Ihmiset & kulttuuri

Lumi-pandan kiima pitää eläinpuiston intendentin varpaillaan: "Pääsiäinen oli niin jännittävää aikaa, että näin jopa unta pandoistamme"

Eläinpuiston uusi intendentti Marko Haapakoski sai innostuksen luontoon jo lapsena Kalajoen varrella Alavieskassa.
Johannes Tervo
Ekologian ja evoluutiobiologian dosentti Marko Haapakoski on tuttu Ylen TV- ja radio-ohjelmien nisäkäsasiantuntijana. Lajiensuojelu ja opetuksellisuus ovat eläinpuiston toiminnan kulmakiviä, sanoo Haapakoski. "Ähtärin eläinpuisto kuluu luontomatkailun kehittämisen edelläkävijöihin."

Ähtärin eläinpuistossa maaliskuun alussa intendentin tehtävissä aloittanut Marko Haapakoski, 42, astelee MT:n haastatteluun Pandatalon kahvilaan. Huhtikuinen lumisade pakottaa ottamaan pitkiä askeleita.

Takana on jännittävä pääsiäinen, kun tarhan pandat Lumi ja Pyry kohtasivat toisensa pariutumismielessä. Takatalven lumisade vei innon kaksikon treffeistä.

"Pandatalo oli suljettu yleisöltä, jotta niiden kohtaaminen ei häiriintyisi. Lumin kiima-aika on lyhyt, vain vuorokauden mittainen, joten kaiken täytyisi osua nappiin. Hoitajamme seuraavat sitä koko ajan. Lisäksi tänne on saapunut belgialainen tutkija, joka määrittää eläinten hormonitasoja", Haapakoski kertoo.

Uuden pandan syntyminen olisi iso uutinen koko maailmassa. Ähtärissä se merkitsisi Haapakosken mukaan vähintään uuden kylmiötilan rakentamista bambuvarastoksi.

Juuri harvinainen pandakaksikko on ollut näkyvimmin esillä Ähtärin eläinpuistossa parin viime vuoden aikana. Tietoja eläimistä lähtee päivittäin videolla ja sähköpostilla sikäläisestä hoidosta vastanneisiin tahoihin Kiinassa.

"Pääsiäinen oli niin jännittävää aikaa, että näin jopa unta pandoistamme. Unessa tuli puhelu kotiimme Jyväskylään, ja piti lähteä nopeasti ajamaan kohti Ähtäriä", Haapakoski naurahtaa elävältä tuntunutta kokemustaan.

Kalajoen varrella Alavieskassa Haapakoski pääsi isänsä kanssa jo nuorena poikana kokemaan vahvoja elämyksiä luonnossa liikkumisessa, kalastuksesta ja metsästyksestä.

"Kiinnostus luontoon lähti pienestä, vaikka harrastin muun muassa ampumahiihtoa lukiossa. Armeijan jälkeen menin lentomekaanikkokouluun, jossa myös harrastin urheilua. Suoritin koulun loppuun, mutta rupesin silti haaveilemaan biologin hommiin."

Haapakoski pitää tärkeänä tieteen popularisointia ja tutkimustuloksista viestimistä kansantajuisesti. Hän kirjoittaa aiheesta säännöllisesti sanomalehteen.

"Tämä on yksi intendentin minulle mieluisista tehtävistä. Olen tutkijoiden sopimissa etäyhteyksissä koululuokkien kanssa. Lapset ovat keskimäärin aika valveutuneita asioista, yläasteilla tulevat usein esille luonnon hyvinvointi, roskaaminen ja ilmastonmuutos."

Uusi tehtävä alkoi perehtymisellä taloon ja ihmisiin. Vaikka lajit ovat tuttuja, riittää paneutumista talon toimintoihin. Viime viikolla Korkeasaaresta haettiin 400-kiloinen kuusivuotias hirvilehmä, kun siellä oli tullut aitauksessa ahdasta.

"Iso hirvi nukutettiin ja kannettiin traileriin. Yllättävän hyvin se matkusti Ähtäriin. Eläinlääkäri antoi rauhoittavaa lääkettä, niinpä alkumatkan seisoskelu vaihtui makoiluksi. Auton liike ja hurina tyynnyttävät isonkin luontokappaleen."

Toinen vastaavanlainen tehtävä on metsähallituksen peuraprojekti. Siinä uros siirretään Kuhmosta uuteen paikkaan kerran vuodessa, jotta saadaan eri puolille maata geneettistä vaihtelua ja uutta verta.

