Ihmiset & kulttuuri

Aaro Mäkynen, 72, pyörittää Lehmäjoella huoltoasemaa, josta löytyy apu kaikkiin konevaivoihin – "Mutta se, mikä minua huolestuttaa, on maatalous"

Lehmäjoen SEO maalla on Isonkyrön ainoa miehitetty huoltoasema, jonne tullaan kauempaakin.
Johannes Tervo
Lehmäjoen Huolto ja Baari on toiminut yli puoli vuosisataa ja korjannut lukuisat autot, traktorit, puimurit ja ruohonleikkurit. ”Tämon tälläästä katoavaa kansanperinnettä”, yrittäjä Aaro Mäkynen luonnehtii. Taustalla työntekijä Jukka Lintala korjaa Tarmo Karhun kanssa tämän vanhaa MAN-traktoria.

”Sisälle kun menee, oitis aistii vanhanajan tunnelman.” Näin kirjoitti eräs kävijä Lehmäjoen SEO:sta Facebookin Vanhat kunnon huoltoasemat -ryhmässä.

Paikka lienee myös MT:n lukijoiden muistissa, sillä tämä ei ole ensimmäinen juttu Aaro Mäkysen huoltamosta.

Mutta kerrataan silti. Aaro Mäkynen syntyi viisilapsiseen pienviljelijäperheeseen 72 vuotta sitten. Isä toimi seppänä ja korjasi maatalouskoneita Lehmäjoen entisen meijerin konehuoneessa, kunnes rakensi nykyisen huoltamon vuonna 1961.

”Muistan sen hyvin, sillä olin 12-vuotiaana pojankloppina tekemässä sementtitiiliä. Muutkin sisarukset olivat yrityksessä mukana, mutta minä jäin.”

Mäkysellä on menossa 56. vuosi. ”En ole ollut pois kuin sen verran, että kävin armeijan ja yrittäjäopiston ja yhtenä vuonna sairastin.”

Alkuaikoina tuloa tuli tasaisesti polttoaineen myynnistä, kahvilasta ja korjaamosta. Nyt korjaamo tuo yli puolet.

Kahvilassa näkyy väen väheneminen, mutta korjaamolla on vankka maine kaiken korjaavana pajana, ja sinne tullaan kauempaakin.

”Tällääsiä paikkoja, johna autoja oikiasti korjatahan ja hitsatahan, on vähän”, Mäkynen juttelee.

Varaosavalikoima on vaikuttava. Nippelilaatikoista löytyy kärkiä, kondensaattoreita ja suodattimia vanhempiinkin malleihin, ja korjaamossa häärivältä Jukka Lintalalta onnistuu kaikki jarruremonteista vikakoodien lukemiseen, ilmastointilaitteiden huoltoon ja renkaanvaihtoon.

”Vanhoja autoja kyllä piisaa. Niitä korjataan ja katsastus­remonttia tehdään avaimet käteen: meillä on mittauslaitteet ja annan lainaksi oman autoni, jotta omistaja pääsee töihin tai kotiin huollon aikana.”

Harva huoltaakaan enää omin päin, kun pakkasnesteetkin ovat merkkikohtaisia, Mäkynen sanoo.

”Meillä on kaikenväriset nesteet. Sen sijaan maatalous­koneet ovat uudistuneet ja korjaaminen vähentynyt, mutta niihinkin riittää rengastöitä. Isotkin renkaat onnistuvat.”

Täällä maalla autot kulkevat polttonesteillä.

”Sähköautoja ei ole yhtäkään, eikä minun elinaikanani tulekaan. Puutavararekat eivät kulje sähköllä. Volvo mainostaa, että yhdellä latauksella voi ajaa jopa 90 kilometriä, mutta eihän sellaisella tee täällä mitään! Jos lähtee käymään Seinäjoella tai Vaasassa, pitää kävellä loppumatka.”

Kumpaankin on matkaa 50 kilometriä.

”Mutta se, mikä minua huolestuttaa, on maaseudun tulevaisuus ja maatalous. Ajetaanko niitä tahallaan alas”, Mäkynen ihmettelee lannoitteiden hintojen nousua ja ilmastokeskustelua.

