Kantri

Saarikalmistot ovat perinteisiä kummituspaikkoja - Katso 7 kiehtovaa kohdetta

Tarujen mukaan vainajat häiritsivät saarille yöpyjiä. Joskus saariin haudattiin väkeä, joka ei kelvannut kirkkomaahan.
Anssi Toivanen
Inarin Hautuumaasaariin on haudattu vainajia 1700-luvulta 1900-luvulle.

Paikallistarinoissa monet hautasaarista ovat kummituspaikkoja, joissa tapahtuu selittämättömiä ja pelottavia asioita, kertoo kansanperinteen tallentaja Aimo Kejonen.

”Tarinoiden mukaan saarilla yöpyminen oli mahdotonta, koska vainajat tulivat häiriköimään ja herättelemään leiriytyjiä, paikoilla kuultiin outoja huutoja ja nähtiin selittämättömiä valoja. Myös veneet saattoivat lähteä mystisesti karkuun, jättäen vierailijat saaren vangiksi.”

Kejonen kertoo, että saarten hautoja on käytetty myös ennustamiseen. ”Yhteys vainajiin saatiin selkäpiitä karmivalla tavalla, nukkumalla vanhassa hautapainanteessa.”

Saarikalmistoja on käytetty myös kyseenalaisissa yhteyksissä. Suomalaisten vanhassa taikauskossa sellaiset taikavälineet kuin ruumiinmullat, kalmistomaa, kuolleenluut ja pääkallot olivat parannustoimissa ja kirouksissa käytettyjä apuvälineitä.

Koska virallinen kirkkomaa oli valvottu alue ja noituus ja hautarauhan rikkominen kovia rikoksia, kävivät kansanparantajat hankkimassa loitsuissa ja rituaaleissa tarvitsemiaan taikakaluja syrjäisiltä saarihaudoilta.

Toisinaan saarihautoihin on haudattu myös väkeä, joita kirkko ei suostunut hautaamaan siunattuun maahan. Tällaisia henkilöitä saattoivat olla esimerkiksi murhaajat, lapsentappajat, itsemurhan tehneet tai muut rikolliset.

Erityisesti tällaisia saaria on pidetty kirottuina ja niistä kerrotaan paljon värikkäitä kauhutarinoita.

Tällainen vaikeroivien sielujen saari on keskellä jylhintä saaristomerta kohoava ja synkästä menneisyydestään tunnettu Omenainen. Saari ei ollut tavanomainen hautasaari, vaan sinne kuljetetut vainajat olivat Nauvon ja Rymättylän pitäjien rikollisia ja hylkiöitä.

”Vainajat kuljetettiin saareen veneellä, joka toimituksen jälkeen hylättiin ja jätettiin paikalleen maatumaan”, Kejonen kertoo.

”Omenaisen kerrotaan olevan kummituspaikka, jossa nähdään outoja valoja ja kuullaan selittämättömiä huutoja. Erään tarinan mukaan saaren kallioisella rannalla nähdään vaaleatukkainen nainen, joka huitoo ja huutaa apua, mutta kun apu saapuu saarelle, ei avunhuutajaa löydy.”

1. Omenainen, Parainen. Kallioinen saari, jonne haudattiin Rymättylän ja Korppoon pitäjien hylkiöitä, joita kirkko ei hyväksynyt kirkkomaahan. Saaresta kerrotaan kummitustarinoita. (N 6690478, E 216700)

2. Ruumissaari, Hankasalmi. Saarelle on tehty kymmeniä hautauksia 1600–1700-luvuilla. Saari on paikallinen retkikohde, jossa on laituri ja laavu. (N 6910830, E 470659)

3. Pieni-Vihtarin Kalmosaari, Heinävesi. Kalmosaaressa on kartoitettu yli kaksikymmentä mahdollista hautaa. Saarelle pystytettiin muistomerkki vuonna 2015. (N 6916713, E 606546)

4. Kalmoniemi, Nurmes. Kaunis ja kapea harjuniemi, jonka maisemista on löydetty kivikautinen asuinpaikka ja vanha kalmisto. Niemelle johtaa retkeilyreitti. (N 7074805, E 624605)

5. Vanha Kirkkosaari, Suomussalmi. Saari on yksi Suomen vanhimpia asuinpaikkoja. Saarella on 1600-luvun hautausmaa ja paikalle haudatun myös 1800-luvun lopun nälkävuosien uhreja. (N 7196531, E 592256)

6. Kalmosärkkä, Suomussalmi. Paikka kuuluu Kainuun merkittävimpiin muinaisjäännöksiin. Hautapaikkojen lisäksi saarella on muinaiskohteita kivikaudelta viime sotiin. (N 7234314, E 614560)

7. Hautuumaasaari, Inari. Inarin seurakunnan hautausmaana vuosina 1793–1905. Saaren kaakkoisniemeen on haudattu arviolta 1500 vainajaa. (N 7648385, E 511224)

Lue lisää

Yle uutiset: Hautakivet voivat olla yhä persoonallisempia – uusi tekniikka auttaa

Saariin hautaamisella oli Suomessa monia syitä: Kalma ja pedot eivät kulje veden yli

Tältäkin voi jouluinen hautausmaa näyttää

MT:n toimittaja halusi varautua omaan kuolemaansa – Eija Mansikkamäki teki kirjan kaikille kuolevaisille, koska sellainen puuttui