Ihmiset & kulttuuri

Tässäkö Suomen kallein myytävä maatila? Yli 500-vuotiaan linnan mukana on mahdollisuus hankkia tuotantotiloja ja peltoa – koetilan kohtalo on taas avoin

Suitian linna tunnetaan maatalouspiireissä. Kun yliopisto myi paikan, Antti Herlin oli Rehnbergin veljesten kanssa mukana kaupassa. Nyt linna on jälleen myytävänä.
Kari Salonen

Asuntoilmoitusten joukosta silmille hyppää kuva hätkähdyttävästä paikasta: Siuntiolaisesta linnasta.

Korkeuksiin kurkottava rakennus näyttää olevan peräisin kuin toisesta todellisuudesta.

Jylhästä julkisivusta katse liukuu hintapyyntiin: 4,8 miljoonaa. Kun puhutaan Suitian linnasta, ei puhuta mistään arkisesta.

Luulen ensin löytäneeni aiheena jotakin uutta, mutta vanhemmat kollegat tuntevatkin paikan.

Siuntiossa sijaitsevan Suitian linnan maine on maatalouspiireissä suorastaan legendaarinen. Se on monelle tuttu ajalta, jolloin linnan alueella oli vielä Helsingin yliopiston koetila ja lypsykarjaa.

21 vuotta sitten Suitian koetilalla otettiin käyttöön Suomen ensimmäinen lypsyrobotti. Nykyään kyseinen De Lavalin robotti löytyy Sarka-museon kokoelmista.

Suitian kohtalo oli vuosikausien vääntö ja koetilan säästämistä puolustettiin paikoin kiihkeästi.

"Käynti Suitian jaloja tuotantoeläimiä tervehtimässä on monen ihmisen viikon kohokohta", kirjoitti nimimerkki Uniikin kummi Maaseudun Tulevaisuudessa vuonna 2005.

Lopulta todettiin, että Viikin koetila sopi jo sijaintinsa puolesta alan tutkijoiden tarpeisiin Suitiaa paremmin.

Kun saavun linnan pihalle, nykyinen omistaja ja viljelijä Henrik Rehnberg on vastassa.

Tällä alueella hänellä riittää töitä. Rehnberg omistaa veljensä Gustav Rehnbergin kanssa myös 1800-luvun alussa osin Suitiasta lohkotun Gårdskullan tilan.

Omistukset ovat tehneet veljeksistä myös kiinteistöalan toimijoita, mutta valtaosa ajasta on mennyt silti maatilan töissä.

Veljekset omistavat edelleen satoja hehtaareja peltomaata. "Lähtökohtaisesti olemme viljelijöitä."

Henrik Rehnberg on tottunut esittelemään linnaansa, vaikka ei sen pitkästä historiasta kaikkia yksityiskohtia tiedäkään. Sitä ei juuri voi ihmetellä.

Yli 500 vuotta paikallaan seisseen rakennuksen ikä on jo itsessään hämmästelyn aihe.

"Jos koululaisryhmiltä arvuuttelee kuinka vanha linna on, vanhin arvaus on 300 vuotta."

Runko ja kellarihovit ovat satoja vuosia Suomenlinnaakin vanhempia.

Kari Salonen
Henrik Rehnberg omistaa Suitian veljensä kanssa. Alun perin kaupassa oli mukana myös Antti Herlin.

Nykyisillä omistajillaan Suitia on ollut vuodesta 2015. Vuosina 2007–2015 he vuokrasivat maatilatoiminnan yliopistolta.

MT uutisoi aikoinaan kartanon myynnistä yliopistolta yksityisomistukseen.

Koneen omistaja Antti Herlin ja Rehnbergin veljekset ostivat tilan maineen 11,7 miljoonan euron kauppahintaan.

Kauppa vaati tuolloin jopa eduskunnan hyväksynnän. Linna on ollut Rehnbergien suvussa aiemminkin, joten paikkaan oli myös siteitä.

Herlin luopui myöhemmin omistuksestaan.

Kari Salonen
Angus-karja on saanut lähteä Suitiasta. Tilat osoittautuivat liian pieniksi ja työmäärä liian suureksi. Nyt navetta on tyhjillään.

Toiminnan virittely ei ole sujunut ongelmitta.

Viime vuoden piti olla tapahtumien vuosi Suitiassa, mutta sitten tuli korona ja sotki suunnitelmat.

Tästä kesästä toivotaan vilkkaampaa. Kesäkahvila ja linnan opastetut kierrokset käynnistyvät heinäkuun alussa.

Myös varauksia tilaisuuksiin otetaan vastaan – ellei linnaa ehditä myydä sitä ennen.

Poikkeuksellista miljöötä on hyödynnetty myös elokuvissa ja tv-sarjoissa.

Viime vuonna kiinnostusta oli tavallista enemmän, kun ulkomailla kuvaaminen oli poissa laskuista.

Viimeisimpänä tiluksilla on kuvattu Karppi-sarjaa ja suositun Ivalo-sarjan kakkoskautta.

Yliopiston aikoihin tilalla asui lypsykarjaa. Sitä Rehnbergin veljekset jatkoivat muutaman vuoden ajan.

"Maidontuotanto Etelä-Suomessa ja tällaisissa tiloissa oli kuitenkin kannattamatonta."

