Ihmiset & kulttuuri

”Mihin katosi se ajatus että, jos et tiedä mistään mitään, niin ole hiljaa" –Ylen meteorologi Kerttu Kotakorpi ihmettelee somen kiivasta ilmastokeskustelua

Kerttu Kotakorpi arvioi esikoiskirjassaan, millainen ilmasto ja luonto Suomessa vallitsevat vuonna 2100.
Jarkko Sirkiä
Kotakorpi nauttii sääennusteiden laatimisesta, mutta julkisuus on työn varjopuoli. Yksi oudoimmista kohtaamisista oli uimahallin altaassa, jossa tuntematon mies tuli juttelemaan säästä.

Ylen säätiedotuksista tuttu meteorologi Kerttu Kotakorpi karauttaa polkupyörällä haastatteluun Helsingin Töölössä sijaitsevaan ulkoilmakahvilaan. Hän pyöräilee myös työmatkat ympäri vuoden.

Kotakorpi kiinnostui luonnosta ja ilmastosta jo lapsena. Nykyään hän harrastaa lintubongausta. Silti meteorologia sykähdyttää yhtä lailla ketun kuin korpin näkeminen.

"Lintubongaus on todella rentouttavaa ja meditatiivista. Ulkona saa kulumaan mukavasti aikaa tiiraillessa lintuja kiikarilla. Lintujen ääniä en ole vielä oppinut tunnistamaan."

Vaasassa ja Lahdessa kasvanut Kotakorpi muutti pääkaupunkiin opiskelemaan fysiikkaa Helsingin yliopistoon vuonna 2006.

"Tässä loskassa on jotain kotoista. Viidentoista vuoden ajanjaksoon mahtuu Helsingissä vain pari kylmää talvea."

Bazar julkaisi maaliskuussa Kotakorven ilmastonmuutosta käsittelevän tietokirjan Suomen luonto 2100. Meteorologi visioi kirjassaan, miltä kotimaan luonto ja eläimistö voisivat näyttää vuosisadan lopussa, jos ihmiskunta jatkaa toimintaansa nykymenolla.

Teoksen lähtökohtana ovat kansainvälisen ilmastopaneelin hyväksymät tutkimukset ja niiden pohjalta Suomen oloihin tehdyt vaikutusarviot, joita ovat tehneet erityisesti Ilmatieteen laitos, Suomen ympäristökeskus ja Luonnonvarakeskus.

Kotakorven valitseman skenaarion mukaan ilmasto lämpenee Suomessa 80 vuodessa kuusi astetta. Talvet lyhenevät, kesät pidentyvät ja sateet lisääntyvät.

Etelä-Suomessa viljellään maissia ja vesimelonia, kun ilmasto-olosuhteet vaihtuvat muistuttamaan Keski-Eurooppaa. Samalla Etelä-Suomen nykyinen ilmasto siirtyisi vuonna 2100 Etelä-Lappiin.

"Toimitin kirjassani esimerkiksi saimaannorpan karusti sukupuuttoon. Norppia voi ihailla enää vain eläintarhassa. Monet kylmästä säästä riippuvaiset metsäkanalinnut ja esimerkiksi ahma voivat selvästi huonommin kuin nyt", Kotakorpi sanoo.

Taivas hiljenee linnuista ja myös hyönteisiä pörisee luonnossa radikaalisti vähemmän. Sen sijaan hirvieläimet, kanit ja erilaiset petoeläimet, kuten kettu, minkki ja supikoira näyttäisivät menestyvän hyvin lämpimässä ilmastossa. Uusista lajeista esimerkiksi sakaali saapuu Suomeen.

Kerttu Kotakorpi haluaa kertoa ilmastonmuutoksen vaikutuksista kansantajuisesti keskittymällä nimenomaan Suomeen. Hän on kirjoittanut syksystä lähtien aiheesta myös kolumneja Ylellä.

Meteorologin mukaan jääkarhuista on jo puhuttu tarpeeksi, väheksymättä heidän kohtaloitaan.

