Ihmiset & kulttuuri

Jääkärikenraali Antero Svensson joutui teloituttamaan omia miehiään, mutta vaihtoehtoja ei juuri ollut – häntä käytettiin komentajana taistelupaikoilla, joissa paine oli kovin

Parkanolainen ylivääpeli ja historiantutkija Jukka Kyösti muistuttaa, että Svenssonilla oli myös inhimillinen ja humaani puoli.
Rami Marjamäki
Jukka Kyösti on kirjoittanut viimeisen viiden vuoden aikana kolme sotahistoriallista tietokirjaa. Puolustusvoimien palveluksessa työskentelevä parkanolainen on itseoppinut historiantutkija. Minerva julkaisi kesäkuussa Kyöstin kirjoittaman Svenssonin elämäkerran.

Jukka Kyösti on kirjoittanut viimeisen viiden vuoden aikana kolme kehuttua sotahistoriallista tietokirjaa. Puolustusvoimien palveluksessa Niinisalossa räjähdesektorilla työskentelevä parkanolainen on itseoppinut historiantutkija.

"Varhaisin muistoni sotahistoriaan liittyen vie minut 1970-luvulle. Noin 10-vuotiaana poikasena löysin talomme vintiltä isoisäni Tampereen valtauksen 1918 muistomitalin. Tämä oli lähtölaukaus, joka synnytti palon historiantutkimiseen", Kyösti kertoo.

Hieman tämän jälkeen nuorukaista hämmästytti kotikylällä Parkanon Lapinnevalla toiminut saksalaisten varikko ja varastoalue. 1970-luvun puolivälissä jatkosodasta oli kulunut vasta 30 vuotta, ja alueen käyttö sotilastarkoituksiin oli vielä selvästi silmillä havaittavissa.

Jukka Kyösti harrasti monta vuosikymmentä sotahistoriaa, kunnes vuonna 2016 syntyi ensimmäinen kirja SS-upseeri Herkko Kososesta. Hän sai kovan työn tuloksena haltuunsa Kososen päiväkirjan ja arkiston.

Kyösti teki esikoiskirjansa "Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla" yhteistyössä Synnove Fromin kanssa. Minerva innostui ideasta ja kirja sai kustannussopimuksen. Kolme vuotta myöhemmin valmistui tykistöstä ja eversti Bror Kraemerista kertova teos.

Jukka Kyöstin uusin, kesäkuussa ilmestynyt, kirja käsittelee jääkärikenraalia ja Mannerheim-ristin ritaria Antero Svenssonia (1892–1946). Raisiossa kasvanut Svensson on itsenäisen Suomen menestyneimpiä rintamakomentajia.

Svensson oli Päämajan luottokenraali ja häntä käytettiin komentajana taistelupaikoilla, joissa paine oli kovin.

Svenssonin sisarenpoika on Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto MTK:n puheenjohtajana vuosina 1975–1994 toiminut Heikki Haavisto. Hän kannatti lämpimästi kirjahanketta ja Kyösti sai hyväksynnän projektilleen myös Svenssonin tyttärenpojalta Christian Jakovlewilta.

Svensson ei pitänyt varsinaista päiväkirjaa, mutta vastapainoksi Heikki Haavisto osasi kertoa paljon ainutkertaista tietoa Antiksi kutsutusta enostansa.

"Haaviston kokemuksen mukaan Svensson oli kotioloissa hyvin lämmin ja oikeudenmukainen ihminen. Olen käynyt kerran tapaamassa Heikkiä Raisiossa Hintsan kartanossa ja puhelimessa olemme jutelleet tuntitolkulla."

Kyöstin mukaan Svenssonilla oli kutsumus ryhtyä historianopettajaksi, mutta opiskelijatovereidensa yllätykseksi hänestä tuli upseeri. Sotilasura alkoi jääkärikoulutuksella Saksassa vuonna 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla ja Suomen sisällissodassa.

Antero Svenssonille vuoden 1918 sota oli tietenkin vapaussota. Hän nautti saadessaan ratsastaa eskadroonansa kärjessä hurraavan Helsingin sydämeen valkoisten voitonparaatissa.

