Suosikkinuken esikuva oli saksalaisissa tupakkakaupoissa myytävä polttarilelu

Näyttelyn viimeisessä huoneessa kävijät saavat kirjoittaa ylös omia Barbie-muistojaan. Näyttelypäällikkö Minerva Keltasen suosikki näyttelyssä on vuoden 1970-luvulla julkaistu nukke, jolla hän on itsekin leikkinyt. Kuva: Juho Leskinen

Kansallismuseon kattomaalauksessa Väinämöinen uhkaa miekka kädessään Louhea. Värit ovat hillityt, ja mielessä pauhaavat kansallisromanttiset kappaleet.

Kun katseensa laskee katosta takaisin alas, muuttuu tunnelma täysin. Kansallismuseon aulaan on pystytetty vaaleanpunainen portti, jonka yläpuolella hehkuu koukeroisin kirjaimin Barbie.

Näyttelyhuoneet avautuvat kimmeltävinä ja räiskyvän pinkkeinä. 450 Barbie-nukkea on saanut ansaitsemansa näyttämön.

"Yksi strategiamme on olla ajankohtainen keskustelija, ja Barbie on selkeästi aihe, joka on nostanut paljon kysymyksiä ulkonäöstä, leikkikalun merkityksestä ja niin edelleen. Minusta se sopii erinomaisesti museomme profiiliin", sanoo näyttelypäällikkö Minerva Keltanen.

Aiemmin Italiassa ja Espanjassa esillä ollut näyttely juhlistaa ensi vuonna 60 vuotta täyttävää nukkea, jota myydään jossain päin maailmaa kolmen sekunnin välein.

Jo silloin osa sisäänostajista kavahti, että Barbie on niin aikuismainen pin up -nukke.

Ikonisen nuken äitinä voi pitää Ruth Handleria. Leluvalmistaja Mattelilla työskennellyt Handler huomasi, että hänen Barbara-tyttärensä leikki mieluummin paperinukeilla tai lehdistä leikatuilla filmitähtien kuvilla kuin perinteisillä vauvanukeilla. Tyttöä ei kiinnostanut hoivaaminen, hän halusi mieluummin haaveilla kaikista niistä asioista, joita voisi aikuisena tehdä.

Kun perhe matkusti Eurooppaan, Handler löysi Saksasta Bild Lilli -nuken. Sitä myytiin tupakkakaupoissa lahjaksi polttareitaan juhliville miehille tai armeijaan lähteville nuorukaisille. Myös jotkut lapset olivat ehtineet löytää nuken leikkeihinsä.

Handler hankki nuken oikeudet, ja niin tupakkakauppojen lahjatuote alkoi muovautua suosituksi leluksi.

Monesta julkisuuden henkilöstä on luotu näköisnukkeja. Cher-nuket ovat 2000-luvulta. Kuva: Juho Leskinen

Barbien virallinen syntymäpäivä on 9. maaliskuuta vuonna 1959, sillä silloin se esiteltiin ensimmäisen kerran Yhdysvalloissa New Yorkin lelumessuilla.

"Jo silloin osa sisäänostajista kavahti, että Barbie on niin aikuismainen pin up -nukke. Silti sitä myytiin ensimmäisenä vuonna yli 350 000 kappaletta", Keltanen kertoo.

Ken on tyttöystäväänsä Barbieta pari vuotta nuorempi, sillä miesnukke esiteltiin maailmalle 11. maaliskuuta vuonna 1961. Suomessa Barbeja on myyty vuodesta 1963 lähtien.

Alusta alkaen Barbielle on julkaistu näyttäviä vaatemallistoja, joiden kruunu on hääpuku. Kansallismuseossa Barbien ensimmäinen asuvalikoima on näkyvillä, mutta ensimmäinen morsiuspuku puuttuu.

"Italialainen keräilijä Antonio Russo sanoi, että morsian oli oikukas, eikä halunnut tulla Suomeen", Keltanen selittää naurahtaen.

Barbie jatkaa tavallaan vuosisatoja vanhaa muotinukkeperinnettä. Ainakin 1500-luvulta lähtien muotitalot lähettivät hoviin pieniä nukkeja, joiden avulla esiteltiin uusia asukokonaisuuksia, kun muotilehtiä ei ollut vielä olemassa.

"Vanhoiksi jääneet nuket annettiin lapsille leikkikaluiksi."

Moni tunnettu vaatesuunnittelija on loihtinut Barbielle upeita muotiluomuksia. Keräilijät saattavat maksaa harvinaisista nukeista tuhansia euroja. Kuva: Juho Leskinen

Suhtautuminen maailman myydyimpään nukkeen on perinteisesti ollut kaksijakoista.

Kriitikot arvostelevat nuken tolkuttomia mittasuhteita. Jos todellisella naisella olisi samanlainen ampiaisvartalo ja gaselliraajat kuin Barbiella, ei pystyssä pysyminen ole mahdollista.

Epärealistisen kehonkuvan on pelätty ruokkivan syömishäiriöitä. Ensimmäinen kurvikkaampi Barbie lanseerattiin vasta vuonna 2016.

Keltanen muistuttaa, että Barbie on fantasianukke, jonka ei ole edes tarkoitus olla realistinen. Eihän Bratz-nukkejakaan moitita niiden liian suurista päistä. Ennemmin pitäisi tarkastella kulttuuria, jota nukke heijastelee.

"En kiellä, etteikö anoreksiaa ole, mutta en laittaisi sitä yhden nuken harteille. Se koskee koko muotiteollisuutta, mallikulttuuria, pop- ja elokuvatähtiä."

Moitteiden lisäksi Barbie on kerännyt myös paljon kehuja, sillä vuosikymmenten ajan se on opettanut, että nainen voi tehdä mitä tahtoo.

Barbien ensimmäinen ammatti oli teinimalli, seuraavaksi nukke ryhtyi muotitoimittajaksi. 1960-luvulla Barbie oli sairaanhoitaja, mutta jo seuraavalla vuosikymmenellä hän puki päälleen kirurgin asun. Vuonna 1965 Barbiesta tuli astronautti, ja presidenttiehdokkaaksikin hän pääsi paljon ennen Hillary Clintonia.

"Vuonna 1960 julkaistiin ensimmäinen Barbien asunto. Sitä kritisoitiin kovasti, koska siitä puuttui keittiö. Barbie ei ollut mikään kotirouva, joka hoitaa vauvoja ja lapsia. Hänellä on oma ura."

Barbie – The Icon -näyttely Kansallismuseossa Helsingissä 26.8. asti.