Hernekeitto Honkapirtillä toi mieleen isoisän sotahistorian

Kaksikerroksinen Ruissalon Honkapirtti on jyhkeä hirsirakennus. Sen rakentajat olivat turkulaisista kootun jalkaväkirykmentti JR14:n aseveliyhdistyksen jäseniä. Kuva: PasiLeino

Hernekeitto ja pannari. Tuon klassikkoparin olen syönyt lukuisia kertoja Ruissalon Honkapirtissä, Turussa.

Kansanpuistossa, tammimetsien ympäröimä muhkea hirsirakennus tarjoilee seiniensä suojassa retkeilijöille ja ulkoilijoille läpi vuoden ruokaa ja kahvilan antimia.

Päivittäin pääruuaksi tarjolla on hernekeittoa, toisinaan vaihtoehtoisesti lihapullia ja perunamuusia tai karjalanpaistia.

Valintani venetalkoopäivän päätteeksi oli hernari ja pannari.

Iso avotakka tuo lämpöä ja tunnelmaa. Pirtinpöydissä on retkeilijöitä lapsineen. Taustalla soi Jätkän humppa, mikäpä muukaan.

Hernekeitto ei ole kalpea vegaaniversio, vaan sianliha tuo makua soppaan. Päälle sipulihakkelusta ja sinappia. Tuttu, maistuva annos.

Jälkiruuaksi pala pannukakkua ja sen päälle mansikkahilloa ja kermavaahtoa.

Honkapirtin hirsikerrat pystytettiin ensin Hukarin tukikohdassa Vienan Karjalan Uhtualla. Kuva: Jarkko Sirkiä

Jalkaväkirykmentti JR14:n vaakuna on kunniapaikalla Honkapirtin kahviossa. Kuva: Kimmo Lundén

Sotien jälkeen Vienan Karjalan Uhtuan ikihongista sodan muistoksi ja sotaleskien lohdutukseksi rakennettu Honkapirtti on osa Suomen sotahistoriaa.

Olen syönyt Honkapirtissä lukuisia kertoja. Vasta viime syksynä yhdistin pirtin historian siihen, että isoisäni oli sodassa palvellut samaisessa jalkaväkirykmentti JR14:ssa.

Jo edesmenneen Ragnar-pappani sotilaspassista selvisi, että myös hän oli sodan aattona ollut mukana Ahvenanmaan miehityksessä. Oolannin miehitys yhdisti mielessäni hänet JR14:n veteraaneihin. Tarkistus sotilaspassiin vahvisti asian.

Turkulaisista koottu JR14:n aseveliyhdistys rakensi suurikokoisen pirtin Vienan Karjalan Uhtuan ikihongista sodan muistoksi.

Pystytys Ruissaloon kaupungilta saadulle vuokratontille aloitettiin jo kesällä 1943. Johtuen Neuvostoliiton suurhyökkäyksestä kesällä 1944 valmista tuli vasta syksyllä 1944.

Honkapirtin historia kertoo, että talo oli osittain pystyssä jo Uhtuan länsipuolella Hukariksi nimetyllä maastonosalla 1942–1943. Sieltä se siirrettiin Turkuun rintaman paluukuljetuksina ja hirret numeroituina keväällä 1943.

Turun kaupunki luovutti nykyisen tontin rakennuksen uudelleen pystyttämiseksi.

Hernekeittoon sianliha tuo makua soppaan. Päälle sipulihakkelusta ja sinappia. Kuva: Kimmo Lundén

Honkapirtin yläkerrassa on valokuvanäyttely karttoineen. Huoneissa avautuu tarina miehistä, jotka kiersivät Suomen ympäri sotatoimissa Ahvenanmaalta Jäämeren rannoille ja sieltä Vienan ja Laatokan Karjalaan. Se kertoo silloisen Suomen rajoilla taistelleesta joukko-osastosta ja pirtin rakentamisesta.

Ahvenanmaalle rykmentti siirrettiin aluksi, koska pelättiin Neuvostoliiton maihinnousua. Varsinaissuomalaisten sotatie jatkui mantereelle paluun jälkeen junalla 1941 Petsamon Jäämeren rannikolle saksalaisille alistettuna.

Osasto oli todennäköisesti ainut suomalainen joukko-osasto joka taisteli jatkosodan aikana länsiliittoutuneita vastaan. Briteillä oli kaksi lentotukialusta lähellä Karhusaarta. Niiltä nousseet brittikoneet pommittivat Liinahamarin satamaa, jonka lähellä myös turkulaisten majoitusalue sijaitsi. Petsamon pommitusten aikaan Suomen ja Iso-Britannian diplomaattisuhteet olivat vielä voimassa.

"Sodan Britannia julisti Suomelle vasta itsenäisyyspäivänämme 1941", kertoo JR14:n historiikki.

Iso avotakka tulineen kutsuu vieraat sisään pirtinpöytiin ja penkeille avaraan Honkapirttiin. Kuva: PasiLeino

Petsamosta joukko-osaston I ja II pataljoonat siirrettiin Pohjois-Vienan Kiestinkiin. Rykmentti menetti marraskuun 1941 suurtaistelussa paljon miehiä.

I-pataljoona lakkautettiin syyskuussa 1942 ja muodostettiin yksi vahvennettu pataljoona.

Sadat miehet olivat jo kaatuneet tai haavoittuneet. Leskien ja sotaorpojen tukemiseksi päätettiin rakentaa vienalaisen tyylin mukainen Honkapirtti, jonka pystytys alkoi kesällä 1943.

Kirves paukkaa , puuta haukkaa, pokasaha soi.

Sitä se rakennustyövarmasti oli tuolloin. Käsipelillä hirsikerta toisensa päälle nousi Ruissalossa. Ja jollain konstilla ne tukit Karjalasta oli välirauhan aikana kuljetettu Ruissaloon Vienan Karjalasta.

Miehet koottiin vielä kerran sotatoimiin Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua kesäkuussa 1944. JR14:n jäljellejääneistä joukoista kerätty erillinen pataljoona 11 siirrettiin Laatokan Karjalaan josta se vetäytyi taistellen. Aselevon solmimisen jälkeen syyskuussa 1944 erillinen pataljoona siirtyi Ilomantsiin rajanvalvontaan.

Marraskuun alussa lähti miesten kauan odottama juna Turkuun, jossa heidät kotiutettiin. JR:14:n sotatie oli kestänyt kolme vuotta ja viisi kuukautta.

Kansanpuistossa, tammimetsien ympäröimä muhkea hirsirakennus tarjoilee seiniensä suojassa ulkoilijoille läpi vuoden ruokaa ja kahvilan antimia. Sekä katsauksen Suomen sotahistoriaan.

Ruissalon Honkapirtin kahvilaa ja kokoustiloja operoi Sunborn Restaurants. Pirtti on avoinna joka päivä kello 11–17.

Rakennus on nykyisin Turun kaupungin omistuksessa.

Kahvilaravintola Honkapirtti, Albert Ravilan raitti, Ruissalo, 20100 Turku

Lue aiheesta lisää: "Valtiota täytyy huijata aina kun voi!" Emeritus ylipuutarhuri hauskuutti Neuvostoajan venäläisiä Honkapirtti-tarinallaan