
Traktoriharrastajat rantautuivat Suomeen - itävaltalainen klubi köröttelee vanhoilla traktoreilla halki Euroopan
Kulkupeleinä on kuusi 1950-luvun traktoria, yksi Ferguson- ja viisi Steyr-merkkistä sekä yksi pikkubussi ja henkilöauto.Oldtimerclub & Museum Poysdorfin traktoriharrastajat ajavat läpi Suomen Turusta Helsinkiin. Vierailu on osa klubin viisiviikkoista matkaa Euroopan halki.
Matkan järjestäjiin kuuluvan Eeva Pötsch-Silvánin mukaan tempauksen taustalla on puhtaasti traktoriharrastajien huvimatka. Klubi on tehnyt kahden vuoden välein vastaavanlaisia matkoja eri puolille Eurooppaa, kuten Pietariin, Ateenaan, Pariisiin ja Luxemburgiin.
Matka alkoi 27. toukokuuta Poysdorfista, joka sijaitsee Wienin pohjoispuolella. Reitti vei Tshekin ja Saksan kautta lautalla Ruotsiin.
Kulkue saapui Turkuun perjantaina 16.6. Matka jatkui sieltä Salon Ylönkylään, jossa harrastajat yöpyivät Katiskanmäellä ennen saapumistaan Helsinkiin. Jokaisen traktorin mukana kulkee asuntovaunu ja yösijana toimivat leirintäalueet.
Pötsch-Silvánin mukaan Suomi valikoitui osaksi matkareittiä vaihtelun vuoksi. Useimmat aiemmat matkat ovat suuntautuneet etelään, länteen ja itään. Uusia matkakohteita pohdittaessa Pohjoismaat nousivat esiin. Yhteyksiensä ansiosta Suomen-osuuden järjestäminen jäi hänen vastuulleen.
"Vaihtelun vuoksi pohjoiseen", hän tiivistää.
Kulkueessa on mukana 12 jäsentä. Kulkupeleinä on kuusi 1950-luvun traktoria, yksi Ferguson- ja viisi Steyr-merkkistä sekä yksi pikkubussi ja henkilöauto.
"Autot ovat matkanteon kannalta käteviä, mikäli unohdamme edelliseen pysähdyspaikkaan jotain tai tarvitsemme varaosia", kertoo Pötsch-Silván.
Steyr on samannimisessä itävaltalaisessa kaupungissa tuotettu 15 hevosvoiman traktorimerkki, jota on tuotu Suomeen vain vähäisiä määriä. Yksi näistä harvoista kappaleista on Marja Saaren hallussa ja nähtävillä Katiskanmäessä, hän paljastaa.
Pötsch-Silván huomauttaa traktorilla matkaamisen eroavan huomattavasti autosta. Traktori on hitaampi, joten pitkät matkat kestävät luonnollisesti kauemmin. Toisaalta juuri siksi seurueen jäsenet traktorilla ajamisesta pitävätkin.
"Siinä ehtii nauttia maisemista, nähdä kaiken, mikä menisi autolla ajettaessa ohi, on aikaa ottaa kuvia traktorin päältä ja katsella ympärilleen", hän luettelee.
Traktoriajossa saa runsaasti raitista ilmaa. Myös tuntuma tiehen on erilainen, sillä jousituksen puuttuessa traktori hyppii autoa enemmän. Saksassa huonokuntoiset tienpätkät tuottivat kulkueelle hankaluuksia.
"Jouduttiin ajamaan hitaammin kuin kävelyvauhtia, silti hyppi kauheasti."
Kommelluksilta seurue ei ole välttynyt. Pötsch-Silván kertoo traktoreiden osien toisinaan hajonneen tai irronneen matkan aikana. Mitään sellaista ei kuitenkaan ole sattunut, joka olisi häirinnyt matkaohjelman kulkua eikä sellaista jota ei olisi saatu korjattua.
Traktoreiden ensimmäinen ulkomaanmatka oli Pötsch-Silvánin mukaan vuonna 2002 tehty Pietarin-matka. 4 700 kilometrin pituudellaan kyseessä on ryhmän pisin matka. Nykyisellä matkalla tulee olemaan pituutta noin 3 300 kilometriä.
Kotimaanretkiä traktoriharrastajat tekevät monta kertaa vuodessa, kuten vanhojen autojen ja traktoreiden tapahtumiin.
"Pitkin Itävaltaa ja omilla seuduilla on hyvin paljon toimintaa, jatkuvasti on jotain menossa."
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


