Ihmiset & kulttuuri

Lumilingosta tuunattu ihmelaite imuroi järven mutapohjan puhtaaksi – moottori lautalle ja kola veden alle

Kun monet kaivavat talven tullen lumilingon esille, eräs pellepeloton nostaa omansa järven pohjasta ja laittaa talliin.
Jarkko Sirkiä
Keijo Nurmentaus Irrotti kolaosasta moottorin, joka kulkee omassa kehikossaan laitteen päällä maalla. Lautalla moottori jää pinnalle ja kola siirtyy veden alle.

Tätä tarinaa eivät ehkä kaikki usko, mutta se on tosi kuin vesi.

Nykyisellään Nurmentauksen perheen laiturilta voi polskahtaa veteen, sillä 10 metrin säteellä rannasta kaikkialla on kova pohja ja pari metriä vettä. Kymmenisen vuotta vettä oli vain puoli metriä, ja alla vähintään metri mutaa kaikkialla. Veneilemään tai uimaan oli turha yrittää, sillä muta imaisi sisäänsä kuin Molokin kita.

”Ruoppaus kaivurilla oli pois laskuista, sillä hienojakoinen muta olisi valahtanut traktorin kauhasta ja sekoittanut veden”, toteaa Keijo Nurmentaus.

Imuruoppaus oli ainut vaihtoehto. Urakoitsijoiden järeä kalusto olisi kuitenkin vaatinut puuston reilua harventamista.

Puuhakas mies kokeili kaupallista mutaimuria, mutta sen teho oli täysin riittämätön. Nurmentaus päätti tehdä sellaisen itse, sillä hän on nikkaroinut elämässään monenlaista ja ollut aina kiinnostunut koneista.

Päähän pälkähti, että saattaisikohan lumilingon valjastaa työhän ja imeä mudat pumpulla rantaan? Perinteinen moottori ei kestä vettä, joten oli turvauduttava ikivanhaan keksintöön, hydrauliikkaan.

”Erotin moottorin kolasta ja sijoitin sen ponttonien varaan tehdylle lautalle. Kuivalla maalla moottorin voi laittaa takaisin kolan päälle ja laitetta siirrellä helposti vetopyörien avulla”, kertoo Nurmentaus.

Lautalla moottori lepää erillisessä metallikehikossaan. Lisäksi lautalle mahtuu imupumpun moottori sekä hydrauliikka, joka siirtää moottorin energian veden alle linkoon.

Tärkeä muutostyö oli neljän metallitolpan asennus johteiksi lumilingon runkoon pystyasentoon. Lautassa ne käännetään pystyyn, ja painetaan pohjaan. Kola laskeutuu niiden varassa portaattomasti pohjaan aina kahden metrin syvyyteen saakka ja nousee takaisin lautalle.

Kolaan kiinnitetty potkuri työntää veden alla kolaa ja samalla yläpuolella olevaa lauttaa. Pehmeässä mudassa vetopyörät pyörisivät tyhjää. Niistä on apua vasta, kun mudan alta paljastuu kova maa.

Lauttaa ohjaillaan tukevalla seipäällä, joka työnnetään lauttaan kiinnitetyn metalliosan läpi pohjaan.

Jarmo Hankivaara
Lumilinko ajetaan omien pyörien varassa lautalle. Taustalla näkyy mudan poistoletku.

Imupumppu vetää mutaa pohjasta useita kuutioita tunnissa. Pumppu siirtää mutavellin kolmetuumaista putkea pitkin metsikköön, minne se pitää eristää suodatinkankaasta tehdyllä aidalla. Muuten muta valuu takaisin vesistöön.

"Mudan poistoputki lepää vedessä kellukkeiden päällä, jotta lautta pääsee vapaasti liikkumaan. Paineesta jäykkä letku vie muuten lauttaa eikä toisinpäin", mies opastaa.

Mutaa voi poistaa laitteella kerrallaan pohjasta noin 60 sentin siivuja, eli niin paljon kuin kolaan kerrallaan mahtuu. Parissa tunnissa työ etenee noin 30 metriä.

Etäällä rannasta on aina vene lauttaan kytkettynä. Näin rannalla voi piipahtaa kätevästi työn lomassa. Lautta ei karkaa, sillä kolaa parempaa ankkuria saa hakea.

Kolan sihdin edessä pyörii suurelta ruuvilta näyttävä osa, joka talvella syöttää lunta kolaan. Veden alla se pyyhkii kolan sihtiä puhtaaksi ja jyrsii mudassa olevia pikkuoksia. Muuten poistoputki tukkeutuisi minuutin välein.

Jarmo Hankivaara
Kola lasketaan metallitankoja myöten veteen. Sen vieressä olevaan metalliosaan laitetaan seiväs lautan ohjaamiseksi.

Kohtuuttoman kalliiksikaan homma ei tullut.

”Lumilinko maksoi 1 500 e, ponttonit 600 e, poistopumppu 1 000 e ja mudan poistoputki 500–700 e sekä lautan kansipuut ehkä pari sataa, Nurmentaus ynnäilee.

Hän muistuttaa hintalapun olevan jotain muuta, jos teräksiset muutostyöt lingon runkoon ja kansirakenteisiin joutuu ostamaan ammattilaiselta.

Vihdissä mökkeilevä mies on haudannut ajatukset keksintönsä kaupallisesta hyödyntämisestä, sillä laki sallii vesistön koneelliset kunnostustyöt lähinnä vain syksyisin. Aika on liian lyhyt yhden miehen liiketoimintaan.

Sen verran perehtyneisyyttä ja huolellisuutta laitteen käyttö vaatii, että lainaksikaan hän ei sitä anna. Naapuriapua on pyydetty ja annettu.

”Ja kyllähän tätä tarvitaan taas joskus omassakin rannassa, sillä muta tulee puhdistetulle alueelle takaisin hitaasti mutta varmasti.”

Lue lisää:

Katso video: Niittokone seilaa laineilla ja keräilylaite paahtaa perässä – näin katoaa kaislikko järvestä

Umpeutuvan järven kunnostus kiellettiin: "Meillä tuhotaan järvet, koska viitasammakko on eteläisessä Ranskassa uhanalainen"

Valkeisenjärveä kunnostetaan nostamalla 45 rysällistä särkikalaa kesässä – saalis heitetään hukkaan, koska jalostajat tarvitsisivat kalaa tasaisesti

Jarkko Sirkiä
Potkuri työntää kolaa veden alla.

Lue lisää

Viranomaisten kannustus vaihtui yllättäen vaatimukseen monen tuhannen euron luvasta ja järven kunnostus pysähtyi: "Kolmen vuoden työ meni hukkaan"

Peittääkö vesikasvusto uimarannan ulappaa? – Vielä ehtii ilmoittaa vesikasvien koneellisesta niitosta ely-keskukseen

"Etätyö on vienyt pohjan pakkokeskittämiseltä", sanoo MTK:ta ja Vihtiä johtava Viljanen, joka lyttää asuntorakentamisen tiivistämistavoitteet kehyskunnissa

Aiotko ruopata rantaa? Urakasta on ilmoitettava vähintään kuukautta ennen, muistuttaa ely-keskus