"Ilmastokeskustelussa on liikaa esillä vaikkapa Afrikan luonnon kurjistuminen. Siihen on helppo vastata, että mitä väliä, kun Suomessa metsät kukoistavat, viljelyskausi on pidempi ja säästämme lämmityskuluissa. Mutta ilmasto muuttuu jatkuvasti meilläkin."

Hän muistuttaa, että Suomi ei ole muusta maapallosta irrallinen saareke. Vaikutukset näkyvät Pohjolassakin, jos esimerkiksi maa muuttuu täysin viljelyskelvottomaksi Välimerellä.

Kotakorpi liittyi tammikuussa Twitteriin. Hän ihmettelee miten varmoja ja voimakkaita mielipiteitä ihmisillä on ilmastosta, vaikka kommentoijien faktat ovat täysin hukassa.

”Mihin katosi se ajatus että, jos et tiedä mistään mitään, niin ole hiljaa.”

Meteorologi ei halua neuvoa ihmisille, miten heidän pitäisi elää, vaan hän yrittää jakaa tietoa ilmastosta ja luonnosta mahdollisimman neutraalisti.

”En halua syyttää ihmisiä, jotka leikkaavat metsää, pitävät karjaa, syövät lihaa tai ajavat autoa.”

Omassa elämässään hän pyrkii toimimaan mahdollisimman ekologisesti. Kotakorpi ei omista autoa, ei syö lihaa, liikkuu lähinnä pyörällä ja kävellen sekä välttää turhien tavaroiden ostamista.

"Odotan sitä päivää, kun on sosiaalisesti hyväksyttävää olla korjatuissa vaatteissa. En esimerkiksi ymmärrä kaveriani, joka kevään tullen tilasi kolmet tennarit."

Televisiossa Kotakorven värikkäät vaatteet ovat Ylen kustantamia, mutta lähetyksissäkin hän käyttää samoja mekkoja vuosien ajan.

Jarkko Sirkiä
Televisiosta tuttu meteorologi Kerttu Kotakorpi on ulkoilma­ihminen. Hän pyöräilee töihin myös paukku­pakkasilla. Kotakorpi rakastaa Suomen luontoa Vaasan ja Helsingin merimaisemista Lapin tuntureihin.

Meteorologin mukaan karjantuotanto aiheuttaa globaalisti suhteettoman ison osuuden ilmastopäästöistä. Suomen peltoalaa tarvittaisiin jatkossa enemmän kasvin- ja energiantuotantoon karjan ruuan sijaan. Hän on myös huolissaan maatalouden vesistökuormituksesta.

Kerttu Kotakorpi ei usko karjatalouden loppuvan kokonaan, koska ihmiset eivät osaa elää ilman lihaa ja juustoa. Hän toivoo, että liha muuttuisi jatkossa enemmän juhlaruuaksi.

"Jauhelihan ei tarvitse olla perusmättö, jota syödään kaksi kertaa päivässä. Sama pätee muihinkin ilmastolle haitallisiin asioihin, kuten juustoon ja autoiluun. Ne eivät poistu, mutta niiden määrää pitäisi vähentää."

Metsä Groupin Kemin sellutehdasinvestointi tuo työtä ja vientituloja Pohjois-Suomeen. Kotakorpea metsäteollisuuden uudet investoinnit kuitenkin hirvittävät luonnon näkökulmasta.

"Suomi on jo nyt täynnä hakkuuaukeita, ja esimerkiksi Kemin tehdas imee todella isoja puumääriä. Metsä kyllä kasvaa uudestaan, mutta luonto on muutakin, kuten linnustoa ja eläimiä."

Autoilun vähentäminen on vaikea kysymys maaseudulla, jossa ei ole julkista liikennettä. Kotakorpi etsisi ratkaisua esimerkiksi verkossa tilattavista kimppakyydeistä ja ruokakaupan kotiinkuljetuksista.

Jarkko Sirkiä
Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa paljon ikäviä asioita, elämä jatkuu Suomessa myös 80 vuoden päästä. Kerttu Kotakorpi muistuttaa esikoiskirjassaan, että ympäristö ei ole silloinkaan ihmiselle elinkelvoton.

