Ihmiset & kulttuuri

Jäädytettyjä unelmia, viivästyneitä valmistumisia, väsymystä – ammatillisissa oppilaitoksissa on nyt vuosi pähkäilty miten käytännönläheisiä asioita opetetaan teoriassa ja etänä

Ammatillisessa opiskelussa työssä oppiminen on kaiken keskiössä. Sen takia etäopiskelu tuottaa harmia ammatillisissa oppilaitoksissa ja jopa viivästyttää osalla opintoja.
Kimmo Haimi
Hämeenlinnalainen Sonja Hämäläinen valmistuu pian tarjoilijaksi. Aikaisemmalta ammatiltaan hän on kuorma-autonkuljettaja.

Valokuvaus on kuin suoraan etäopiskelijan improvisointioppaasta. Kuvaaja pyytää pian tarjoilijaksi valmistuvaa Sonja Hämäläistä nostamaan lasit tarjottimelle. Ei ole kuin yksi ongelma: Hämäläisen kaapeissa ei satu majailemaan yhden yhtä tarjotinta.

Vuosi etäopinnoissa on kuitenkin lisännyt opiskelijan joustavuutta. Hämäläinen nappaa käteensä kannettavan tietokoneen ja asettelee lasit sen kannelle. Ja kas, täydestä menee!

Hämeenlinnalainen Sonja Hämäläinen valmistuu maaliskuun lopulla tarjoilijaksi. Koska hänellä on pohjalla jo toinen ammatillinen tutkinto, opinnot kestävät vain puolitoista vuotta. Suurimman osan siitä hän on suorittanut korona-­aikana.

”Aika monessa kohtaa on pitänyt käyttää mielikuvitusta”, hän naurahtaa.

Viime keväänä ammatilliset oppilaitokset siirsivät opetuksensa koko muun Suomen tavoin etäyhteyksien varaan yhdellä rysäyksellä.

”Jälkikäteen ajateltuna tilanne oli mielenkiintoinen. Meillä ei ollut muuta vaihtoehtoa kuin lähteä uuteen mukaan, kaikki joutuivat uuden opetuksen äärelle, halusivat tai eivät”, lehtori Anu Piirainen muistelee.

Piirainen opettaa ensisijaisesti tarjoilijaopiskelijoita Hämeenlinnassa Ammattiopisto Tavastiassa.

Kevään intensiivisen etäjakson jälkeen oppilaitoksissa on muokattu opetusta oman alueen tartuntatilanteen sekä opetusalojen vaatimusten mukaan. Välillä ollaan lähiopetuksessa pienissä ryhmissä, seuraavalla viikolla ehkä taas etäyhteyksien päässä.

”Vuoden aikana tästä on tullut osa normaaliopetusta”, Piirainen sanoo.

Sonja Hämäläinenkin muistelee, että ensimmäiset viikot etäopetuksessa olivat kaoottisimpia. Opettajilta meni paljon aikaa opiskelijoiden yksilölliseen ohjaamiseen, kun etäyhteydet eivät aina toimineet moitteettomasti.

”Aluksi kaikki tökki, ja se kuormitti todella paljon. Jos yhteys pätki, joutui tekemään oikeasti töitä, että sai selvää puheesta. Välillä laitoin opettajalle viestiä, että nyt en oikein kuullut mitä sanoit”, Hämäläinen muistelee.

Sittemmin uuteen arkeen löytyi uusi rytmi. Muiden hämeenlinnalaisten tarjoilijaopiskelijoiden tapaan Hämäläinen suoritti jo valmiiksi ison osan opinnoistaan työpaikoilla. Koululla käytiin lähinnä teoriaopetuksessa.

Vastuu opintojen etenemisestä oli yhä vahvemmin opiskelijoiden hartioilla. Kodin seinien sisäpuolella piti itse varmistaa, ettei laista koulutöiden tekemisestä.

Teoreettisesti painottuneiden oppiaineiden siirtäminen pois luokkahuoneista on ollut luonnollisesti helpompaa kuin hyvin käytännönläheisten aineiden.

Miten artesaani voi harjoitella suoria saumoja ja muotolaskoksia, jos ompelukonetta ei ole lähimaillakaan? Miten opetetaan verkon välityksellä auton maalaamista tai vesiputken asentamista? Kokevatko lähihoitajat valmistuvansa ennemminkin etähoitajiksi?

”Ammatillinen koulutus on käytännön koulutusta, eikä kaikkea ole mahdollista opiskella etänä. Kentältä on kuulunut viestiä siitä, pystytäänkö tarvittavaa ammattitaitoa saavuttamaan etänä”, Suomen Ammattiin Opiskelevien Liiton Sakki ry:n puheenjohtaja Jutta Vihonen sanoo.

