Koneviesti: Jos uusi karhotin halutaan varmasti ensi kesän rehuntekoon, on kaupat tehtävä pian – nämä tekijät vaikuttavat sen valintaan

Tasaiset, suorat ja sopivansuuruiset karheet tekevät korjuukoneen, kuten ajosilppurin työskentelystä tehokasta. Kuva: Tuomas Anttila

Karhotin on rehunteossa tärkeä kone, joka tehostaa koko korjuuketjun toiminta. Tämä on ratkaisevaa, sillä kyse on karjatilojen aikariippuvaisimmasta peltotyöstä ja arvokkaimman tuotantopanoksen onnistumisesta.

Karhottimen tehtävä on pääpiirteittäin yksinkertainen. Sillä siirretään ja yhdistetään niittokoneen jäljiltä levälleen jäänyttä heinää karheisiin, jotka ovat korjuukoneelle helpompia kerätä. Rehunteko tehostuu, kun korjuukoneen aika ja polttoaine eivät pala heinänkorsien jahtaamiseen, vaan esimerkiksi ajosilppuri tai paalain saadaan täysin työllistettyä rauhallisellakin ajonopeudella. Samalla pellon polkeutuminen vähenee, kun korjuukoneella ja painavilla kärryillä ei jouduta ajamaan pellolla yhtä taajaan, ja näin pellolla ajettu matka pienenee.

Nykyään markkinoilla on saatavilla erisuuruisia ja erityyppisiä karhottimia, joista toiset sopivat paremmin tiettyyn käyttötarkoitukseen kuin toiset. Valikoimaa on runsaasti, joten karhotinta valitessa voi helposti iskeä valinnan vaikeus.

Koska karhottimen tärkein tehtävä on tehostaa korjuukoneen toimintaa, tulisi sen valintaa lähteä pohtimaan korjuukoneen tarpeiden pohjalta. Karheeseen tulisi ensinnäkin saada riittävä määrä heinää.

Esimerkiksi 500 hevosvoimaiselle ajosilppurille sopiva karho saadaan, kun siihen kerätään heinää noin 15 metrin leveydeltä. Sen sijaan paalainten ja noukinvaunujen kanssa koko karhotus saatetaan jättää kokonaan väliin, ja kerätä noin 3-metrisiä, niin sanottuja ykköskarheita suoraa niittomurskaimen jäljiltä.

Näidenkin korjuukoneiden työteho kuitenkin kasvaa, jos heinää karhotetaan kahden tai kolmen niittokoneen leveyden edestä yhteen.

Karhottamiseen ei kuitenkaan päde ”enempi parempi” -periaate. Liian suurta karhetta kerätessä korjuukone tukkeutuu helposti, joka hankaloittaa kuljettajan työtä ja tekee korjuusta tehottomampaa.

Ajonopeuden pienentäminenkään ei välttämättä auta, sillä korjuukone saattaa vetää karhetta ikään kuin köytenä sisään, jolloin peli on jo menetetty. Karheen tulee muutoinkin olla helposti kerättävää, ja ulkomitoiltaan sopivan suuruista, että se mahtuu korjuukoneen noukkimelle.

Jo pelkästään korjuukone asettaa siis selkeitä vaatimuksia sille, millainen karhotin on hyvä minkäkin korjuukoneen työpariksi. Valintaan vaikuttaa kuitenkin paljon muitakin tekijöitä.

Esimerkiksi lisätyövaiheen haittavaikutukset, kuten rehun sekaan päätyvät epäpuhtaudet ja pellon pinnan rikkoutuminen täytyisi pystyä minimoimaan. Myös käyttömahdollisuuksien monipuolisuudessa on paljon eroja eri koneiden välillä.

Mitä seikkoja ammattikäyttäjät huomioivat karhotinvalintoja tehdessään? Lue lisää karhotinasiaa Koneviestin nettisivuilta !

Sinua saattavat kiinnostaa myös nämä Koneviestin tilaajille tarkoitetut karhotinartikkelit:

Sivulle karhottava Pronar ZKP801 on monipuolinen peruskarhotin

Neliroottorinen Pöttinger on ketterä karhotin kokoisekseen – kaikki heinät karheelle myös kaarteissa

Reiter Respiro on karhotinmarkkinoiden uusin tulokas – noukinkarhottimen tunnistaa siirtoroottorista

ROC RT730 -noukinkarhotin soveltuu haastaviinkin olosuhteisiin – jousitus tasaa kulkua sekä tiellä että pellolla