Kerttu Kotakorpi aloitti tv-meteorologina Nelosella vuonna 2008 ollessaan vielä fysiikan opiskelija. Yliopiston ainejärjestö vinkkasi avoimesta työpaikasta, ja sille uralle Kotakorpi jäi. Ylelle hän siirtyi 2012.

Meteorologina pärjääminen edellyttää avaruudellista hahmottamista ja matemaattista osaamista. Televisiossa työ on hyvin itsenäistä, monimutkaiset tieteelliset asiat on selitettävä katsojille mahdollisimman yksinkertaisesti.

"Yritän kahdessa minuutissa kertoa kolmen päivän sään koko Suomeen. Silloin on keskityttävä isoon kuvaan."

Kotakorpi nauttii sääennusteiden laatimisesta, mutta julkisuus on työn varjopuoli. Yksi oudoimmista kohtaamisista oli uimahallin altaassa, jossa tuntematon mies tuli juttelemaan säästä.

"Yritin olla mahdollisimman kohtelias ja jatkoin matkaani. Hän suuttui ja sanoi, että olen normaalisti paljon mukavampi käydessäni hänen olohuoneessaan."

Jarkko Sirkiä
Kerttu Kotakorpi ei usko karjatalouden loppuvan kokonaan, koska ihmiset eivät osaa elää ilman lihaa ja juustoa. Hän toivoo, että liha muuttuisi jatkossa enemmän juhlaruuaksi.

Ylen Uutisluokka-projektissa Kotakorpi on käynyt puhumassa ilmastokriisistä koululaisille. Meteorologia säälittää monien nuorten kokema ilmastoahdistus.

Vaikka ilmastonmuutos aiheuttaa paljon ikäviä asioita, elämä jatkuu myös 80 vuoden päästä, Kotakorpi viestii kirjassaan.

"Ilmaston tilanne on todella huolestuttava, mutta ei se ole näiden nuorten vika. Mikä järki on maalata piruja seinälle? Ainoa vaihtoehto olisi silloin kaivaa maakuoppa ja mennä sinne itkemään."

Kotakorpi yrittää kirjallaan aktivoida lukijoita toimimaan. Kaikki ilmaston muuttumisessa ei ole väistämätöntä, vaan ihmiset voivat vielä valinnoillaan vaikuttaa muutosten suuruuteen.

Koronapandemia on hänen mukaansa osoittanut, että ihmisten käyttäytymistä ja yhteiskunnan toimintaa voidaan muuttaa kriisin tullen nopeasti yhteisillä päätöksillä.

”Kunpa ilmastonmuutoskin nähtäisiin oikeana kriisinä.”

Kerttu Kotakorpi

  • Kerttu Kotakorpi on Ylen tv-meteorologi. Hän on ­syntynyt Vaasassa vuonna 1987. Kävi yläkoulun ja lukion ­Lahdessa.
  • Kotakorpi on lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, ­ulkoilusta ja ilmastosta.
  • Valmistui meteorologiksi Helsingin yliopiston fysiikan ­laitokselta. Toiminut tv-meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen uutisissa ja sittemmin Ylellä.
  • Maaliskuun alussa Kotakorvelta ilmestyi ­ilmastokriisiä ­käsittelevä tietokirja Suomen luonto 2100 (Bazar). ­Kirjoittaa Ylen sivuille myös ilmastomuutosaiheisia ­kolumneja.
  • Harrastaa lintubongausta, uintia, juoksua ja kuntosalia.
Lue lisää

Onko televisio kuolemassa? Viime vuonna kanavien katseluun tuli yllättävä muutos – kännykkä ei ole ohjelmien katselussa kovin houkutteleva

"Isoja asioita menee eteenpäin": Emma Kari pääsee ympäristöministeriksi puolen vuoden superkauteen – poliittinen tavoite on kristallinkirkas

Rajuilma hellittää, alkavalla viikolla on märkää – "oikeastaan joka päivä sataa joko vettä tai lunta"

Lumi- ja räntäsateet heikentävät aamulla ajokeliä isossa osassa maata