Pohjalaiset sepät ja viljelijät kehittivät äestyypin, joka myi eniten vuosikymmenien ajan – nykyisin jäljellä enää kaksi valmistajaa
Lapiorullaäes on suomalainen keksintö, joka kehittyi pohjalaisten seppien ja viljelijöiden innovaatioiden pohjalta. Muutamassa vuodessa siitä kehittyi äestyyppi, joka oli myyntitilastojen kärjessä vuosikymmenien ajan. Nykyisin jäljellä on vain kaksi valmistajaa.
Lapiorullaäes oli käytännössä lähes ainoa äestyyppi 1960-luvun alkuun asti. S-piikkiäkeitä ostettiin enemmän vasta 10 vuotta myöhemmin. Kuva: Valmistaja1800-luvun lopussa yleisemmät äestyypit olivat omatekoiset risukarhet sekä kyläseppien takomat tai teollisesti valmistetut piikki- ja jousiäkeet. Eloperäisillä mailla ne eivät kuitenkaan toimineet kunnolla. Ylihärmäläinen seppä Jaakko Wass kehitti lautasäkeiden pohjalta äkeen, jossa lautaset oli korvattu pitkillä terillä, jotka ottivat turpeeseen paremmin kiinni. Wassin patentoidun rulla-auran valmistus alkoi Kankaan kylän pajassa vuonna 1891. Myös Oulusta kotoisin oleva seppä Matti Pehkonen kehitti 1900-luvun alussa samantapaisen äkeen. Äkeessä oli kapeat ja kaarevaksi taotut terät vierekkäin, jolloin kahdesta terästä muodostui teräristikko. Ahkeraksi nimetty äes sai patentin 1906.
Uudessakaarlepyyssä seppinä ja viljelijöinä toimivat Karl Lundqvist ja Karl Björnvik toivat markkinoille oman vastineensa äkeestä. Miehet takoivat äkeeseensä kaarevia ja kierteisiä teriä, jotka sekoittivat maata tehokkaammin kuin Wassin ja Pehkosen äkeet. Muokkausvaikutusta lisäsi kolmas akseli. Tämä äesmalli myytiin oikeuksineen mustasaarelaisille viljelijäsepille Johannes Sandille ja Anders Forsbergille, jotka lisäsivät äkeeseen akselikulman säädön. Tämän vuonna 1910 patentoidun Hankmo-äkeen valmistusoikeudet lunasti Jacobstads Mekaniska Verkstad. Hankmo todettiin vuoden 1912 virallisissa äeskokeissa ylivoimaisesti parhaaksi pyöriväteräiseksi äkeeksi.
Hankmo sai useita kilpailijoita, sillä parhaimpina myyntiaikoina lapiorullaäkeitä valmistettiin kymmenessä konepajassa. Kilpailijoilta kuitenkin puuttui vahvasti patentoitu akseleiden säätömahdollisuus. Lisäksi Hankmon terien malli oli tarkkaan suojattu, minkä johdosta kilpailijat joutuivat työstämään teristä omat versionsa. 1920-luvulla markkinoille tulivat muun muassa Sampo, Tukeva, Oiva, Erppo ja Kronos. Hankmosta tuli kuitenkin yleisnimi kaikille lapiorullaäkeille.
Ensimmäiset traktorivetoiset äekset kehitettiin kahdesta tai kolmesta hevosäkeestä, jotka kytkettiin yhteen erikoisvetolaitteella. Yhdistelmää kutsuttiin äestöksi. Vuonna 1925 esiteltiin ensimmäinen mekaanisella nostolaitteella varustettu hinattava Traktori-Hankmo-lapiorullaäes. Traktori-Sampojen sarjatuotanto alkoi puolestaan vuonna 1938. 1950-luvun alkuun asti Hankmot sekä Sampot olivatkin ainoita traktorivetoisia lapiorullaäkeitä. 1950-luvun alussa ne korvaantuivat nostolaiteäkeillä, ja markkinoille tuli uusi merkkejä kuten Vammas, Muko ja Tammisilta.
Lapiorullaäes oli käytännössä lähes ainoa äestyyppi 1960-luvun alkuun asti. Myyntiennätys tehtiin v. 1963, jonka jälkeen niiden myynti lähti laskuun. S-piikkiäkeet menivät lapiorullaäkeiden edelle vuonna 1971. Nykyisin lapiorullaäkeitä tarjoaa vain kaksi valmistajaa: Kronos ja Tume Harrow R, joka jatkaa Hankmon perinteitä.
Katso Koneviestin nettisivuilta, millaisia olivat alkuaikojen lapiorullaäkeet ja lue, millaisia patenttiriitoja äesten valmistuksesta kehkeytyi!
Sinua saattaa kiinnostaa myös seuraavat artikkelit:
Hankmo-lapiorullaäes on suomalainen menestystuote – 100 vuotta ja 300 000 kappaletta
Lapiorullaäes tulee taas – Claydon lisäsi lapiorullaäkeet valikoimaansa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
