Koneet & autot

Biokaasuun siirtyminen vähentäisi merkittävästi liikenteen päästöjä

Hallituksen tavoitteena on puolittaa päästöt, nykykeinoilla vähennys jää 37 prosenttiin.
Jarmo Palokallio
Tieliikenteen osuus liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia, neljännes autoista tuottaa puolet päästöistä.

Hallituksen tavoitteena on puolittaa kotimaan liikenteen kasvihuonekaasupäästöt vuoteen 2030 mennessä. Tuoreen raportin mukaan siihen ei päästä ilman tiukkoja rajoituksia.

Aalto-yliopisto, Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Liikenne- ja viestintävirasto Traficom arvioivat, että nykytoimilla liikenteen päästöt vähenevät 37 prosenttia. Kirittävää jää 13 prosenttia.

Ongelma on, että liikenteen päästöjen vähentämisessä on jo käytetty kaikki helpot keinot. Jatkossa päästöjen vähentäminen vaikeutuu koko ajan. Siksi edessä on vaikeita ratkaisuja.

"Keinoja päästöjen vähentämiseen ovat autokannan uudistaminen, liikennejärjestelmän tehostaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen", totesi yksikön johtaja Päivi Antikainen liikenne- ja viestintäministeriöstä.

Tavoitteisiin ei ole mahdollista päästä ilman fossiilisten polttoaineiden hinnoittelun muuttamista, minkä osalta tieliikenteen päästökauppa ja polttoaineverotus ovat tehokkaimpia keinoja.

Etenkin biokaasun käytön edistäminen olisi merkittävää päästöjen vähennykselle. Sen sijaan paljon keskustelua herättäneiden ruuhkamaksujen merkitys olisi kokonaisuuden kannalta vähäinen ja paikallinen, totesi Antikainen.

VTT:n tutkija Henri Wiman muistutti, että päästövähennykset vaikuttavat sitä varmemmin, mitä suurempaan osaan ajosuoritteesta tai autokannasta ne kohdistuvat.

Wimanin mukaan esimerkiksi sähköautojen hankintatuen vaikutukset jäävät vähäiseksi. Ongelma on, että tukea ei ole varaa nostaa niin suureksi, että sillä olisi merkittävää vaikutusta.

Aalto Economic Instituten toiminnanjohtaja Oskari Nokso-Koivisto muistutti, että päästövähennystoimilla on vaikutuksia myös tulonjakoon. Yksinkertaistaen bensiinin hinnan nosto vaikuttaa erilailla erilaisiin kuluttajiin.

Huolta on aiheuttanut, miten käy pienituloisille ihmisille, jotka joutuvat ajamaan paljon. Tuohon liittyen tutkimuksen yksi osa käsitteli, miten kuluttajille ja yrityksille päästövähennyksistä aiheutuvia kuluja voidaan kompensoida.

Nokso-Koiviston mukaan suurituloiset ajavat enemmän kuin pienituloiset. Esimerkiksi polttoaineiden hinnan nousulla on siten merkittävä vaikutus vain harvoille. Se tarkoittaa, että kompensaation tarve on vähäinen.

Nokso-Koivisto muistutti vielä, että neljännes autoista tuottaa puolet päästöistä. Tavallaan siihen liittyen hän totesi myös, että se kuinka paljon ajetaan on tärkeämpää kuin millä ajetaan.

Vaikutustenarvioinnin ja työryhmän työn pohjalta liikenne- ja viestintäministeriössä valmistellaan fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka osoittaa konkreettiset keinot liikenteen päästöjen puolittamiseksi vuoteen 2030 mennessä.

Tiekartta keskittyy tieliikenteeseen, jonka osuus kotimaan liikenteen päästöistä on noin 94 prosenttia

Suunnitelma lähetetään lausunnoille lokakuun lopussa. Hallitus käsittelee sen ennen vuoden loppua.

Lue lisää

Suojelualueet auttavat vesilintuja siirtymään pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen jaloista

Ostoksissa vertailtava myös vastuullisuutta

"Olemme ehdoin tahdoin tuhoisia" – YK: Luonnonkatastrofien määrä liki tuplaantunut, ilmastonmuutos pääsyyllinen

Maaseudun autoilija kaipaa reiluutta