Petteri Kivimäki
Lumi-naaras on ollut suuren kiinnostuksen kohteena, koska se on näyttänyt tänä keväänä lisääntymisaikeita. Tapaamiset Pyry-uroksen kanssa ovat sujuneet lämpimissä tunnelmissa, mutta vielä ei uskota parin tuottavan jälkeläisiä.

Intendentin työ on Haapakosken mielestä kaiken kaikkiaan monipuolista. "Tehtävässä pitää ajatella asioita monelta kantilta. Eläinpuiston rakentamisessa on kolme näkökohtaa: Sen pitää olla hyvä eläimille pohjasta lähtien, mutta tarkoituksenmukainen myös hoidon ja tänne saapuvan yleisön kannalta."

"Tämä on jatkuvaa kehitystyötä vaikkapa uuden visenttiaitauksen parissa. Sen on määrä valmistua ensi kesäksi. Onneksi meillä on oma saha, josta saadaan 20 kertaa 20 senttimetriä vahvaa aitamateriaalia."

"Esimerkiksi juuri visentit ja villisiat voitaisiin saada samaan tarhaan, jossa tilaa on enemmän, mutta eläimille tulee mahdollisuus vetäytyä turvaan tarvittaessa.

Kolmårdenin eläintarhasta Ruotsista on tarjottu Ähtärille visenttiurosta, joka voitaisiin saada hakea eläinpuiston huomaan ehkä jo tänä keväänä.

"Pääsisi näkemään Kolmårdeninkin, jossa en ole vielä käynyt. Paras motivaattori tässä työssä on se, että saa opettaa ihmisille eläimistä ja vaalia suojeluhankkeita. Lumileopardin kohdalla pystyttiin tekemään sitä aivan konkreettisesti."

Johannes Tervo
Lumileopardiuros Jamal hoitaa turkkiaan ja tarkkailee puistoa kotiluolansa suuaukolla.

Työhön kuuluu eläinasukkien hyvinvoinnin jatkuva seuranta päivittäin. Siinä Haapakoski luottaa eläintenhoitajien ammattitaitoon. "He tuntevat parhaiten eläinten eleet ja hyvinvoinnin."

Intendentti johtaa eläinpuiston kehittämistä ja on hoitajien esimies. Haastattelua seurasi valvontaeläinlääkärin vuositarkastusvisiitti.

Keskusteluihin hiljattain noussut vaijeriratahanke testattiin viime viikolla, kun yrityksen henkilökunta liukui karhuaitauksen yli.

"Karhut olivat kiinnostuneita tapahtumasta eivätkä osoittaneet stressin merkkejä. Eläinlääkäri katsoo järjestelyä ja lausuu mielipiteensä. Katsotaan, miten edetään, eläinten hyvinvointi edellä mennään. Karhut voivat turhauta katsoessaan ylimenoa riittävän monta kertaa. Ehkä eivät jaksa olla kiinnostuneita pitkään."

"Tärkeintä on ratkaista se, miten saada raha järkevimmin käytettyä eläinpuiston hyväksi: mikä on kiireisintä, kestävintä ja toimivinta vielä vuosien päähän", Haapakoski kiteyttää tehtäväänsä.

Haapakoski pohtii vaimon ja kolmen lapsensa kanssa muuttoa Jyväskylästä Ähtärin seudulle, jos vaimon työkuviot osuvat maaliinsa. Osa työpäivistä sujuu etänäkin. Harrastuksiin kuuluu pyörien huolto ja "rassailu".

"Meillä on sähköpyörät asiointia ja lasten kuskaamista varten. Keljonkankaan nousussa kehittyy miltei ylikuntoa, kun kiireessä hakee lasta."

Lue lisää:

"Virheitä ei voi tehdä, sillä pandanaaraan kiiman huippu kestää vain noin vuorokauden" – Ähtärin pandoilla tapaaminen "se mielessä" pääsiäisen aikaan

Johannes Tervo
Eläinpuiston takini, härkägemssi, seuraa vierailijoita ilman ujostelua.

Lue lisää

Katso videolta, mitä keminmaalainen metsästäjä miettii nykyisestä hirvijahdista – aikaisemmin matka passipaikalle oli pitkä taival

Hirvieläimet aiheuttavat yhä enemmän liikenneonnettomuuksia – ihmisten loukkaantumiset ovat samalla vähentyneet joka vuosi viimeisen kahdeksan vuoden ajan

Kauriit ja kettu levittäytyvät laajemmalle, norppa kärsii – ilmastonmuutos ei koettele Suomen riistaeläimiä tasapuolisesti – lämpöstressikin mainitaan

Hirvikärpänen parveilee nyt runsaana tietyillä alueilla, syynä runsasluminen talvi – laji kestää jopa 15 asteen pakkasen