000 hehtaaria heittopeltoa. Ja se kun näkee miten Suomen metsät on pitkälti lanattu, miten siinä vapautuu hiiltä, on ollut silmiä avaavaa. Siihen pitää tulla konkreettinen muutos."

Kahden yrityksen pyörittäjä on myös aviomies ja 8- ja 10-vuotiaiden lasten isä. Illalliset ja viikonloput ovat perheaikaa. Tavoitteena on aina olla kotona ennen kuin lapset menevät nukkumaan. Tästä on harvoin lipsuttu.
"Ilman joustavaa vaimoa työn ja perheen yhdistäminen ei mitenkään olisi mahdollista. Perhe on numero yksi ja yritykset numero kaksi. Vaimolla on oikeus kertoa, jos teen liikaa ja liian paljon."
Lapset eivät tajua toisesta firmasta paljoakaan, mutta puiden istuttamisen ilmaston hyväksi he ymmärtävät.
"Puunin ansiosta lapset ovat aika edistyksellisiä. Työni yhdistyy keskusteluun ilmastonmuutoksesta, jota käydään koulussa. Lapset ovat aika ylpeitä että isi on perustanut tällaisen, ja rehellisesti sanoen minäkin olen ylpeä kun saan työskennellä yrityksessä, josta lapset ovat ylpeitä."

Joona Puhakka
- Voitti uimahypyssä pronssia MM-kisoissa 2003. EM-kisoissa kaksi kultamitalia, kaksi hopeaa ja kolme pronssimitalia. Urheilu-ura päättyi Pekingin olympialaisiin 2008.
- Opiskeli kauppatieteitä Arizona State University -yliopistossa Yhdysvalloissa.
- Työskennellyt urheilu-uran jälkeen muun muassa myyjänä, konsulttina ja yrittäjänä.
- Uusin yritys Puuni tarjoaa hiilipäästöjen kompensointia istuttamalla puita kuntien joutomaille.
- Perheeseen kuuluvat vaimo sekä 8- ja 10-vuotiaat lapset.
- Kotoisin Keravalta, asuu Helsingissä.
Lue myös: