Koneet & autot

Osakas pulittaa tiemaksut, mutta joutuu silti lanaamaan ja auraamaan itse, jotta maitotilan liikenne hoituisi

Jämijärven Pirttikylässä maitotilaa pyörittävälle Samuli Kujansuulle tienpito on tullut tutuksi. Kunnat siirtävät hanakasti tienpidon maanomistajien kontolle.
Rami Marjamäki
Ikaalinen vetäytyi Kyrönkankaantien pidosta tämän vuoden alussa.

Satunnainen ohikulkija tai Jämijärven hiihtoputkelle suuntaava matkailija hurauttaa helposti oikoreittiä Kankaanpäästä Jämijärven suuntaan. Kyrönkankaantie on osa historiallista pääväylää, joka yhdisti jo 1500-luvulla Hämeenlinnan ja Korsholman (Vaasa). Harva tienkäyttäjä tulee ajatelleeksi ajavansa yksityistiellä, mutta tällainen on nykyään tilanne.

"Tämä oli aikaisemmin kuntien ylläpitämä tie, mutta nyt kunnat ovat vetäytyneet sen ylläpidosta Jämijärveä lukuun ottamatta", kertoo yksi tien osakkaista, metsätalousyrittäjä Matti Äijö.

"Kunnat luopuvat teistä, kun ne hakevat säästöjä. Vedotaan siihen, että tienpito ei ole lakisääteinen velvollisuus, vaikka kunta tekee muutenkin paljon muita kuin lakisääteisiä asioita", Äijö pohtii.

"Siellä missä rintama on heikoin, on helppo hyökätä", hän viittaa harvaan asuttujen maaseutukylien palveluihin. Äijön kotikunta Ikaalinen vetäytyi Kyrönkankaantien pidosta tämän vuoden alussa.

Tämän tien yksityistämisen erikoisuutena on valtion enemmistöosakkuus. Puolustusvoimien Niinisalon varuskunta on vieressä, ja Metsähallitus hallinnoi sitä ympäröiviä armeijan harjoitusalueita. Valtio onkin Kyrönkankaantien ylivoimaisesti suurin osakas 86 prosentin osuudella. Lisäksi osakkaina on iso joukko, 148 kappaletta, pienempiä maanomistajia.

Äijön mielestä on hullunkurista, että 14 prosentin osuuden vuoksi joudutaan pyörittämään yksityistien byrokratiaa.

"Pelkkä yksiköiden jakaminen oli työlästä ja kallista: siihen meni kaksi vuotta. Lisäksi sitä pitäisi päivittää parin vuoden välein, kun omistajat vaihtuvat ja muuttavat. Ositus ei ole myöskään yksinkertaista. Tässä tapauksessa Jämin matkailualueen yrittäjiltä poistettiin heille määrätty rasitus maaoikeudessa."

Tien talousasiat hoitaa tilitoimisto ja tieisännöinnin paikallinen metsänhoitoyhdistys Karhu.

"Yksikkömaksuista huomattava osuus menee pelkän byrokratian pyörittämiseen."

Osuuden koosta riippumatta perusmaksu on kaikille 20 euroa ja päälle tulee yksikkömaksu. Tien pituus on 17,5 kilometriä.

Rami Marjamäki
Matti Äijö ja Samuli Kujansuu ovat Kyrönkankaantien varren maanomistajia, osakkaita ja siten myös tien ylläpidon rahoittajia.

Valtion jälkeen tien toiseksi suurin osakas on maa- ja metsätalousyrittäjä Samuli Kujansuu, joka pyörittää isänsä kanssa maitotilaa Jämijärven Pirttikylässä. Nuorelle yrittäjälle tiepito on tullut tutuksi. Vaikka hän on tien osakas ja maksaa merkittävät summat tienhoitoon liittyviä maksuja ja vaikka Jämijärven kunta on toistaiseksi sitoutunut hoitamaan aurausta, usein Kujansuun on itse tartuttava toimeen, jotta kulkemaan pääsisi. Pelkästään maitoauton on päästävä noutamaan maitoa joka toinen päivä.

"Esimerkiksi keväällä, kun peltotöitä aloitetaan, tie on itse lanattava, jotta pääsee töihin. Oma-aloitteinen pitää olla", hän kertoo.

Kiinteistöveroa on maallakin maksettava, vaikka maaseudulla asuvista välillä tuntuu, että rahat tulevat käytetyiksi jossakin ihan muualla.

"Kyllä tiestöön pitäisi saada verorahoista vastinetta", Kujansuu toteaa.

Kyrönkankaantien osakkaita mietityttää myös yksityisteiden ikuisuuspulma: ulkopuoliset tienkäyttäjät. Läpikulkuväylällä on raskasta liikennettä ja virkistys- ja matkailukäyttöä.

"Tieosakkaiden mailta puut on tietysti ajettava, mutta tälle tielle tulee ihan muualtakin lähteneitä kuljetuksia", Äijö pohtii.

"Olisi mielenkiintoista kokeilla, vaikkapa yksi vuosi, että suljettaisiin läpikulkutie molemmista päistä puomilla ja vain tieosakkailla olisi puomin avaimet. Silloinhan tietä käyttäisivät vain ne, jotka kustantavat tien ylläpidon. Varmasti kaikki olisivat tyytyväisiä."

Aikaisemmin kunta edellytti, että tien varrella pitää olla kolme ympärivuotisesti asuttua taloutta, jotta tie hoidetaan.

"Nykyään edellytys on viisi taloutta. Tämä on harmillinen kehitys. Koronan vuoksi moni haluaa muuttaa maalle, mutta tällaisilla heikennyksillä kunnat vesittävät muuttajien kiinnostusta", Äijö toteaa.

Rami Marjamäki
Kunnat vesittävät Matti Äijön mielestä maallemuuttajien kiinnostusta vetäytymällä tiestön kaltaisista peruspalveluista.

Lue lisää

Ennen kerättiin katumaksua, nyt epämääräistä kiinteistöveroa – saako maalainen vastinetta verolle, jos kunta ei hoida edes tietä?

Video: Kun kunta luopuu tienpidosta, vastuu jää maanomistajille

Miten tietä saa käyttää? Entä saako maanomistaja sulkea tien? Maanmittauslaitos vastaa monia askarruttaviin kysymyksiin

Maanomistaja havahtui kymmenien vuosien maksun jälkeen: Telemaston kiinteistövero voi syödä saadun vuokran jopa kokonaan – vanha sopimus syytä uusia ajan tasalle