Uusi urheilu-Toyota imaisee mukaansa
BARCELONA (MT)
Vaikka uusi auto on aina uusi auto, niissäkin on eroja. Sen huomaa, jos sattuu vauhtipeliksi rakennetun menijän puikkoihin.
Toyota tuo Suomeen kesäkuussa GT86-mallin, joka ei ole pelkästään urheilullinen, vaan urheiluauton meiningissä on jopa onnistuttu. Ulkoapäin sporttisuus näkyy kaksiovisuutena, spoilereina, kahtena pakoputken päänä, kulmikkaina valoina ja vauhtivanteina.
Sisällä kutsuvat kuppi-istuimet, joissa pysyy paikallaan tiukoissakin kurveissa.
Säädöt riittävät yllättäen myös pitkälle kuskille, tosin rattia olisi tehnyt mieli hilata vielä sentin ylös.
Hallintalaitteet ovat selkeät, mutta nopeusmittarin skaala on hankala. Maantieajossa pääsee käyttämään vain mittarin alapäätä, mikä tietää tihrustamista, kun sama jaotus jatkaa vauhtiin 260 kilometriin tunnissa asti. Auton huippunopeus on vain 226 kilometriä tunnissa.
Vaihteita on kuusi, ja kierroslukumittarin punainen alue alkaa vasta 7 400 kierroksesta, hyrr-hyrr.
Sisustus oli koeajomallissa raikkaan punamusta, mutta Suomeen aletaan tuoda vain yhtä mallia, jossa niin nahkasisustus, kevytmetallivanteet, kaasupurkausvalot kuin mobiilipalvelut ja nopeuskameran ilmoitinkin ovat vakiona.
Ostaja voi valita vain värin ja vaihteiston.
Peräkoukkua tai vararengasta ei Japanissa valmistettuun autoon saa rahallakaan.
Moottorina hyrisee yhteistyössä Subarun kanssa tehty nelisylinterinen ja 16-venttiilinen bokserimoottori. Bokserin etuna on, että sen saa sijoitettua alas. Alhainen painopiste tekee takavetoisesta menopelistä maannuolijan.
Toyotan miesten mukaan Subaru BRX on Toyota GT86:een verrattuna raaempi, sillä alusta ja jousitus ovat kovemmat.
Muita kilpailijoita ovat Peugeot RCZ, VW Scirocco ja Honda CR-Z.
No, miltä ajaminen sitten tuntuu? Espanjalaisella radalla oli alla 2-litrainen automaattiversio, jolla silläkin kiihdytykset, jarrutukset ja käännökset sujuivat.
GT86:ta markkinoidaan mutkaspesialistina, ja hyvä se olikin. Ajovakausjärjestelmän voi kytkeä pois, jolloin lujalla vauhdilla mutkiin tullessa perä heittää ja renkaat ulisevat, mutta auto pysyy vakaasti neljällä pyörällä. Se imeytyy tiehen. Toista voi olla maaseudun sorateillä.
Kiemuraisilla vuoristoteillä on radan jälkeen helppo ajaa, kun tietää auton tottelevan. Kuusipykäläinen käsivaihteisto toimii pienin liikkein, ja lyhyt keppi sopii käteen.
Moottori on hiljainen, mutta ikkunat suhisevat.
Toyota haluaa nyt palata GT86:lla urheilullisille juurilleen, joita edustavat muiden muassa Sports 800, Celica, Supra ja MR2.
Mutta: urheiluautolle epätyypillisesti meno on epäilyttävän mukavaa, kun kuopat ja töyssytkään eivät isommin täristä. Onko tämä mikään urheiluauto?
”On, on. Ajajan auto”, Toyotalta vakuutetaan.
Auto on tarkoitettu perheen kakkosautoksi – pääkohderyhmänä 40–50-vuotiaat miehet – joten mukavuudesta ei ole tingitty. Paitsi takapenkissä, jota voi suositella vain lyhytselkäisille ja jalattomille matkustajille. Mutta eiväthän isät takana istukaan.
Tiukan takapenkin ansiosta tavaratilaan mahtuu useampikin pussukka.
EIJA POUTANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
