Lukijalta: Ruoka-alan datataloudessa ei tarvitse keksiä pyörää uudelleen

Maa- ja metsätalousministeriön tuore ruoka-alan datatalousselvitys nostaa esiin tuttuja kehitystarpeita. Ruokaketjun data ei liiku riittävän sujuvasti, järjestelmät eivät keskustele keskenään ja tiedon jakamisen pelisäännöt ovat epäselviä.

Näihin tarpeisiin ei kannata vastata rakentamalla uusia hallinnollisia rakenteita.

Suomessa on jo tehty paljon pohjatyötä. Food Data Finland -verkostossa ruokaketjun yritykset, liitot ja muut toimijat ovat rakentaneet yhteistä ymmärrystä datan yhdenmukaisesta infrastruktuurista. Työtä tehdään jäljitettävyyden, vastuullisuustiedon, tietomallien, standardien ja käytännön käyttötapausten parissa.

Teknologiset edellytykset ovat Suomessa pääosin olemassa. Kehitystä hidastavat enemmän yhteisten tavoitteiden, luottamuksen ja selkeiden pelisääntöjen puute.

Nyt on tärkeää hyödyntää olemassa olevia verkostoja, koota tehtyä työtä yhteen ja viedä tunnistettuja tarpeita käytäntöön. Selvityskin korostaa konkreettisia käyttötapauksia ja pitkäjänteistä ekosysteemikehittämistä yksittäisten hankkeiden sijaan.

Toimivasta datataloudesta hyötyy koko ketju, myös alkutuotanto. Tiedonkulku on usein edelleen yksisuuntaista: tietoa siirtyy tuottajilta eteenpäin, mutta hyödyllistä tietoa palautuu liian vähän. Tavoitteena pitää olla kaksisuuntainen tiedonkulku, jossa myös tuottaja saa datasta konkreettista hyötyä toimintansa kehittämiseen ja päätöksentekoon.

Meidän ei tarvitse aloittaa alusta. Tarvitsemme selkeän työnjaon ja lisää toimijoita mukaan jatkamaan käynnissä olevaa työtä. Food Data Finland on avoin koko ruokaketjulle, ja kaikkien osaamista ja panosta tarvitaan.

Yritysten, alkutuotannon, tutkimuksen ja julkisen sektorin yhteistyöllä voidaan rakentaa ratkaisuja, jotka eivät jää hankkeiksi vaan tuottavat käytännön hyötyä suomalaiselle ruokajärjestelmälle.

Riikka Korolainen

johtava asiantuntija

Elintarviketeollisuusliitto

Satu Hulkkonen

hankepäällikkö

Food Data Finland/GS1 Finland