”Kuinka täällä tullaan pärjäämään? Suomen pinta-alasta on metsää 73,7 prosenttia eli metsää ja hiiltä sitovia puita on enemmän kuin muualla Euroopassa. Jos sikatalouskin ajetaan alas ja lihaa aletaan tuoda, kyllä siitä hiilijalanjälkeä tuloo.”

”Ja jos maanviljelijöiltä loppuvat rahat, ei ajella autolla ja toiminta kylälläkin hiipuu.”

Jatkajaa ei huoltamolle meinaa löytyä, sillä työ on sitovaa.

”Mennään tässä nyt päivä kerrallaan. Vaikka tämä menee taloudellisesti harrastuksen puolelle, minulle tämä on terapiahoitoa”, Mäkynen miettii.

”Sanoin lääkärillekin, että vaikka teen kuutena päivänä kymmenen tuntia töitä, saan joka päivä lähteä töihin, tavata ihmisiä ja keittää aika monta pannullista kahvia päivässä.”

Leipomo tuo pullaa, ja Mäkysellä on myynnissä maitoa, makkaraa ja muuta tarpeellista. Työmatkakin viereisestä omakotitalosta on mukavan lyhyt.

Etätyö ei ole tuonut uutta väkeä kylälle, koska koulua ja päivähoitoa ei enää ole. Kirkonkylään on kaavoitettu tontteja, toiveena saada Seinäjoen ja Vaasan välillä kulkevat asettumaan puoliväliin.

”Uusi kunnanjohtaja oli ensimmäinen, joka kiersi kaikki Kyrön yritykset ja kävi täällä sivukylälläkin. Hän yllättyi meistä ja metsäalan yrityksestä, että onko kunnassa tällaisiakin.”

”Maanviljelijöistä ja ympäristövouhotuksesta olen huolissani. Suomi on ainoa maa, jossa tulee valkoista lunta ja joka on ympäristön kannalta ihmiselle paras paikka maailmassa.”

Lue myös: Ensin lähti polttoaine, sitten kyläkoulu, pelikoneet, kirjelaatikko – Pitkän ajan maalaishuoltamo on saanut yhteiskunnalta monenlaista kapulaa rattaisiin, bensan katekin on kutistunut 30 prosentista viiteen

Johannes Tervo
Palvelu-kyltti pumppujen päällä kertoo, että Aaro Mäkynen rientää tankkaamaan itse asiakkaiden autot.

Aaro Esaijas Mäkynen

Syntynyt 14.1.1949 Isonkyrön Luoman kylässä.…Autonhuoltolinja 1967 Seinäjoen ammattikoulu, Yrittäjätutkinto 1972 Kauhavan yrittäjäopisto.…Pitää Lehmäjoen Huolto ja Baari -huoltamoa noin 300 asukkaan Lehmäjoen kylässä, 15 kilometriä Isonkyrön keskustasta. Yritys on kunnan ainoa miehitetty huoltoasema.…Jatkoi isänsä jälkeen huoltamo­yrittäjänä ensin vuodesta 1995 veljensä kanssa ja yksin veljen kuoltua vuonna 2005.…Harrastaa vanhoja autoja: Omistaa neljä Ford Mondeota. Romutti vuosi sitten 10 autoa, joista sai 20 000 euroa. Osti rahoilla edellytysten mukaan vähäpäästöisen kaasuauton, jolla ajaa itse ja tankkaa Kyrön viskitehtaalla.…Leski, aikuinen poika, joka auttaa tietoteknisissä töissä.

Lue lisää

Uutissuomalainen: Postipalveluista valitettiin viime vuonna lähes ennätystahtiin – korona yksi selitys

Timo Harakka tieliikenteen päästövähennyskeinoista: "Raskaan liikenteen ratkaisuksi kaasukäyttöisyys, rekoille biokaasu on varteenotettava ennen kuin puhutaan sähköistämisestä"

Tulevaisuudentutkija Tuomas Kuhmonen kannustaa maaseudun ihmisiä toiveikkuuteen – Tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa, sillä yhä useampi nuori haaveilee elämästä maalla

Ilmastokompensoitu kuluttaminen on yhä kuluttamista – "En halua olla tökkimässä autoni töpseliä seinään jokaisella pysähdyksellä"