Nuoren luutnantin tie vei Sotakorkeakouluun, josta valmistuttuaan hän toimi sotilasasiamiehenä Puolassa, Romaniassa ja Tšekkoslovakiassa 1930-luvun alussa. Ulkomaankomennus avarsi Svenssonin maailmankuvaa ja mikä Kyöstin mielestä tärkeintä pääsi luomaan suhteita myös Saksan upseereihin. Lasiin hän ei koskaan sylkenyt.

Suuret kaupungit olivat tuohon aikaan levottomia. Svensson joutui Varsovan keskustassa 1933 miesjoukon ryöstämäksi ja hakkaamaksi. Vanhat ratsumiestaidot kuitenkin pelastivat hänet pahemmalta. "Monesti hevosen selästä pudonneena Svensson oli oppinut kaatumaan oikealla tavalla."

Rami Marjamäki
Uusimman tietokirjan tekemiseen kului Jukka Kyöstiltä puolitoista vuotta. Niinisalon räjähdesektorin varajohtaja on käyttänyt kolmeen kirjaprojektiin lähes kaikki arki-illat ja viikonloput vuodesta 2015 lähtien.

Talvisodan alkaessa eversti Svensson komensi Karjalan kaartin rykmenttiä ja teki ensimmäisenä ilmoituksen Päämajaan sodan syttymisestä.

Sanoma kuului tiivistettynä: "Neuvostoliiton joukot ovat ylittäneet tänään kello 7.00 valtakunnanrajan. Omat etuvartiot ovat vetäytyneet asemistaan. Suojajoukkomme ovat parhaillaan ankarissa taisteluissa vihollista vastaan. Taistelut jatkuvat."

Jatkosodassa Svensson kunnostautui erityisesti Syvärinniskan ja Viipurinlahden sitkeänä puolustajana. Sortavalan valtauksesta hänet nimitettiin 16. elokuuta 1941 Mannerheim-ristin ritariksi numero 5.

Antero Svenssonin nimi nousee esiin Goran taisteluista kieltäytyneiden Voitto Ahomäen ja Toivo Mäkelän teloituksessa. Pikaoikeus tuomitsi Svenssonin divisioonaan kuuluneet miehet kuolemaan 20.12.1941. Tapaus on toiminut Väinö Linnan Tuntemattoman sotilaan vastaavan tarinan esikuvana.

"Nykyään ajatellaan ihan toisin "tärähtäneistä" sotilaista, jotka eivät pysy rintamalla linjassa. He saisivat varmasti psyykkistä hoitoa, mutta maailma oli 1940-luvulla toisenlainen."

Pikaoikeuden käyttö oli Kyöstin mukaan kova ratkaisu, mutta Svenssonilla ei ollut juuri vaihtoehtoa. Svensson antoi miehille useita mahdollisuuksia palata etulinjaan ja pastori yritti puhua heille järkeä yön aikana tuloksetta.

"Ilman kurinpalautusta joukkopako olisi voinut ryöstäytyä ja silloin olisi kuollut vielä enemmän suomalaisia kuin nämä kaksi teloitettua miestä."

Antero Svensson jätti itsestään kuvan ankarana komentajana, mikä liittyy Kyöstin mukaan osin hänen varhaiseen kuolemaansa vuonna 1946.

"Kovalla kurinpitäjällä oli myös humaani ja inhimillinen puoli. Svensson oli isällinen ja lupsakka hahmo, joka liikkui etulinjassa juttelemassa rivimiesten kanssa. Hänessä oli myös aimo annos maailmanmiestä."

Kiharatukkainen Svensson muistutti ulkoisesti hieman Antiikin Rooman sotapäällikköä. Antero Svensson oli kooltaan pieni, mutta fyysiseltä ominaisuudeltaan vankkarakenteinen isäntämiehen perustyyppi.

Rami Marjamäki
Kuvan vapaudenristit löytyivät myös Antero Svenssonilta.

