
Näin ensikertalainen onnistui villalankojen kasvivärjäyksessä – kotikeittiön tarvikkeet riittävät harrastuksessa pitkälle
Värjäys on mukavaa ja leppoisaa puuhastelua, jonka tuloksista saa henkilökohtaisen lahjan lähipiirin käsityöihmiselle.
Värjätyt langat ilahduttavat kauniilla sävyillään. Vaaleampi keltainen on värjätty granaattiomenan kuorilla, tummempi sipulinkuorilla. Kuva: Sanne KatainenJos harrastat käsitöitä ja ruuanlaittoa, ne yhdistyvät luontevasti lankojen kasvivärjäyksessä. Hauskinta on tietysti vielä kasvattaa tai poimia pataan laitettavat värjäysaineet itse.
En ollut koskaan kokeillut kasvivärjäystä. Uskaltauduin yrittämään Anna-Karoliina Tetrin ”Värjää ja neulo” -kirjan ohjeilla.
Kirjassa pataan laitetaan ruoka-aineiden kuoria ja värjäykseen sopivia sieniä, käpyjä ja tammenterhoja. Ruuaksi kelpaava kannattaa Tetrin mielestä mieluummin syödä.
Kirjaa selatessani masennun hieman. Ruskeita sävyjä tulee vastaan paljon, kirkkaita värejä vähemmän. Puutarhakukkien aika on jo ohi, lisäksi kevyiden kukkien keruun työläys arveluttaa. Verihelttaseitikillä värjääminen kiinnostaisi, mutta sen löytyminen tuntuu epävarmalta.
Päädyn kokeilemaan tuttuja ja turvallisia sipulinkuoria. Niillä olen värjännyt aiemmin kananmunia. Toiseen sävyyn testaan granaattiomenan kuoria.
Langat ja aluna, jota käytetään värin puretukseen eli kiinnitykseen, löytyvät helposti verkon lankakaupasta. Vaihtoehtoja eri materiaaleihin ja käyttötarkoituksiin on värjättävissä langoissa paljon.
Haluaisin kokeilla värjäykseen myös väriaineiksi kasvatettavaa krappijuurta ja morsinkoa, mutta niiden saatavuus on huomattavasti heikompaa.
Värjäyksen perusvälineet löytyvät helposti kotoa. Niihin kuuluvat teräskattilat, siivilä, vaaka, mitat ja lämpömittari.
Värin pureuttavaa alunaa ja värjättäviä lankoja lukuun ottamatta värjäysainekset löytyvät lähikaupasta ja keittiön kaapeista. Kuva: Sanne KatainenPerusvärjäyksen ohje on kirjan takaosassa ja värjäysainekset on esitelty vuodenajoittain sitä ennen. Kuvat ovat kauniita ja informatiivisia. Omat värjäystulokseni vastaavat niitä hyvin.
Tuntuisi luontevammalta, että perusohje olisi kirjan alussa mahdollisimman helposti löydettävissä. Sipulinkuorien ohjeessa kerrotaan mikrovärjäyksestä. Se on kiinnostavaa, mutta joudun loikkimaan kirjaa edestakaisin, koska haluan itse värjätä sipulinkuorilangat kattilassa.
Värjäys on loppujen lopuksi yksinkertaista, mutta ensikertalaista se tietenkin jännittää. Mittoja voi hieman soveltaa. Sipulinkuoreni eivät ole täysin kuivia eivätkä granaattiomenan kuoreni täysin tuoreita, laitan niitä siis reippaasti enemmän kuin kirjan ohjeessa.
Keittelen värjäysliemiä useamman tunnin ajan. On hauska nähdä, kuinka väri irtoaa kuorista.
Sipuli on helppo siivilöidä pois, mutta tuore granaattiomenan kuori on hajonnut muhjuksi. Käytän liemen kirkastamiseen suodatinpusseja, sillä en halua limaisia lankoja.
Mittaamme alunan yhdessä lasten kanssa ja lisäämme kattiloihin sen, langat ja vettä. Kasvivärjäys on lapsille hauskaa puuhaa, josta tulevat mieleen Harry Potterin taikaliemitunnit.
Kattilani ovat pienempiä kuin ohjeessa. Sidon toisen vyyhdin huolellisemmin kuin kaksi muuta, mutta kaikki pysyvät mukavasti kasassa.
Värjäysliemen lämpötilaa on seurattava tarkkaan, etteivät langat pääse kiehumaan. Kuva: Sanne KatainenVaikeinta värjäyksessä on lämpötilan hallinta. Annan lankojen kelliä lämpimässä vedessä pari tuntia ja nostan lämpötilan sitten 80–90 asteen välille. Sipulikattila on vaarassa kiehua ja viilennän tilannetta kylmällä.
Jätän kattilat vielä iltaan asti miedolle lämmölle ja annan lankojen jäähtyä niissä yön yli.
Hätäisen hommaa värjääminen ei ole. Jos aikaa ei ole paljon, värjäysliemen voisi keittää edellisenä päivänä ja langat värjätä seuraavana. Toisaalta etätöiden oheen värjäys sopii hyvin, siinä on vähän aktiivista tekemistä. Kirjassa on hyvät ohjeet myös kylmävärjäykselle, jolloin liettä ei tarvitse vahtia.
Lankojen huuhtominen puhtaiksi vie jonkin aikaa, viimeinen silaus annetaan etikkavedellä.
Langoistani tulee hyvin kauniit. Sipuli antaa kirkkaan keltaisen ja granaattiomena vaaleamman, pehmeän sävyn. Ne sopivat hienosti kultaiseen ruskamaisemaan ja talveen muistuttamaan kesän auringosta.
Aion kokeilla kasvivärjäystä uudelleen. Lankojen värjääminen sopii myös kaltaiselleni laiskalle neulojalle, langoista saa henkilökohtaisen lahjan lähipiirin käsityöharrastajalle.
Anna-Karoliina Tetri. Värjää ja neulo. Moreeni. 159 sivua.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
