Uskoisiko tätä? Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet yli neljänneksen vuodesta 2003

Suomessa on 822 apteekkitoimipistettä. Pienin apteekki toimitti vajaat 9 000 reseptiä vuonna 2020, kun keskimäärin apteekki toimitti 74 100 reseptiä. Kuva: Sanne Katainen

Lääkehinnat ovat laskeneet samaan aikaan, kun muut hinnat ovat nousseet. Kuva: Timo Filpus

Reseptilääkkeiden kuluttajahinnat ovat laskeneet lähes 15 prosenttia kymmenessä vuodessa ja vuodesta 2003 liki 30 prosenttia. Vuodesta 2012 elintarvikkeiden hinnat ovat nousseet kymmeneksen ja taksimatkat ovat kallistuneet roimasti, yli 30 prosenttia. Keskimäärin kuluttajahinnat ovat nousseet kymmenessä vuodessa reilut 11 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen hintakehitystiedoista.

Reseptilääkkeiden kuluttajahintojen laskun syynä on lääkevaihto ja lääkkeiden viitehintajärjestelmä, jotka otettiin käyttöön vuonna 2003 ja 2009.

Myös lääkkeiden tukkuhinnat ovat laskeneet. Apteekit eivät voi itse hinnoitella lääkkeitä, vaan lääkkeen vähittäishinta apteekissa on laskettava valtakunnallisesta tukkuhinnasta valtioneuvoston lääketaksa-asetuksen mukaisesti.

Huhtikuun alussa tähän on tulossa muutos. Apteekki voi antaa alennusta itsehoitolääkkeen lääketaksan mukaisesta hinnasta. Alennus ei saa kuitenkaan olla enempää kuin apteekin saama kate eli alle tukkuhinnan lääkkeitä ei saa jatkossakaan myydä

Reseptilääkkeiden kuluttajahinnoissa eli omavastuissa näkyy alkuvuonna nousu, joka johtuu alkuomavastuista, ja loppuvuonna näkyy lasku, joka johtuu taas vuosiomavastuiden täyttymisestä. Kela maksaa lääkekorvauksia vasta sen jälkeen, kun asiakas on ensin itse maksanut 50 euroa korvattavista reseptilääkkeistään vuoden alusta lukien. Kun lääkekatto eli vuosiomavastuu (592,16 euroa) tulee täyteen, asiakas maksaa jokaisesta korvattavasta valmisteesta vain 2,50 euron omavastuun.

Tuoreimman lääketilaston mukaan lääkekorvauksia sai vuonna 2020 kaikkiaan 2 953 500 henkilöä, joille 2 168 295 000 euron lääkekuluista maksettiin korvauksia yhteensä 1 634 903 000 euroa.

Omavastuita jäi siis maksettavaksi 533 392 000 euroa, joten keskimääräinen korvaus henkilöä kohti oli 554 euroa ja keskimääräinen omavastuu 181 euroa. Kaikkiaan korvattavia lääkkeitä osti 3 730 000 suomalaista, joista osan lääkekustannukset jäivät alle 50 euron alkuomavastuun, eikä heille siten maksettu korvauksia. Vuosiomavastuun (577,66 euroa vuonna 2020) ylitti 294 600 kansalaista.

Lääkekustannuksia ja Kelan lääkekorvausmenoja kasvattavat uudet ja kalliit biologiset lääkkeet. Niistä monille on jo saatavilla hinnaltaan edullisempi kaltaislääke eli biosimilaari, joiden käytön lisäämisellä voitaisiin säästää lääkekuluissa kymmeniä miljoonia euroja vuodessa.

Apteekkariliitto ehdotti viime syksynä, että biosimilaarien käyttöä edistettäisiin ottamalla biologiset lääkkeet mukaan apteekkien toteuttamaan lääkevaihtoon. Liiton mukaan näin voitaisiin saada aikaan huomattavia säästöjä terveydenhoitomenoihin. Hallitus on päättänyt rahoittaa hoitajien palkkaamista muun muassa lääkesäästöillä.

Lue myös:

Lakiuudistus uhkaa pienten apteekkien olemassaoloa – "On noussut huoli, säilyykö apteekki lähipalveluna"

Lähiapteekki on toistaiseksi suojeltu palvelu – lääkealan uudistuksessa se saatetaan kyseenalaistaa