Ihmiset & kulttuuri

Tytti Määttä palasi Helsingin ruuhkista Kainuun puolestapuhujaksi: "Ei etelästä mikään työntänyt pois, mutta veto oli kovempi tänne"

Ihmiset & kulttuuri 23.02.2018 Kuhmo

Maaseudun elinvoimaisuutta ja arkea korostava Määttä luki itsensä maatilalta maisteriksi. Hän on huolissaan siitä, että nykynuorten mahdollisuus samaan rapautuu.


MISKA PUUMALA
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä pitää maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua keinotekoisena. Tilastotietojen valikointia hän ei pidä keskusteluna vaan poteroiden syventämisenä. ”Ratkaisukeskeisyys vähentäisi vastakkainasettelua.”
Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä pitää maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelua keinotekoisena. Tilastotietojen valikointia hän ei pidä keskusteluna vaan poteroiden syventämisenä. ”Ratkaisukeskeisyys vähentäisi vastakkainasettelua.”
MISKA PUUMALA
Yrjö Haverinen pysähtyi tarinoimaan kaupunginjohtajan kanssa. Kunhan muilta kiireiltään ehtii, Määtällä on ollut tapana tavata kuntalaisia aamukahvilla.
Yrjö Haverinen pysähtyi tarinoimaan kaupunginjohtajan kanssa. Kunhan muilta kiireiltään ehtii, Määtällä on ollut tapana tavata kuntalaisia aamukahvilla.

Vaalalaisen maatilan ovella lähtöä teki nuori nainen. Käsissä oli kaksi kassia täynnä tavaraa.

Ylioppilaslakin hän oli lukenut ohimoille aiemmin samana vuonna. Opintaival oli jatkumassa toisella puolella Suomea Turussa yhteiskunta- ja taloustieteiden parissa.

”Sanoin isälle, ettei tarvitse auttaa kassien kanssa, vaan minä lähden nyt. Sitähän oli kuitenkin aikuinen, kun oli saanut käydä lukion omalla paikkakunnalla.”

Niin Tytti Määttä lähti maailmalle. Pintapuolisesti hän vaikutti tilastolliselta mallitapaukselta maaseudun nuoresta, joka lähtee opiskelemaan ja työllistymään isoon kaupunkiin. Opintovuosina aukeni ura ensin ylioppilaskunnassa, sitten kaupunginvaltuustossa. Valmistumisen jälkeen löytyi asiantuntijatyö Helsingistä.

Pian valmistumisen jälkeen hän kuitenkin palasi Kainuuseen.

”Olin tentteihin lukiessa havahtunut siihen, että minulla oli valtava ikävä pohjoiseen Suomeen”, hän kuvailee.

”Ei etelästä mikään työntänyt pois, mutta veto oli kovempi tänne.”

Määttää vetivät pohjoiseen luonto, rauhallisuus ja työ. Hän toimi Vaalan kunnanjohtajana syksystä 2009 viime vuoden loppuun. Tammikuussa hän aloitti työn maakunnan toisella laidalla Kuhmon kaupunginjohtajana.

Molemmissa töissä hän on profiloitunut maaseudun puolestapuhujana. Vuoden alussa hän puuttui siihen, miten maaseudusta puhutaan aluepolitiikan kohteena: ”asuttuna pidettynä” tavallisen elämän sijaan.

Maaseutua ja kaupunkeja hän ei kuitenkaan pidä toisilleen vastakkaisina.

”Kaupunginjohtajana näen, että esimerkiksi Jan Vapaavuori tekee omaa työtään ajaessaan Helsingin asiaa”, Määttä sanoo.

”Kaupunkien kehittämispolitiikka ei kuitenkaan saa olla keskittämispolitiikkaa. Siinä on ero.”

Määttä on huomannut, että maaseudun asukkaat eivät aina itsekään käsitä, kuinka paljon töitä he tekevät kotialueensa eteen. Aivan kuten kaupungeissa, ihmiset käyvät töissä, maksavat veroja ja toimivat yhdistyksissä.

”Vapaa-ajan asukkaat opettavat, miten arvostetaan omaa kotiseutua. Mökkiläiset tulevat aina innokkaina ja näkevät hyvät puolet kaikesta.”

Kaupunkien ja maaseudun välistä vastakkainasettelua vähentäisi Määtän mukaan aito kiinnostus erilaisiin elämäntapoihin. Itse hän jakaa arkeaan muun muassa Twitterissä ja muissa sosiaalisen median kanavissa.

Tammikuun puolivälissä Määttä kehotti Twitterin käyttäjiä seuraamaan hänen päivityksiään, mikäli he haluavat tietoa maaseudun arjesta. Laajasti huomattu ilmoitus poiki nipun uusia seuraajia ja haastattelun Helsingin Sanomiin asti.

Alkuvuoden aikana kaupunginjohtaja on jakanut muun muassa tietoja edustustehtävistä, lasten hiihtoharrastuksista, sähkökatkoihin varautumisesta, potkukelkalla kuljettavista työmatkoista – sekä ulkohuussin käyttämisestä.

