Alle 50 ilmaantuvuus voisi mahdollistaa kesätapahtumat – työryhmä esitteli suunnitelman tapahtuma-alan paluusta normaaliin

Tunnelmia vuoden 2019 Okrasta. Kuva: Arto Turpeinen

Opetus- ja kulttuuriministeriön johdolla on valmisteltu exit-suunnitelma tapahtuma-alan koronarajoitusten purkamiseksi. Suunnitelman valmisteluun on osallistunut terveydenhuollon ja tapahtuma-alan ammattilaisia. Suunnitelma hallitukselle tarkoitettu ehdotus siitä, missä tilanteessa ja millä tavoin tapahtumia voitaisiin alkaa taas järjestää.

OKM:n valtiosihteeri Tuomo Puumala kertoi tapahtumien aloittamisesta maanantaina alkuiltapäivästä pidetyssä tiedotustilaisuudessa. Rajoitusten purkaminen vaatii epidemiantilanteen parantumista sekä alueellisesti että valtakunnallisesti.

Ensimmäisiä tapahtumia voitaisiin alkaa järjestää siinä vaiheessa, kun tautitilanne vaihtuu useilla alueilla leviämisvaiheeseen ja perusvaiheeseen. Valtakunnallisen tapausilmaantuvuuden tulisi olla kahden viikon aikana alle 75 tapausta sataa tuhatta asukasta kohden.

Tällöin voitaisiin järjestää tapahtumia, joissa jokaiselle osallistujalle voidaan osoittaa oma, ennakkoon suunniteltu paikka. Tämä tarkoittaisi esimerkiksi teatteria, orkesterien konsertteja, elokuvanäytöksiä ja urheilutapahtumia.

Tapahtumia olisi tällöin mahdollista järjestää perusvaiheessa ja kiihtymisvaiheessa olevilla alueilla. Leviämisvaiheen alueilla rajoitukset pysyisivät voimassa.

Tämä vaihe vaatisi kuitenkin selkeän käänteen nykytilanteesta.

Toiseen vaiheeseen pääseminen edellyttäisi, että tapausmäärät olisivat laskussa kolmen viikon ajan. Valtakunnallisesti useiden alueiden olisi oltava perusvaiheessa ja ilmaantuvuuden tulisi olla kahden viikon ajan alle 50 tapausta sataa tuhatta asukasta kohden.

Tässä tilanteessa esimerkiksi kesätapahtumia olisi mahdollista järjestää varsin laajasti. Tapahtumissa pitäisi kuitenkin voida taata yli kahden metrin turvavälit silloin, kun tapausmäärä on kahden viikon aikana yli 25 tapausta sataa tuhatta ihmistä kohden.

Kolmannessa vaiheessa pitkälle edennyt rokottaminen mahdollistaisi tapahtumien järjestämisen samaan tapaan kuin ennen koronan alkua. Tällöin kokoontumisrajoituksia ei enää tarvittaisi.

Puumalan mukaan eri tilanteissa käytetty mittari valtakunnallisesta tartuntatilanteesta ottaa huomioon sen, että tapahtumiin saavutaan eri puolilta Suomea.

Tiedotustilaisuudessa puhuivat myös Tapahtumateollisuus Ry:n johtaja Maria Sahlstedt, muusikko Paula Vesala ja jalkapallojoukkue HJK:n toimitusjohtaja Aki Riihilahti. Kaikki kolme toivoivat esitetyn exit-suunnitelman tulevan nopeasti hallituksen pöydälle, jotta päätös tapahtumien paluun aikataulusta voidaan tehdä.

Sahlstedt, Vesala ja Riihilahti korostivat kaikki tapahtuma-alan vaikeaa tilannetta ja tapahtumien suoraa vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.

Esimerkiksi Paula Vesala muistutti omassa puheenvuorossaan, että tapahtuma-ala työllistää Suomessa yli 200 000 ihmistä. Osalla heistä työt ovat olleet tauolla jo vuoden verran.

Aki Riihilahti puolestaan painotti, että tapahtumien suunnittelun aikajänne on noin 4–12 kuukautta. Siksi alan paluuta normaaliin on suunniteltava hyvissä ajoin etukäteen.