Kantri

Oravat ja linnut kiittävät, kun istutat näitä kasveja puutarhaan

Vipeltävät oravat ja lintuparvien pyrähdykset tuovat kaivattua elämää puutarhan hiljentyvään maisemaan.
Säde Aarlahti
Tammenterhotkin luokitellaan pähkinöihin kuuluviksi. Terhot kuvassa vasemmalla, pähkinäpensaan villit hasselpähkinät keskellä ja japaninjalopähkinän hedelmä oikealla. Kaikki häviävät äkkiä oravien ja pähkinähakkien suihin.

Marjojen painosta notkuvat orapihlajat ja terhojaan pudottelevat tammet keräävät syksyisin ympärilleen vilskettä. Lähistöllä asuvat oravat ja linnut siellä häärivät etsimässä herkkuja. Ne saavat puutarhan kasveista tärkeää täydennystä ravintoonsa. Eläinten puuhat puolestaan tuovat viihtyisää vaihtelua harmaaksi muuttuvaan syksyyn.

Kuluvana kesänä etenkin ruusut kukkivat runsaasti, joten kiulukoista riittää parhaillaan iloa monille syksyn linnuille. Pihlajanmarjasato puolestaan näyttää tänä syksynä jäävän paikoitellen niin vaisuksi, että monet rastaslinnut ovat jo ehtineet lähteä muuttomatkalleen. Luonnon vuosittainen vaihtelu näkyy eläintenkin aikatauluissa.

Oman ruokailijakuntansa pihaan tuovat havukasvit, joiden uusi siemensato kypsyy vasta talven kuukausina. Etenkin kookkaat sembramäntyjen siemenet katoavat salaman­nopeasti oravien, tikkojen ja pähkinähakkien matkaan.

Tiaiset ja muut pikkulinnut toki viihtyvät neulasten suojassa jo syksyllä poimimassa ruoakseen silmuja tai hakemassa suojaa tuulelta ja pakkaselta. Mitä monipuolisempi kasvivalikoima pihalta löytyy, sitä laajemman eläinseurueen puuhia pääsee talven kuluessa seuraamaan.

Eläimet eivät ainoastaan elävöitä pihan tunnelmaa, vaan niistä voi olla pihan hoitajalle myös konkreettista hyötyä. Monet tiaisista ja marjalinnuista toimivat kesäkaudella tehokkaina ötökkäpyydyksinä.

Yksi sinnikäs sinitiaispari saattaa kesän kuluessa pyydystää poikasilleen ravinnoksi yli 10 000 kirvaa tai hyttystä. Rastaiden ruokalistalla puolestaan ovat puutarhan etanat ja kotilot. Oravien ja närhien toimesta puutarhasta ja sen liepeiltä löytää usein koko joukon uusia siementaimia, sillä kuljettaessaan terhoja ja pähkinöitä ne tulevat samalla tehokkaasti levittäneeksi niiden siemeniä myös varjostavien latvusten ulkopuolelle.

Myös monet marjojen sisällä piilevät siemenet muuttuvat itämiskykyisiksi vasta, kun ne ovat kulkeneet linnun ruoansulatuskanavan läpi.

10 kasvia eläinvieraille

Näitä kymmentä puuvartista lajia pihan eläinvieraat eivät voi vastustaa. ­Lajin talvenkestävyys on merkitty roomalai­sella numerolla nimen perään.

Pihlaja (Sorbus aucuparia) I–VIII: Runsaasti marjova kotipihlaja on marjalintujen suursuosikki. Sen oksilla viihtyvät ensin rastaat, sitten tilhet ja punatulkut, pohjoisen seuduilla taviokuurnatkin. Puu kasvaa komeimmaksi avoimella paikalla ravinteikkaassa maassa. Pihlajasta löytyy myös monia muunnoksia, muun muassa koristeellinen taatanpihlaja S. ’Dodong’, joka on talvenkestävä Oulun korkeudella asti.

(Aita)orapihlaja (Crataegus grayana) I–VII: Orapihlajan etuina ovat kasvin terveys, sinnikkyys ja värikäs sato, joka miellyttää etenkin rastaita ja pikkulintuja. Vaikka marjat maistuvat näennäisen jauhoisilta, katoavat ne joka syksy parempiin suihin. Pihalinnut hakevat usein myös suojaa piikkisen latvuksen kätköistä – sinne eivät yllä naapuruston kissat eivätkä kanahaukat.