Määttä perheineen muutti Kuhmossa aluksi mökilleen. Se on ympärivuotisesti asuttava, mutta sisävessa puuttuu toistaiseksi. Huussin käyttö ei ole häirinnyt sen pahemmin perheenjäseniä kuin naapureitakaan, joista lähin on puolentoista kilometrin päässä.

”Tehokas ilmastointi. Voi ihailla tähtitaivasta, kun jättää oven auki. Voi jättää oven auki”, Määttä listasi huussin parhaita puolia Twitterissä pian seuraamiskehotuksen jälkeen.

Politiikan ovet Määtälle puolestaan aukenivat opiskeluvuosina Turussa. Opiskelija-aktiivia kysyttiin kesken vaalikauden varajäseneksi Turun kaupungin joukkoliikennelautakuntaan.

Määtästä tuli usein poissaolevan varsinaisen jäsenen aktiivinen tuuraaja – ja seuraavissa vaaleissa kaupunginvaltuutettu keskustan listalta.

Keskusta on suuri puolue, jolla on isoissa kaupungeissa pieni kannatus. Tämä oli innokkaan nuoren valtuutetun etu. Pienessä ryhmässä sai ottaa paljon vastuuta.

Osaamisen kanssa kasvoivat verkostot. Kun opiskelijakaverit etenivät urillaan ja Määttä tutustui uusiin ihmisiin, hänen tuttavapiiriinsä kertyi poliitikkoja, ministeriöiden työntekijöitä, tutkijoita, toimittajia ja eri alojen ammattilaisia. Eliittinä Kuhmon kaupunginjohtaja ei kuitenkaan itseään pidä.

”Olen maatalon tyttö, olen itse lähtenyt opiskelemaan ja itse kaikki suhteeni luonut. Onhan siinä kova työ, jota kukaan ei ole puolestani tehnyt.”

”Vanhempien viesti on aina ollut, että kannattaa opiskella, vaikka tilan töitä on saanut tehdä paljon vapaa-ajalla. Kun kouluun meni, se on vähän kuin lomalle olisi mennyt.”

Kaupunginjohtaja pitää hienona, että Suomessa on yhteiskunnallisia vaikuttajia eri taustoista. Siitä hän kiittää yhdenvertaista koulutusjärjestelmää.

”Isoimpana asiana näen sen, että pystymme asuinpaikasta ja vanhempien varallisuudesta riippumatta turvaamaan mahdollisuuden kouluttautua ja menestyä.”

Siksi hän on huolestunut siitä, että matala koulutustausta on alkanut periytyä: ”Ihmiset, joiden vanhemmilla ei ole sopivaa taustaa, eivät lähde kouluttautumaan.”

Passivoitumista luo moni tekijä, esimerkiksi koulutusverkoston harventaminen, kun monet oppilaitokset sulkevat sivutoimipisteitään. Yliopistokaupunkeihin on Kuhmosta usean tunnin matka.

Tytti Määttä on silti optimistinen, että opetus voi olla saavutettavissa.

”Jo silloin, kun minä olin Vaalan lukiossa, saimme filosofian opetusta Helsingin yliopistosta videoneuvotteluyhteyksin”, Määttä muistelee.

Samalla hän korostaa, että laajakaista on muun infrastruktuurin ohella tärkeä tekijä maaseudun saavutettavuudessa. Saavutettavuus toimii tässäkin molempiin suuntiin, eli maaseutu ei olisi passiivinen vastaanottaja.

”Etäopetusta voidaan tarjota muualtakin kuin isoista keskuksista. Kuhmossa voisi olla vaikkapa mekaanisen puuteollisuuden koulutusta, joka tehdään yritysympäristössä.”

Uuteen työhön perehtyminen Kuhmon johdossa on pitänyt Määtän kiireisenä. Stressaavalta hänen arkensa ei kuitenkaan tunnu.

”Kalenteri on kyllä täynnä, mutta Etelä-Suomessa oli enemmän kiireen tuntua. Jos myöhästyi bussista, se tuntui isolta asialta, vaikka seuraava tuli viiden minuutin päästä.”

Vapaa-ajalla Määttä rentoutuu liikkumalla. Toisaalta hän saattaa rytmittää kiireistä työpäivää kohtaamalla kuntalaisia.

”Vaalassa minulla oli sellainen tapa, että kävin silloin tällöin aamulla kahvilla. Siinä tapasi varsinkin vanhempia ihmisiä, jotka tykkäsivät tulla juttelemaan.”

Kuin todisteeksi haastattelun keskeyttää eläkeikäinen mies, joka aamuisessa kahvilassa kyselee kaupunginjohtajan sopeutumisesta Kuhmoon. Kuulumisia tasataan kymmenen minuuttia ennen kuin haastattelu pääsee jatkumaan. Määttä ei ole kohtaamisesta moksiskaan.

”Väärät tiedot eivät leviä niin helposti, kun puhuu asiat selväksi”, hän toteaa kahvikohtaamisistaan.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT