Ihmiset & kulttuuri

Paleface ihmettelee, miksi Kulmunin konsulttilasku romutti koko uran mutta perussuomalaisille mikään määrä vihapuhetta ei ole liikaa

Muusikko, räppäri Karri "Paleface" Miettinen arvostaa poliitikkoja ja kaipaa enemmän yhteiskunnallista keskustelua.
Jarno Mela
Karri "Paleface" Miettinen toivoo poliitikkojen ottavan selkeän kannan vihapuheen tuomitsemiseen. "Mikään vihapuhe ei tunnu olevan riittävän loukkaavaa, että joku persu joutuisi siitä vastuuseen."

Yksitoista vuotta sitten räppäri Karri "Paleface" Miettinen vaihtoi esiintymiskielensä englannista suomeen ja julkaisi Helsinki Shangri-La -levyn. Levy myi platinaa ja avasi uuden luvun Miettisen elämässä ja toi hänet isomman yleisön tietoisuuteen.

"Olin tuohon aikaan hyvin herkässä tilassa omassa elämässäni. Havainnoin ympäristöä ja tuntui, että vähän kaikki oli kriisissä ja moni näkökulma yhteiskunnassa muuttui. Syntyi kuvaus lamaan syöksyvästä Suomesta", Miettinen kertoo.

Kymmenessä vuodessa poliittisella kentällä on ehtinyt tapahtua paljon. Miettisen mukaan ei voida yksiselitteisesti sanoa, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi menty pelkästään huonoon suuntaan.

Hyvinä asioina hän huomaa yleiseen keskusteluun nousseen intersektionaalisen feminismin jossa tunnistetaan syrjiviä rakenteita ja omia etuoikeuksia. Ilmastonmuutokseen on herätty ja nykyinen politiikka on enimmäkseen eteenpäin katsovaa.

Populismin ja fasismin normalisoituminen sen sijaan huolestuttaa Miettistä.

"Minulla on valtava kunnioitus poliitikkoja kohtaan. Tuen kyllä poliittisia kampanjoita ja osallistun keskusteluun, mutta olen taiteilija. Se on elämäntehtäväni. En silti sulje tulevaisuudessa politiikkaan mukaan lähtemistä, sitten kun elämäntilanne on toinen."

Moraalisen keskustelun käyminen tässä ajassa on Miettisen mukaan vaikeaa, koska meillä ei ole Suomessa yhteistä arvopohjaa. Hän kaipaa perusteellista arvokeskustelua ja toivoisi poliitikkojen ottavan selkeän linjan vihapuheen tuomitsemiseen.

"Suomalaiset ovat jakautuneet monin eri tavoin, moniin erilaisiin kupliin. Jos jotain hyvää populismissa on, niin se on murentanut asemasotaa politiikassa. On ihan hyvä, että joku tulee sekoittamaan pakkaa. Kannatan moniarvoista yhteiskuntaa, mutta se toimii vain jos kaikilla on samat säännöt", hän pohtii.

"Kekkonen sanoi aikoinaan, että `minä en ole fasistien presidentti`. Olisipa hemmetin hienoa, jos Niinistö uskaltaisi sanoa saman, mutta ei hänellä ole siihen rohkeutta. Politiikan oikealla laidalla on katsottu kansansuosion menettämisen pelossa persujen toimintaa läpi sormien", Miettinen lataa.

”Nykyinen lynkkausmentaliteetin aika on ankara. Jos jonkun keskustapoliitikon pr-lasku on liian iso, niin se tuhoaa poliittisen uran. Toisaalta on hienoa, että ihmiset joutuvat edesvastuuseen, mutta sen tulisi koskea kaikkia, myös populisteja. Mikään vihapuhe ei näytä olevan riittävän loukkaavaa, että joku persu joutuisi siitä vastuuseen.”

Yhteiskunnalliset kysymykset ovat kiinnostaneet ihmisoikeusjärjestö Amnestyn parissa nuoresta saakka kasvanutta Miettistä, jolle totalitarismi on ollut pahin mahdollinen asia.

"Ihmisoikeudet eivät ole mikään kakku, jossa oma palanen pienentyisi toisten saadessa lisää. Minulle ihmisoikeudet ovat jakamattomat ja oman ajatteluni peruspilari. Eikä tämä ole edes mitään kovin radikaalia kamaa, vaan jo ihan mummilta opittu juttu", Paleface naurahtaa.

"Olen ollut aina osa uutta vasemmistoa, jolle tärkeää ovat ihmisoikeudet ja yksilönvapaudet. Silti olen saanut kuulla olevani kommunisti. Minusta kapitalismin vastakohta ei ole kommunismi vaan demokratia", hän sanoo.

"Minulle on nuoresta asti ollut näkyvissä ristiriita jatkuvan kasvun ajattelussa. Emme pysty mittaamaan luonnonvarojen määrää, ja silti samaan aikaan järjestelmä tähtää siihen, että kulutuksen pitää vain kasvaa. Kun raha tai suurpääoma ei määrittele poliittista valtaa, ollaan terveen yhteiskunnan äärellä."

Miettinen syntyi Järvenpäässä vuonna 1978 ja muutti lapsena Hämeenlinnaan, jossa kävi koulut ylioppilaaksi saakka. Helsingissä hän on asunut kaksikymmentä vuotta.

