Koneet & autot

Kaasuautot ovat jääneet autonvalmistajien suunnitelmissa sivurooliin vaikka kaasu on polttoaineena edullista sekä autoilijalle että ympäristölle

Suomen ilmastotavoitteiden kannalta myös kaasuautojen yleistyminen olisi tärkeää. Kansa onkin osoittanut kiinnostusta kaasuautoilua kohtaan.
Timo Filpus
Kilometrit tulevat sähköautolla ylivoimaisesti muita käyttövoimia halvemmiksi, mutta vastapainona autojen hankintahinnat ovat korkeita. Kaasulla voi säästää bensiiniin verrattuna polttoainekuluissa ja dieseliin verrattuna käyttövoimaverossa.

Jotta Suomi pääsisi itselleen asettamiinsa päästövähennyksiin, tulisi tieliikenteen päästöt puolittaa vuoteen 2030 mennessä. Tämä tarkoittaa käytännössä kaasu-, sähkö- ja hybridiautojen määrän lisäämistä.

Puolituksen lähtötasona ovat vuoden 2005 päästöt, noin 12,5 miljoonaa tonnia hiilidioksidiekvivalenttia. Kahdeksan ja puolen vuoden päästä liikenteen päästöt saisivat olla siis korkeintaan runsaat kuusi miljoonaa tonnia hiilidioksidia.

Viimeisin varmistettu tieto Suomen liikenteen hiilipäästöistä on vuodelta 2019, jolloin päästöjä oli runsaat 11 miljoonaa tonnia. Vuosikymmenen lopun tavoitteeseen on vielä pitkä matka.

Noin 95 prosenttia kotimaan liikenteen päästöistä on peräisin tieliikenteestä. Näistä päästöistä henkilöautojen osuus on reilu puolet. Juuri henkilöautoista päästöjä pyritään vähentämään.

Tavoitteena on, että vuonna 2030 Suomessa on 250 000 täyssähköautoa ja 130 000 kaasuautoa.

Ainakin toistaiseksi kaasu on suositumpi. Viime vuoden lopussa kaasulla tai sekä kaasulla että bensiinillä toimivia autoja oli runsaat 12 000. Kasvua vuodentakaisesta oli runsaat pari tuhatta autoa.

Täyssähköisiä henkilöautoja oli 9 697. Määrä tosin kaksinkertaistui edellisvuodesta ja saattaa hyvinkin kaksinkertaistua myös tämän vuoden aikana.

Kaasuautojen vahvuus sähköautoihin verrattuna on niiden alhaisempi hankintahinta ja nopea tankkaus. Kaasulla toimivan auton voi tankata bensiinikäyttöisen auton tavoin, eikä lataukseen kulu aikaa.

Myös vanhan bensiiniauton voi muuttaa kaasuautoksi. Halvimmillaan muutos maksaa valtiota haetun konversiotuen jälkeen 1 000–2 000 euroa.

Kaasuautoon voi tankata sekä fossiilista maakaasua että esimerkiksi maatalouden sivuvirroista, kaatopaikoilta ja jätevedenpuhdistamoilta tuotettua biokaasua. Molemmilla ajaessa hiilijalanjälki on bensiini- tai dieselautoja pienempi.

Käytännössä fossiilisen kaasun poraaminen maankuoresta kuitenkin lisää ilmakehässä olevan hiilen määrää, kun taas biokaasun tuotannossa ilmakehän hiilimäärä pysyy samana. Hiili vapautuu biologisesta hajoamisesta ilmaan, vaikka sitä ei välissä auton moottorissa poltettaisikaan.

Maailmalla kaasuautot ovat ajautuneet paitsioon, ja niitä tuotetaan vähän. Syy on päästömittauksissa, joka ei tunnista biokaasun ympäristöystävällisyyttä.

Nykyisessä päästömittausmenetelmässä päästöt mitataan auton pakoputkesta, jolloin fossiilisen maakaasun ja biokaasun hiilijalanjälki on sama. Tämä kannustaa autonvalmistajia keskittymään sähköautoihin, joilla ei ole ajonaikaisia päästöjä.

Tällä hetkellä Suomesta saakin uutena vain Volkswagen-konsernin kaasuautoja. Sekin on lopettanut kaasuautojen kehittämisen, eli myynnissä on jatkossa enää jo olemassa olevaa tekniikkaa.

Vaikka kaasuautojen tulevaisuus on epävarma, helpottuu kaasuautolla ajaminen tällä hetkellä kaiken aikaa. Henkilöautolle soveltuvia kaasutankkausasemia on Suomessa tällä hetkellä 68, joista 41 kuuluu valtio-omisteiselle Gasumille ja 27 muille toimijoille.

Asemat sijoittuvat Kuopiota ja Oulua lukuun ottamatta käytännössä Savonlinna–Seinäjoki-linjan eteläpuolelle.

Kaasulla ajaminen on myös hinnaltaan kilpailukykyistä. Verrattuna bensiini- tai dieselautoon on kaasulla ajaminen reilusti edullisempaa. Biokaasu on tankatessa muutaman sentin maakaasua kalliimpaa, mutta tuote tulee samasta hanasta.

Käytännössä biokaasuajaja maksaa siis tuotantovelvoitteesta, kuten esimerkiksi vesisähkön kanssa.

Kaasuautosta joutuu maksamaan dieselautojen tapaan käyttövoimaveroa, mutta se on dieselautoja matalampi. Vero määräytyy auton massan mukaan, ja on dieselautoilla 5,5, kaasulla 3,1 ja sähköllä 1,5 senttiä päivässä alkavaa sataa painokiloa kohden.

Esimerkiksi vajaan 1800 kilon painoisessa Skoda Scalassa käyttövoimavero olisi kaasulla noin 204 euroa ja dieselillä noin 360 euroa. Suuremmassa ID3 -sähköautossa käyttövoimavero on vuodessa noin 100 euroa.

Juttua muokattu 6.9.2021. Skoda Scalan kokonaispaino on 1800, ei 1300 kiloa.

Lue lisää

EU:n elpymisrahaa oikeaan kohteeseen

Biokaasu nousussa, tänä vuonna suunnitelmissa kymmeniä uusia laitoksia – tuen nosto 50 prosenttiin lisää kiinnostusta entisestään

Yle uutiset: Poliisi tarkasti 50 mopoa – kymmenestä moposta kilvet pois

MTK:n Juha Marttila vinkkaa: Tarkkaile tätä, kun hallitus kertoo ilmastopäätöksistä