Jokainen oppilaitos ja opettaja on joutunut mukautumaan uuteen tilanteeseen parhaan kykynsä mukaan. Nyt Anu Piiraista naurattaa, kun hän muistelee vuosi sitten kohtaamaansa visaista pulmaa: miten opetetaan viisi viikkoa asiakaspalvelua verkossa.

”Ensin ajattelin, että siitä ei tule mitään, koska kyse on vuorovaikutuksesta ja elekielestä. Mutta lopulta asiakaspalveluun otettiin erilainen näkökulma. Pystyimme keskustelemaan syvemmin asiakkaiden kohtaamisesta, mihin ei ole kiireisessä arjessa aikaa.”

Vaikka etä- ja hybridiopetuksessa on omat kompastuskivensä, eivät ne ole yksiselitteisesti huonoja vaihtoehtoja. Nyt teoreettiseen osaamiseen pystytään keskittymään huomattavasti enemmän kuin ennen.

Etäaikana myös niiden on mahdollisuus loistaa, jotka luokkahuoneessa jäävät muiden varjoon.

”Etenkin jos on vähän enemmän ikää ja kokemusta, verkko-opiskelussa voi suoriutua todella hyvin. Eniten olen huolissani nuorimmista opiskelijoista, erityisopiskelijoista ja maahanmuuttajista. He tarvitsevat usein enemmän tukea kuin verkko-opetuksessa pystyy antamaan”, Piirainen kertoo.

Myös Sakki ry:n kyselyn mukaan eniten hankaluuksia etäaikana on ollut opiskelijoilla, joilla oli valmiiksi heikko yhteys opettajiin tai oppimisvaikeuksia.

”Tällä hetkellä selkein viesti kentältä on, että opiskelijat haluavat lähiopetukseen, vaikka sitten koronaturvallisesti pienryhmissä”, Jutta Vihonen Sakki ry:stä sanoo.

Ammatillisista opiskelijoista 60 prosenttia koki etäopiskelun viime vuonna vähintään jossain määrin henkisesti raskaaksi, kertoo tuore opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) selvitys.

Kun koulun tiloihin ei ole pääsyä, joudutaan tiettyjen asioiden opiskeleminen siirtämään suosiolla eteenpäin. Tämä on huomattu esimerkiksi Etelä-Savon ammattiopistossa Mikkelissä.

Eemil Melonen aloitti syksyllä metsäalan opinnot, ja parin vuoden päästä hänen on tarkoitus valmistua metsäkoneenkuljettajaksi.

”Enimmäkseen olemme tehneet huoltoon ja kunnossapitoon liittyviä tehtäviä sekä teoria-asioita. Onhan se iso harmi, että tässä ei päästä konehommiin”, Melonen sanoo.

Vielä syksyllä uudet opiskelijat pääsivät tutustumaan toisiinsa oppilaitoksella kasvokkain. Noiden viikkojen aikana uusiin opiskelutovereihin ehti tutustua, ja nyt etäaikanakin heiltä on helppo kysyä tarvittaessa apua.

”Tämä on hankala tilanne, vaikka parhaamme teemmekin”, tuntiopettaja Pekka Pöyry sanoo.

Varsinkin toisen ja kolmannen vuoden metsäkoneenkuljettajaopiskelijoiden täytyisi päästä jo saamaan kokemusta kentältä. Osa opiskelijoista on päässyt työskentelemään alan yrityksissä, kun taas joidenkin kotitilalta on löytynyt metsäkone, jonka puikkoihin opiskelija on voinut hypätä.

Pöyryn mukaan on kuitenkin selvää, että poikkeustila tulee vaikuttamaan monen opintojen etenemiseen.

”Ammatillisilla aloilla osaaminen konkretisoituu käsillä tekemiseen. Jos metsäkoneenkuljettaja osaa teoriassa kaiken, mutta ei osaa käytännössä ajaa puita eikä rutiinia ole riittävästi, se ei ole hyvä juttu. Tai jos putkimies ei osaisi tehdä käsillään mitään putkiin liittyvää.”

Pöyryn mielestä opiskeluajan venymistä ei kuitenkaan kannata etenkään näinä aikoina liialti kammoksua.