Miettisen työt kulttuurialan freelancerina ovat muodostuneet musiikin lisäksi muun muassa suomennoksista teatteriprojekteissa ja kirjoittamisesta. Pikkuhiljaa Paleface onkin siirtynyt enemmän pois täysipäiväisen muusikon roolista kirjallisuuden puolelle.

Tähän mennessä kirjoja on syntynyt yhdeksän. Viime vuonna hän julkaisi Räppärin käsikirjan, joka palkittiin vuoden 2020 Valtion tiedonjulkistamispalkinnolla.

Viimeisin teos, Ilmastotekokirja, ilmestyi yhteistyössä Kaisa Happosen kanssa loppuvuodesta 2020.

Kaiken tekemisen punaisena lankana on kulkenut yhteiskunnallinen vaikuttaminen. Miettisen menestyneimpien kappaleiden lyriikat käsittelevät usein yhteiskunnan epäkohtia ja politiikan ilmiöitä.

Taiteilijana hän kokee tärkeäksi ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Yhteiskunnallisen ja kantaaottavan musiikin taso Suomessa on Miettisen mukaan vahva.

"Esimerkiksi räppärit, joiden juuret ovat kahdessa eri kulttuurissa, piirtävät jatkuvasti uutta Suomi-kuvaa. On paljon tarinoita syrjäytymisestä ja monista yhteiskunnallisista asioista."

Palefacen musiikin juuret ovat New Yorkin perinteisessä räp-musiikissa, jossa arvostetaan tarinankerrontaa sekä sanavarastoa ja tuodaan esiin erilaisia näkökulmia.

Tässä ajassa menestysräppi on noussut isoksi ilmiöksi, jossa tekstien aiheet pyörivät voittajakultin ja oman itsen ympärillä.

"Trumpin ja populismin ankeina aikoina vaikutus on ollut kahdenlaista. Ihmiset eivät välttämättä jaksa kuunnella ikävistä asioista vaan kaipaavat enemmän viihdettä. Toisaalta yllättävätkin tahot kuten Kaj Stenvall maalaa Donald Trumpin ja Greta Thurnbergin teokseensa. Tuntuu, että on tullut aika, jolloin pitää valita puolensa."

Kun korona viime keväänä sulki yhteiskunnan, ei kukaan osannut arvata miltä tulevaisuus näyttää. Yksi suurimmista poikkeusajan kärsijöistä on kulttuuriala, jonka ahdingon monet eturivin artistit ovat viime aikoina nostaneet julkiseen keskusteluun.

"Tämä on totinen paikka. Moni ammattimuusikko on vaihtanut alaa, ja tätä pohdintaa on varmasti paljon myös pinnan alla", Miettinen sanoo.

Palefacen tähänastisen tuotannon tärkein merkkipaalu on vuonna 2010 julkaistu Helsinki – Shangri-La -levy.

Viime vuonna oli tarkoitus lähteä levyn kymmenenvuotisjuhlakiertueelle. Kevääksi suunnitellut keikat siirtyivät kesälle, jolloin niistä ehdittiin tehdä yksi, ennen kuin rajoitukset jälleen siirsivät suunnitelmia.

Striimattuja keikkoja Paleface on tehnyt säännöllisesti koronavuoden aikana, mutta tulovirrat eivät vastaa oikeaa keikkailua, eikä energia ja fiiliskään ole samat.

Maaliskuun 26. päivä Paleface julkaisee jazz-yhtye Elektro GT:n kanssa yhteisalbumin joka äänitettiin vuosi sitten ensimmäisen koronasulun aikana.

Tällä hetkellä Paleface työskentelee oman levynsä parissa, jonka on tarkoitus ilmestyä tämän vuoden aikana.

”Tulossa on paras levyni tähän mennessä”, hän uskoo.

Jarno Mela
Karri Miettinen osallistuu taiteilijana yhteiskunnalliseen keskusteluun ja tukee poliittisia kampanjoita. Hän voisi nähdä itsensä mukana politiikassa, sitten kun elämäntilanne on toinen.

Karri "Paleface" Miettinen

  • Syntynyt Järvenpäässä vuonna 1978.
  • Asunut lapsuutensa Hämeenlinnassa.
  • Sai lempinimen Paleface (kalpeanaama) ollessaan vaihto-oppilaana Yhdysvalloissa.
  • Perheeseen kuuluu vaimo ja kaksi lasta sekä koira.
  • Julkaissut yhdeksän levyä ja yhdeksän kirjaa.
  • Tehnyt myös vuonna 2018 Ylelle dokumenttisarjan Laulu sisällissodasta.
  • Esiintynyt useiden eri kokoonpanojen kanssa: mm. Ricky Tick Big Band & Julkinen Sana sekä GG Caravan.
  • Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto vuonna 2020 Räppärin käsikirjasta.
  • Harrastaa kuntosalia, musiikkia eri muodoissa sekä kirjallisuutta ja kulttuuria.
  • Suunnittelee metsästysharrastuksen aloittamista.
Lue lisää

Maakunnat tarvitsevat yhä puolustajansa

Suomen kartta on edelleen keskustanvihreä – kokoomus otti komentoonsa etelän suuret kaupungit

Onnistuuko perussuomalaisilta ja keskustalta yhteistyö maaseutukuntien valtuustoissa? Näin Halla-aho ja Saarikko vastaavat

Uudet valtuutetut joutuvat historiallisen muutoksen eteen – riidalla ei kuntaa rakenneta