Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Kotimaa

Lakiuudistus uhkaa pienten apteekkien olemassaoloa – "On noussut huoli, säilyykö apteekki lähipalveluna"

Lääketaksa-asetuksen samanhintaisuusperiaatteesta luopumisella olisi maaseudun apteekkarien mukaan kohtalokkaat seuraukset.
Petteri Kivimäki
Kannonkosken apteekin apteekkari Marli Andersin ja Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto korostavat, että apteekkien keskeinen tehtävä on jakaa tietoa ja ohjeistusta asiakkaille pelkän lääkejakelun lisäksi.

Suomen koko maan kattava apteekkiverkosto on vaarassa supistua tulevina vuosina. Erityisen uhan alla ovat pienet maaseutuapteekit.

"Toimialan suurin huoli liittyy maankattavan lähipalveluverkoston säilyttämiseen ja turvaamiseen. Suomalainen lääkehuoltojärjestelmä on rakennettu sen varaan, että kaikilla suomalaisilla olisi kaikkialla Suomessa edes yksi paikka, jossa he voivat saada tarvitsemansa lääkkeet ja kohdata terveydenhuollon ammattilaisen erillisiä maksuja maksamatta ja aikaa varaamatta", Apteekkariliiton yhteiskuntasuhdejohtaja Touko Aalto sanoo.

Lääkkeen hinta on sentilleen sama Suomen kaikissa apteekeissa, sillä valtioneuvosto päättää vähittäishinnan lääketaksa-asetuksella. Asetus määrittelee lääkkeen vähittäishinnan valtakunnallisesti käytössä olevan tukkuhinnan perusteella, eivätkä yksittäiset apteekit saa muuttaa hintoja.

"Osana hallituksen esitystä lääkelain uudistamiseksi pöydällä on lääketaksa-asetuksen uudistaminen siten, että lääkkeiden samanhintaisuusperiaatteesta luovutaan. Tässä on valtavia riskejä pienten maaseutuapteekkien kannalta", Aalto toteaa.

"Nykyisellä järjestelmällä huolehditaan siitä, että pienimmätkin apteekit pysyvät mukana ja apteekkiverkko maan kattavana. Lääketaksa-asetuksen samanhintaisuusperiaatteen purkaminen mahdollistaisi suurille apteekeille tavan kasvattaa markkinaosuuttaan itsehoitolääkkeiden hintojen alentamisen kautta, joka heikentäisi ratkaisevasti pienten apteekkien kannattavuutta, ja olisi niille pahimmillaan kuolinisku."

Samoilla linjoilla on Jyväskylän kupeessa sijaitsevan pienen Säynätsalon apteekin apteekkari Klaus Lantela.

"Lääketaksajärjestelmä takaa nykymuodossaan pienten apteekkien elinvoimaisuuden. Esillä olevilla uudistuksilla voisi olla radikaalejakin vaikutuksia apteekkiverkostoon", Lantela pohtii.

"Jos systeemiä lähdetään uudistamaan siihen suuntaan, että pienten apteekkien pudotuspeli käynnistyy, niin huomattavalta määrältä ihmisiä apteekkipalvelut karkaavat läheltä kauas. Heidän joukossaan on paljon ikäihmisiä, jotka erityisesti tarvitsevat lähellä olevaa apteekkia", Lantela kiteyttää.

Korona-aika on hieman lisännyt asiointia Säynätsalon apteekissa.

"Varsinkin silloin kun oli rajoituksia, ihmiset selvästi välttivät asiointia isoissa kauppakeskuksissa ja mieluummin käyttivät pienten apteekkien palveluita. Täällä Säynätsalossa oman apteekin palveluita käytetään muutenkin kiitettävän ahkerasti."

Touko Aallon mukaan apteekkien toimintaedellytyksiä uhkaavat lisäksi valtion apteekkeihin kohdistamat ylimitoitetut lääkesäästötavoitteet sekä verkkopalveluiden kehittäminen lähipalvelujärjestelmän kustannuksella.

”Apteekkitalouden osuutta lääkehuollon kustannuksista halutaan pienentää. Kuitenkin samalla olisi huolehdittava siitä, että palveluiden ja lääkkeiden saatavuus ja saavutettavuus eivät vaarannu. Yhtälö on vaikea", Aalto kertoo.

Hän korostaa, ettei apteekkiasiointia saa jatkossa kehittää liikaa vain verkon ehdoilla.

"Silloin jätetään huomioimatta eniten palveluita tarvitsevat ihmisryhmät, kuten monisairaat ja ikäihmiset. Monilla vanhemmista ihmisistä ei ole verkkopankkitunnuksia tai edes omaa tietokonetta."

Pohjoisessa Keski-Suomessa sijaitsevan 1 300 asukkaan Kannonkosken ikärakenne on vanhusvoittoinen.

"Lääkäripalvelut ovat täällä saatavilla vain kahtena päivänä viikossa, mutta apteekkipalvelut kuutena päivänä. Paikalliset pitävät apteekkia erittäin tärkeänä lähipalveluna. Keskusteluissa esiin on noussut myös huoli siitä, säilyykö apteekki lähipalveluna. Seuraavaksi lähin apteekki sijaitsee 35 kilometrin päässä", apteekkari Marli Andersin sanoo.

Andersin huomauttaa, että lääkejakelun ohella apteekeissa annetaan asiakkaille tietoa lääkkeistä ja itsehoidosta.

"Tällaisen pienen apteekin etuna on, että asiakkaiden koko lääkityksen kirjo on tiedossa ja asioihin pystytään tarvittaessa puuttumaan. Voidaan jakaa tietoa, ohjeistaa lääkkeiden käytössä ja myös tarvittaessa ohjata lääkäriin kun nähdään, että omahoidon keinot eivät enää riitä."

Lue lisää

Monipaikkaisuuteen uskova citymaalainen valittiin Suomen Kylät ry:n toiminnanjohtajaksi

Maaseudun tulevaisuus on kaupunkilaisten käsissä

Uuden asumisen äärellä

Maaseudun tyytymättömyys Yleen yllätti hallintoneuvoston puheenjohtajan: "Muutos on niin suuri"