”Jos opiskelija ei ole pystynyt hankkimaan riittävää ammattitaitoa, ei ole lainkaan huono asia, että valmistuminen siirtyy. Koulusta valmistuminen ei ole kilpailu vaan henkilökohtainen kasvuprosessi. Kun on valmis työelämään ja taidot ovat kasassa, silloin on aika valmistua. Valmistumista tulisi ajatella enemmän valmistumishetken ammattitaidon kuin almanakan tai ajankohdan suhteen”

OKM:n selvitys kertoo, että merkittävä osa (43 prosenttia) opiskelijoista koki, että heidän ammatillinen osaamisensa on jäänyt heikommaksi poikkeustilanteen takia.

Monilla aloilla harjoittelupaikkojen löytäminen on ollut tavallista haastavampaa tai työpaikalla tapahtuva koulutus on keskeytynyt koronan vuoksi.

Ammattiopisto Tavastiassakin harjoittelupaikkojen löytämisen haastavuus huomattiin pian. Viime keväänä paikkoja annettiin ensiksi pian valmistuville, kertoo lehtori Piirainen. Kun ravintoloilla ei ole tarjota vuoroja edes omille työntekijöilleen, ei harjoittelijoillekaan ole tarvetta.

”Täytyy olla iloinen, että työpaikkoja kuitenkin löytyi. Ei aina niin helposti, mutta näin pienessä tarjoilijaryhmässä ei kukaan jäänyt kokonaan ilman”, Piirainen sanoo.

Sonja Hämäläisellä yhden harjoittelujakson aloitus venyi hieman, kun sopivaa paikkaa ei tahtonut löytyä. Kaikeksi onneksi etsiminen tuotti lopulta tulosta, eikä pieni viivästys haitannut opintojen etenemistä.

Koronavuoden aikana opiskelijoiden aiemmin kerryttämä työkokemus on myös käyty entistä tarkemmin läpi ja sen avulla saatu joitain suorituksia luettua hyväksi, Sakki ry:n Jutta Vihonen sanoo.

Joustavuus on muutenkin ollut monen pelastus. Kaksoistutkintoa suorittaneet opiskelijat ovat esimerkiksi voineet keskittyä enemmän lukio-opintoihin silloin, kun ammatillisten opintojen suorittaminen on ollut hankalampaa.

Lehtori Piirainen ei uskalla arvailla, mihin suuntaan opetus nytkähtää, kunhan nykyinen kolmen viikon sulku päättyy. Toiveita hänellä kuitenkin on.

Moni tarjoilijaopiskelija keskeytti työskentelyn ravintolassa sulun alkaessa, joten heillä on paikka, mihin palata, jos ravintolat vain pystyvät avaamaan ovensa.

”Toivon, että opiskelijat pääsevät palaamaan töihin, mutta varaudun myös siihen, että etäopetus jatkuu.”

Sonja Hämäläinen puolestaan toivoo, että ravintolat voisivat pian palkata lisää työntekijöitä. Hän on valmis palaamaan myös vanhaan ammattiinsa kuorma-autonkuljettajaksi. Mutta sen hän on tehnyt työnantajille selväksi, että hyppää ratin takaa tiskin taakse heti, jos tilaisuus vain tarjoutuu.

”Tällä hetkellä haluaisin työskennellä anniskeluravintolassa eli baarissa. Mutta se unelma saattaa olla vielä hetken aikaa jäissä”, pian valmistuva Hämäläinen toteaa.

Lue lisää:

Kommentti: Suremme yhdessä peruttuja penkkareita, mutta unohdamme samalla täysin osan opiskelijoista

Ammatillisten opiskelijoiden työllistyminen parani, mutta usko tulevaisuuteen heikkeni – "Kentällä näkyy huolta siitä, pystytäänkö tarvittava ammattitaito saavuttamaan"

Poikkeusaika lukuina

  • Ammattiin opiskelleista joka viides kertoi valmistumisen viivästyneen viime keväänä. 14 prosenttia sai vähemmän opintosuorituksia kuin oli tarkoitus.
  • Etenkin käytännön opetus, harjoittelut ja näyttöjen suorittaminen on ollut haastavaa poikkeusoloissa. Harjoittelu keskeytyi viime keväänä joka viidenneltä.
  • Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat ne opiskelijat, joilla on ollut valmiiksi haasteita opinnoissa esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai heikko yhteys opettajiin.
  • Opiskelijoiden usko työllistymisestä omalle alalle on aiempaa alempi.
  • Lähde: Sakki ry, Opiskelu koronakevään aikana -kysely
Lue lisää

Odotetussa maahantulomallissa ei mainita omaehtoista karanteenia

Korona vauhditti kaupan digitalisaatiota

Ilahduttavat uutiset siivittävät lomaa

Lopullista totuutta maskien tehosta koronan torjunnassa ei ole vielä saavutettu – kokeneet suomalaistutkijat pitävät näyttöä hyödyistä selvänä