Tammi (Quercus robur) I–III(IV–V): Muhkeat tammenterhot ovat omiaan houkuttelemaan pihaan oravia – terhojen sisältämän energian turvin nämä vilkasliikkeiset eläimet selviävät pitkästä syksystä ja talvesta. Tammen suuri ja leveä latvus tarjoaa pörröhännille myös houkuttelevan kiipeilyreitistön. Terhojen ääreen löytävät tiensä monet muutkin eläimet, muun muassa närhet ja pähkinänakkelit.

­Metsävaahtera (Acer plata­noides) I–V: Vaahteran siivelliset siemenet säilyvät oksistossa talven tuloon saakka. Niinpä se tarjoaa eläimille ravintoa monia muita kasveja pidempään. Pehmeitä siemeniä voivat käyttää hyödyksi varsin monet linnut tiaisista punatulkkuihin. Oravakin vilahtelee säännöllisesti apajilla.

Japaninjalopähkinä (Juglans ailanthifolia) I–III(IV): Suuri jalopähkinäpuu on kuin oravien onnen kultamaa. Eksoottiset jalopähkinät sopivat kookkautensa vuoksi isoille pihoille leveälatvuksisiksi maisemapuiksi. Suuret, vihreän kuoren alla kypsyvät pähkinät muistuttavat saksanpähkinää, mutta eivät kelpaa ihmisravinnoksi. Linnuille ja oraville ne sen sijaan tekevät kauppansa.

Sembramänty (Pinus cembra) I–VII(VIII): Havupuiden siemenet houkuttelevat pihaan tikkoja ja oravia, joskus harvinaisempiakin lintuvieraita kuten pähkinähakkeja. Talvivihreinä ne tuovat monille eläimille myös paljon kaivattua suojaa pakkaskauden puhureissa. Sembramännyn siemenet ovat kuin pieniä pähkinöitä, niitä voi kokeeksi maistaa itsekin.

Koreanpihta (Abies koreana) I–IV: Tuuhea korean­pihta tuottaa käpyjä jo nuorella iällä. Toisin kuin kotoisella metsäkuusella, sojottavat kävyt pystyssä oksien päällä. Kevättalvella ne alkavat varistaa suomujaan, jolloin tiaistenkin on helppo päästä käsiksi siemeniin. Puun latvuksessa häärivät mielellään niin kuusitiaiset, hömötiaiset kuin käpylinnutkin.

Pähkinäpensas (Corylus avellana) I–IV: Kotoinen, villi hasselpähkinämme tarjoaa ravintoa ennen muuta oraville. Pensaat ovat ristipölytteisiä, joten pähkinöiden syntyminen edellyttää että lähistöllä kasvaa ainakin kaksi pensasta. Suomessa koeviljellään parhaillaan eurooppalaisia satolajikkeita, joiden pähkinäsato on moninkertainen villeihin luonnonkantoihin verrattuna. Pensaan käyttöä pihakasvina rajoittaa siitepöly, joka aiheuttaa joillekin allergiaa.

Marjaomenapensas (Malus toringo var. sargentii) I-V: Tutut puutarhaomenat ovat monesti linnuille turhankin kookkaita. Sen sijaan kääpiökokoisia marjaomenapensaan marjoja ne syövät mielellään. Raikkaanpunaiset marjat myös säilyvät oksissa pitkälle talveen, niinpä pensaassa riittää ravintoa viikoiksi. Kookas pensas on näyttävä ympäri vuoden. Se menestyy hyvin myös peittävänä pensasaitana.

Koristearonia (Aronia x prunifolia) I–VI: Tummat aronian marjat kaartuvat lähelle maan pintaa ja muodostavat helpon pikaruokalan rastaille ja muille syksyn marjalinnuille. Kun äänekäs parvi on jo lähtenyt muuttomatkalleen, riittää pensaissa usein vielä nokittavaa mustarastaille ja moniruokaisille pikkulinnuille kuten varpusille, sinitiaisille ja viherpeipoille, jotka pyrähtävät vuoroin pensaikkoon, vuoroin lintulaudalle.

Lue lisää

Puutarhapuuhailu sopii vapaaseen tuumailuun – rönsykasvut pois

Puutarhanhoito opettaa epäonnistumaan – päällimmäiseksi jää kuitenkin ilo

Pionitarhalla tapahtuu: Katso kuinka pionit avaavat kukkansa suorassa lähetyksessä

Omasta puutarhasta halutaan nyt tehdä hyönteisten paratiisi – Perhospuutarhuri tuntee pölyttäjähyönteisten toiveet