Uusimman tietokirjan tekemiseen kului Jukka Kyöstiltä puolitoista vuotta. Niinisalon räjähdesektorin varajohtaja on käyttänyt kolmeen kirjaprojektiin lähes kaikki arki-illat ja viikonloput vuodesta 2015 lähtien.

"Monena viikonloppuna tein hommia aamukuudesta iltayhdeksään, ja usein söinkin tietokoneen ääressä. Paino on vähän noussut, kun kuntoilu on jäänyt laimin. En kadu mitään, tämä on pirun antoisaa. Vaimokaan ei ole valittanut."

Nyt Jukka Kyösti aikoo keskittyä perhe-elämään ja seuraavan kirjan aika on vasta eläkkeellä. Mielessä on tietokirjan tai jonkun mielenkiintoisen henkilön elämäkerran kirjoittaminen. Tänä keväänä Kansallisarkiston asiakirjoja tutkiessaan hänelle selvisi yllättäen kotitilansa värikäs historia.

Kyöstin tilan alku juontaa juurensa 1820-luvulle, jolloin tilan ensimmäiseksi omistajaksi tuli majuri Gustaf Fredrik Grönhagen (1782–1860). Hän palveli sotilaana Ruotsin kuningasta ja myöhemmin Venäjän tsaaria.

"Isoisoisäni Frans Salonen osti tilan vuonna 1901 ja muutti sinne perheineen Pomarkusta. Samalla hän vaihtoi sukunimensä perinteisesti tilan nimen mukaan Kyöstiksi. Kyöstin tila on ollut sukuni omistuksessa reippaat 120 vuotta."

Otsikkoa täsmennetty 22.6. kello 9.27.

Rami Marjamäki
Jukka Kyöstin mukaan jääkärikenraali Antero Svenssonin monipuolinen sotilaallinen koulutus, sosiaaliset taidot ja johtajaominaisuudet tekivät hänestä poikkeuksellisen kyvykkään komentajan. Kuvassa on M-22 kenraaliunivormu, jollainen oli myös Antero Svenssonilla

Jukka Kyösti

  • Ylivääpeli ja itseoppinut tietokirjailija Jukka Kyösti on syntynyt vuonna 1967 lypsykarjatilalla Parkanossa. Hän on kirjoittanut teokset Tykistökomentaja eversti Bror Kraemer (2019), Jääkärikenraali Antero Svensson (2021) sekä yhdessä Synnöve Fromin kanssa Suomalaisena SS-miehenä itärintamalla (2016).
  • CNC-koneistajana siviilissä 1980-luvulla työuransa aloittanut Kyösti siirtyi Puolustusvoimiin 1995. Tuolloin hän aloitti Parkanon pioneerivarikolla lataamotyöntekijänä.
  • Vuonna 1998 siirtyi sotilasammattihenkilön virkaan Koeampumalaitoksen Niinisalon Koeasemalle. Työskenteli 20 vuotta räjähdesektorissa taisteluvälinealiupseerina. Nykyään Jukka Kyösti on räjähdesektorin varajohtaja ja ylivääpeli Räjähdekeskuksen Niinisalon toimipisteessä.
  • Asuu Parkanon keskustan tuntumassa vaimonsa kanssa. Pitkän linjan sotahistorian tutkija.
  • Jukka Kyösti, Jääkärikenraali Antero Svensson 1892–1946, Mannerheim-ristin ritari 5, Minerva 2021, 392 sivua.
Lue lisää

Mikä on Suomen yleisin perhonen? Testaa tietosi MT:n visassa!

Mira Potkonen nyrkkeili olympiapuolivälieriin – "Nyt mennään eteenpäin"

Video: Näin piirrät hevosen helposti - "Hevonen on hyvin moniulotteinen ja ilmeikäs olento, jonka avulla voi esittää monenlaisia asioita"

Tuula Tenkanen seitsemänneltä sijalta mitalilähtöön, Kaarle Tapper varmisti paikkansa sunnuntain mitalipurjehdukseen