Ihmiset & kulttuuri

"On tämä kumma kylä, kun ei edes maitopurkkia saa" – nämä sanat saivat merimies Tanja Sinervon ryhtymään sivukylälle kyläkauppiaaksi 17 vuotta sitten

Etätyö ja kotimaan vilkastunut matkailu näkyy kyläkaupassa. Syksyllä tulee kaikille kyläkaupoille taas hakuun kyläkauppatuki.
Eija Mansikkamäki
Pentti ja Ritva Rimpinen tulivat ostoksille 11 kilometrin päästä Skaftungista. ”Pirjon kauppa loppui meiltä kymmenisen vuotta sitten, ja tämä on nyt lähin. Tuon ottaisin tuolta, siinä on niin erikoiset kukkaset”, Ritva Rimpinen viittoilee Rosa Sinervolle.

Kun ajelee Merikarvialta Kristiinankaupunkiin, ennen pitkää vastaan tulee risteys, jossa seisoo kauppa – vanha kunnon auringossa kylpevä kyläkauppa. Paikka on Siipyy, presidenttipari Jenni Haukion ja Sauli Niinistön ja sittemmin myös opetusministeri Li Anderssonin (vas.) mökkipitäjänä tunnettu kylä ja eteläisin osa Kristiinankaupunkia.

Kyläkauppaa koristavat ulkona runsaat kukka-amppelit. Sisällä tiskin takana häärii omistaja Tanja Sinervo tyttärensä kanssa.

”Koronan vaikutus näkyi heti maaliskuussa 2020 siten, että tänne tuli ihan hirveästi väkeä ja olin ihmeissäni, kun tuli niitäkin, jotka yleensä käyvät vasta heinäkuussa. Nyt se on tasaantunut, mutta kotimaisia matkailijoita on vastaavasti todella paljon, mikä on tosi kiva asia!”

Tanja Sinervo ryhtyi kauppiaaksi 17 vuotta sitten, kun kauppa oli ollut suljettuna pari vuotta.

”En tuntenut seutua lainkaan, mutta kun kävimme tuttavan mökillä ja hän ihmetteli, että on tämä kumma kylä, kun ei edes maitopurkkia saa, aloimme pitää kauppaa. Meillä on 200 neliötä ja M-ketjun perusvalikoima plus kaikenlaista muutakin.”

Siihen saakka Sinervo oli työskennellyt miehensä kanssa merimiehinä laivojen keittiöissä yhteensä yli 40 vuotta.

Nyt Sinervon apuna on tytär Rosa Vadelma Sinervo, 16, joka on ollut jo useita vuosia kesätyössä kaupassa ja on hyvin perillä asioista. Hän osaa kertoa, että kukka-amppelit tulevat Kaj Svediltä Lappväärtistä ja kuinka kauppa vaihtoi Tarmosta isompaan M-ketjuun.

”Tämä on yhdistyneiden kauppiaiden ketju, eikä moni täälläpäin siitä tiedäkään. Olemme kuitenkin ainoa kauppa 20–30 kilometrin säteellä, ja samalla Pohjanmaan eteläisin, koska seuraavaksi vastaan tulee Satakunta. Härkmeren Ollila loppui viimeksi ja Skaftungin kauppa paljon aiemmin.”

Reipas Rosa ei kuitenkaan tähtää kauppiaaksi, vaan aloittaa syksyllä ruotsinkielisen sosiaali- ja terveysalan kaksoistutkinnon opinnot Turussa.

Siipyyn ruotsinkielinen nimi Sideby tarkoittaa sivukylää.

Suomessa on 192 kyläkauppaa, mutta kaupoista on kadonnut yli puolet viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana. Lasku jatkui myös viime vuonna, vaikka koronan kasvattama kotimaan matkailu ja etätyö kesäasunnoilla piristivätkin myyntiä, johtaja Ilkka Nieminen Päivittäistavarakauppa ry:stä sanoo.

”Myös monipaikkainen asuminen ja maallemuutto edellyttävät palveluita, joten kyläkauppojakaan ei ole varaa menettää”, hän muistuttaa. Kyliin muuttoa miettivällekin kaupan puute voi olla tärkein este.

Valtiovalta pyrkii turvaamaan ja edistämään maaseudun päivittäistavarakauppaa ja kylien elinvoimaa erityisen kyläkauppatuen avulla. Luken selvityksen mukaan tuki onkin koettu hyödylliseksi ja sillä on pidetty yllä ja myös monipuolistettu palveluita.

Maaseudun kyläkauppojen tuki on jaossa jälleen syksyllä. Tarjolla on enintään 20 000 euroa per hakija, yhteensä kaksi miljoonaa euroa. Hakua hallinnoi Ruokavirasto.

Syksyllä hakuun voivat osallistua muutkin kuin harvaan asutulla maaseudulla sijaitsevat kyläkaupat eli kaikki, joista matkaa seuraavaan kauppaan on vähintään 7,5 kilometriä.

Tanja Sinervon Siipyyn kyläkauppa sai 11 000 euron tuen edellisessä jaossa vuonna 2019.

”Kunnostin sillä taloa, koska tämä on jo sata vuotta vanha.”

Sinervon kauppa ja kahvila ovat kuitenkin hiljaisessa myynnissä Yrityspörssisivustolla. Hintaa on 79 000 euroa ja liikevaihdoksi ilmoitetaan 300 000–400 000 euroa.

”Jos on rahaa ja kätevä, talon yläkertaan saisi asunnon tai parikin.”

Siellä voisi asua kauppias tai vuokralaisia.

Lue lisää

"On voittajan fiilis" – rautiolaiset turvautuivat hyväksi havaitsemaansa keinoon ja lopettivat kylän kaupattoman kauden

Kiinnostaako kauppiaan ura maaseudulla? Enintään 20 000 euron kyläkauppatuki tulee jälleen haettavaksi maaseudun putiikeille

Kyläkaupat eivät ole historiaa

Kyläkauppias: "Kertaostojen koko on kasvanut" – Kyläkauppa on entistä useammalle pääostospaikka