He päättivät kasvattaa samoissa tiloissa angus-pihvikarjaa. Niitä tilan mailla oli ollut aiemminkin, 60-luvulle saakka. Eläimiä oli pari sataa päätä.

Laidunaikana tilanne menetteli, mutta talvisin haasteet kasvoivat. Vanhan koetilan lypsynavetat eivät taipuneet ison pihvikarjan tarpeisiin.

Vastaan tulivat lopulta sekä seinät että veljesten voimavarat. Työmäärä oli niin uuvuttava, että karjasta oli luovuttava.

Nyt tiluksilla ei ole enää edes kärpäsiä.

Pääskyt syöksähtelevät yhä päidemme yllä tyhjän navetan ulkopuolella, kenties ihmetellen mihin ötökät ovat kadonneet.

Hääjuhlien aikaan Suitian linnan puutarhan tarjoilupöydän luo pyrähtäneitä kärpäsiä ei ole ikävä, mutta karjan lähtö on silti merkittävä muutos.

Tilan jatkosta ei ole veljesten kesken täyttä yksimielisyyttä. Tyhjiksi navettoja Henrik ei haluaisi jättää.

Alueelle on kaavailtu esimerkiksi hevosavusteista terapiaa. Vuokralla oleva Nuorisokoti on juuri perustanut kanalan.

Kari Salonen
Suitian kartanotila on myytävänä. Laajimmillaan on mahdollista neuvotella linnan lisäksi koko entisen koetilan kartanokeskuksesta ja noin 90 hehtaarista peltomaata, jos ostajalla on niille tarvetta. Alueella on esimerkiksi talli, navetta ja hakelämpökeskus.

Tällä hetkellä myynti-ilmoituksessa lukee, että maata tulee Suitian kartanon tonttikaupan mukana 8,4 hehtaaria. Kokonaisuus on kuitenkin neuvoteltavissa.

Jos viljelyhaluinen ostaja löytyy, maiden suhteen voi löytyä joustoa noin 90 hehtaariin asti.

Esimerkiksi hevostoimintaan alue sopisi hyvin, Rehnberg pohtii.

Pääosassa on kuitenkin linna kauniine kulttuurimaisemineen. "Linna on liian hyvä ja liian kallis maatilan rakennukseksi."

Mikään ei toisaalta estäisi asumastakaan linnassa. Lämmin vesi tulee ja suihku on käytössä. Sisätilaa on toista tuhatta neliötä.

Vaikka yliopiston kausi jätti vähemmänkin mairittelevaa perintöä, tuon ajan ansiosta linna on kauttaaltaan kunnostettu.

Museovirasto ja yliopisto uudistivat linnan vuonna 1998 ja päivittivät tekniikan yliopiston tarvitsemalle tasolle. Huoneissa on esimerkiksi keskuslämmitys, sähkö- ja datapistokkeet ja ilmanvaihto.

Henrik Rehnberg vie meidät tottuneesti läpi linnan tärkeimpien tilojen.

Ritarisalin seinällä on valtava öljymaalaus, jossa linnan aikoinaan omistaneen August Wreden esi-isä antaa hevosensa kuningas Kaarle iX:lle taistelussa ja menehtyy. Kiitoksena teosta suku aateloitiin.

Vapaaherra August Wrede osti Suitian 1900-luvun taitteessa. Hän johti mittavia muutostöitä linnassa.

Yleensä rakennukset menettävät ajan myötä hohtoaan, mutta Suitian kanssa on käynyt toisin päin: se kunnostettiin nykyiseen loistoonsa vasta Wreden aikaan, kun linna sai uusgoottilaisen ja romanttisen ulkoasunsa.

Paikalla on myös synkempi puolensa historiasta. Suitian linnassa on taisteltu useaan otteeseen ja viimeisimmästä yhteenotosta on vain satakunta vuotta.

206 suojeluskuntalaista linnoittautui sisällissodan alkuaikoina Suitiaan ja punaiset piirittivät linnan. Tapahtumasta kerrotaan muistolaatassa.

Suitian seinistä suomen kieli ei ole kajahdellut kuin vajaat 50 vuotta.

Suomenkielisyys tuli tiluksille sotainvalidien ja heidän perheidensä myötä, kun pihapiiriin perustettiin aikoinaan sotainvalidien asuntola.

Henrik Rehnberg näkee ympärillään mahdollisuuksia.

"Linnan ainutlaatuisuus ja alueen potentiaali ei ole mielestämme avautunut sen valtiollisen omistusajan jälkeen."

Nyt linnaa markkinoidessa toiveissa on ostaja, joka olisi kiinnostunut ylläpitämään ja kehittämään paikkaa.

"Kelle tahansa tätä ei voi myydä. Vaikka raha ratkaisee, määrätty arvokkuus täytyy säilyttää."

Kehittämistä voisi tehdä joko yksin tai yhdessä Rehnbergien kanssa.

Linna on nähnyt monia vaiheita, mutta nukkunut myös Ruususen unta.

Nyt se halutaan pitää hereillä ja mukana maailman menossa.

Lue lisää

Korjaus

Kaikkia vesiensuojelukeinoja tarvitaan

Kasvukunto vaatii monipuolisia toimia

Kipsin aika ravinnevalumien ehkäisyssä on Ilkka Herlinin mielestä ohi – veli Antti Herlin on toista mieltä